Taivas tummana huokaa.
Oi minulle peittoa tuokaa.
Lumiharsovaippaa haluaa.
Jo musta maa.
Jo sataa räntää.
Mitä se tietää.
Talvenko tuloa.
Kylmyyttä koleaa.
Palelen.
Lämmitä kätösein.
Ota suureen kouraasi.
Puhalla niihin lämpösi.
Silloin tiedän.
Olet liki.
Ja kuitenkin.
Tuon kaiken halusin.
Haaveissani kokea.
Lumipyryt.
Niin että sokeana.
Kuljen taas raitilla.
Ja nautin olosta.
Palelen.
Silloin juoksen.
Syliisi sun.
Saunan lämpöiseen hehkuun.
Sanomattomaan rakkauteen.
Vaikka kuinka palelen.
Oi minulle peittoa tuokaa.
Lumiharsovaippaa haluaa.
Jo musta maa.
Jo sataa räntää.
Mitä se tietää.
Talvenko tuloa.
Kylmyyttä koleaa.
Palelen.
Lämmitä kätösein.
Ota suureen kouraasi.
Puhalla niihin lämpösi.
Silloin tiedän.
Olet liki.
Ja kuitenkin.
Tuon kaiken halusin.
Haaveissani kokea.
Lumipyryt.
Niin että sokeana.
Kuljen taas raitilla.
Ja nautin olosta.
Palelen.
Silloin juoksen.
Syliisi sun.
Saunan lämpöiseen hehkuun.
Sanomattomaan rakkauteen.
Vaikka kuinka palelen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
palelevaa.
Taas kerran näytös miellyttävästä omaperäisestä tyylistäsi
kirjoittaa.
Aina yhtä mieluisaa lukemista sinulta syntyy, Margitta, kiitos tästäkin.
Upeita runoja teet sinä.
Minä räpellän.
Ihanaa viikonloppua.
Se on aivan sillaa,
huntuun peittyy maa,
jalat kylmäsi saa,
tarvitset ylle villaa.
Villaa lampaan,
nyöriä kehrättyä,
pehmoista palmikkoa,
yllesi laittaako saan?
Shaalin lämpöisen
harteille hentosille,
vilpoisille varpahille
sukan suloisen.
Upeaa tunnelmointia heti ensimmäisestä säkeestä. Todella runollisen kaunis kuvaus syksyn vaihtumisesta talveen. " Lumiharsovaippaa haluaa jo musta maa:" Tuon jälkeen alkaa jo itse odottaa sitä, että musta maa saa vaippansa.
Jatko on yhtälailla todellisuutta kuvaavaa. Loskaa ja räntää, sitähän tämä aika on täynnä. Kerronta on taas aitoa Margittaa. Mukanaan vievän kevyttä, vaikka vilu tarttuu lukijankin matkaan.
Ja kaikesta huolimatta ilkoilmaihminen kulkee runossa ja nauttii säästä.
Palellaan yhdessä.
Sinähän väriset,
onko sinun kylmä.
Tule lähemmäs,
käperry kainalooni.
Anna minun lämmittää.
palelevia sormisai.
Minun käteni,
ne ovat lämpimät.
Vaikka sydämeni,
se on kylmä ja musta.
Kuin marraskuun yö.
Käperry kainalooni.
Lämmitä minua.
Ei minun kylmä ole.
Sydämeni palelee,
lämmitä sitä.
hupsista. Lipsahteli taas kirjoitusvirheitä edelliseen. Pyydän lukijoilta anteeksi kärsimystä
Ceero
Lämmitellään käsiä.
Sormet sirmien lomahan.
Ja ollaan niinkuin pääskyset.
Kesään matkataan.
Ihana vastarunosi.
Mustine sydämmineen
Nyt hymyn teen
ja sulle lähetän :)
Kun aika on.
Kun puiden lehdet kuleet.
Ja talvi saa pakkasensa.
Kiitos upeasta vastarunostasi
Oikein villaista.
Vantuut kätehen.
Shaali harteille.
Ja sinut vierelle,,,,
Lämmittelemään,,,,,Hih
Nyt hymyillään
Kiitos kun sain ihanan vastarunosi
Totta on runosi, hienosti puit sen runoksi..sanoman Rakkauden.
Kiitos lukuhetkestä.
Kun luit runoni.
Kiitos