Miksi Finndomo ja Älvsby käyttävät rossipohjaa, vaikka se on todettu ongelmalliseksi (home, kosteus, huteruus) jo kauan sitten?
Onko rossipohja todellakin niin edullinen, että kannattaa moinen huononnus tehdä? Moni tavaramerkiksikin muodostunut ongelma poistuisi töräyttämällä betonia sisälle.
Kun katsoo kaikkia muita uusia taloja, niin niissä on oikea pohja.
Onko rossipohja todellakin niin edullinen, että kannattaa moinen huononnus tehdä? Moni tavaramerkiksikin muodostunut ongelma poistuisi töräyttämällä betonia sisälle.
Kun katsoo kaikkia muita uusia taloja, niin niissä on oikea pohja.
Vastaukset 13
Vanhimmat
...on rossipohja, jotta elementti voidaan tehdä sisustuksenkin osalta valmiiksi tehtaalla - kuivissa sisätiloissa.
Rossipohja ei "takaa" mitään ongelmia, mutta nykyaikaisissa tilaelementtitaloissa pyritään rossipohjan energiatehokkuutta parantamaan ryömintä tilan tuuletusta pienentämällä - se nostaa riskiä.
kun rakennetaan kosteille, savi- ja silttipitoisille maille. Ongelman tekee siitä vain väärä tuuletustapa.
Oikea nykyiaikainen rossipohja olisi sellainen jossa rossin korkeus olisi vähintään metri eli 1000 mm ja
alapohjan olisi eristetty kuten ulkoseinä; tuulta ja lämpövuotoa vastaan. Suunnitteluohjeet antavat nimittäin "anteeksi" hieman kun tehdään rossopohja. ELi ei tarvita niin tehokasta lämpöeristystä kuten ulkoseinissä.
Tämä tuottaa hieman tuskaa ja päänvaivaa. Emme osaa tai viitsi thdä niistä kyllin hyviä kondenssi-ilmiötä vastaan. Tuo ns. kondenssi-ilmiö on niin viheliäinen että sitä esiintyy jopa ulkoseinissäkin Suomessa. Olen nähnyt kuinka ns. antikondenssipinnassa helmeilee (etelä-suomen alueella aluskatteissa) pikkurillin pään kokoisia vesihelmiä. Tämhän ei pitäisi olla mahdollista mutta niin vain on.
Samanlaisia ongelmia esiintyy maanvaraisissa lattioissa mikäli ne on tehty "huterasti". Vieläkin käytetään täyttöinä liian hienojakoisia täytteitä eli hiekkoja ja soria. Mitä halvalla saa....
Ajanjakso on vain hieman pidempi näissä betonilattioissa. Ja jos hieman viitsii käyttää vaivaa ja opiskelee, ja tutkii käytäntöjä huomaa ettei kaikki ole sitä miltä ne näyttää.
Rossipohjien alapintaan tulee aina merkkejä homeista ja kosteusvaurioista siinä missä ulkoseiniinkiin. Tiedäthän, ulkoseinää kuormitta jatkuvasti sateet, aurinko, kosteus, tuuli ilmansaasteet. Rossipohjan pintaan muodostuvat ovat samoja mitä muodostuu ulkoseiniinkiin.
Kauhuskenaario olisi, että jos ulkoseinään ilmestyy kosteusläiskä! Eikö se tarkoita myös sinun mukaasi homevauiroita? Kumpi joutuu suuremmalle kuormitukselle rossipohja vai ulkoseinä. Vai vesikatto?
Rossipohja on erittäin hyvä ratkaisu. Tosin noi mainitsemasi valmistajat eivät osaa!
Niitä on niin vaikea saada onnistumaan, että pari isoa talotehdastakaan ei siinä onnistu. Betonilaatta on paras.
Talonrakennus niin uutta suomessa, ettei vielä tiedetä sitäkään, millainen perustus talossa pitäsi olla.
Itse olen lapsuuteni asunut talossa, jossa oli seisontakorkeuden omaava rossipohja, elikkä betonista valettu kellarikerros muutamalla väliseinällä, suoraan hiekalle vaan ilman lattiaa, anturoita tai sepelikerroksia, salaojista puhumattakaan.
Keväisin sulamisvesi puski yhdestä kohtaa seinän läpi, mutta ei siellä kellarissakaan mitään homeongelmia huomannut. Onkohan nykyinen tietämys tuonut mukanaan myös nuo ongelmat?
Itse olen ihmetellyt samaa, ei tiedetä esimerkiksi onko terveellisempää syödä voita vai margariinia tai pitäsikö tehdä suljettu vai tuulettuva rossipohja. Onko syy tutkijoissa vai tutkimusten rahoitusmallissa vai jossakin muussa ? Itselläni on lapsuuden taloasi vastaava alapohja (tosin sepelilattialla ja korkeus 2.5 metriä).
Kokomukset ovat hyvät. Hyvin tuulettuva ja riittävän korkea rossipohja- tai pilariperustus on kosteusteknisesti toimiva ratkaisu. Esim. ääriolosuhteissa 'talo lammikon päällä' pilariperustus on varmasti parempi kuin joku kuivainkone. Milloinhan talovalmistajat keksivät suljetun yläpohjan kuivauskoneella ?
Oikean perustamistavan ratkaisee ensisijaisesti rakennuspaikan olosuhteet! Vittu, mitä-muka-kaiken-tietäjiä tällä palstalla onkaan...
oli se rossipohjan korkeus mikä hyvänsä niin ne tuuletusaukot täytyy pitää AUKI. Tuuletusaukkojen olis myös syytä olla riittävän suuret ja jokaseinällä. Kuinkas moni tärppää ne tuuletusaukot kiinni vaikkapa talveksi? Siellä se kosteus sitten kivasti muhii ja lahottaa taloa.
Aika järjetöntä laittaa alapohjan kuivaus jollekin koneelle, jota kukaan ei huolla tai sen pysähtyminen jää huomaamatta. Moniko haluaa ryömiä talon alle tutkimaan kuivauskoneen toimintaa?
Perinteiset tuuletusreiät vaan ja riittävästi korkeutta maan ja talon väliin ja oikeanlaiset maamassat talon alle hyvät eristeet talon lattiaan niin kyllä se siitä.
Tietty jos talo pystytetään märkään paikkaan ja maan tasalle niin riskihän sekin sitten on.
Onhan noita kokotiilitalojakin ilman rossipohjaa ja täysin homeisia. Saattaa olla ihan 90-luvulla rakennettu, nähty on ja haistettu. Salaojat väärin, ilmastointia ei ole, kosteussulut...
No rossipohjia on tehty taloihin vuosikausia, ennen vaan osattiin tehdä ne oikein. Tulla niitä yli satavuotialta rossipohjia näkee maalla, jos ei ole korjaamalla pilattu. Nykyisin kun tekniikka menee eteenpäin hirveällä vauhdilla, niin joskus sattuu huti kehitystyössäkin.
muutenkuin tekemällä niihin pohjat tehtaalla. Muuten talo pitäisi kasata elementteinä.
Mitään järkeähän tuollaisessa huterassa, homehtuvasta materiaalista tehdyssä pohjassa ei ole. Mutta muuten parakkitekniikan hyväksikäyttö ei onnistu.
On se tietysti varmaan jonkun satasen halvempikin kuin kunnollinen alapohja.
olen ollu korjaamassa muutan rossipohjan kosteus ongelmia, vika ollut yhtä lukuun ottamatta. siinä että salaojat on tehty niin ylös, että rossi pohjassa on ollut keväällä about 10senttiä vettä. yhdessä tapauksessa
vessan lavuaarin viemäri oli irronnut liitoksesta ja valutti vettä lattian väliin. rossi pohjassa sentään näkee mitä talon alla tapahtuu toisin ku maavarasissa. On ihan sama minkälaisen pohja ratkaisun tekee, kuhan tehdään kunnolla.
yhdyn tähän. pohjaratkaisuun merkitsee ollaanko savella vai soralla tai missälie ja sen jälkeen muut lukuisat tekijät.. ihmisten tulisi ymmärtää kokonaisuus ennenku alkaa huutelee täällä kaiken näköstä ja kokosta. ENSIN SELVITETÄÄN OLOSUUHTEET, SITTEN PARAS MAHD. RATKAISU JA NÄIDEN JÄLKEEN PARAS MAHD. TOTEUTUS. muistaa vielä palapelin kaikki palikat ja et salaojat kunnolla ni ei pitäs olla ongelmia.. ja nämä on ekoja juttuja jo suunnittelu vaiheessa ni ihmekkös budjetit paisuu, kun ei oteta asioista selvää.
Finndomo ja Älvsbytalo tarvivat sitä rossipohjaa, jotta saisivat tilaelementtinsä pysymään koossa kuljetuksen ajan - eli se selittyy tuolla tilaelementtirakentamisella ihan tyystin.
Sinällään rossipohja on ihan käyttökelpoinen systeemi, joka voidaan valita myös muihin kuin tilaelementtitaloihin, mutta tilaelementtitaloissa se on vakiovaruste.