Vanhempani ovat jo monesti aikoneet erota, mutta sopineet sitten riidan. Minulla on pikkusisko 8v, minä 15v (olen tyttö) ja veljeni 17v. Vanhempamme riitelevät aina, ja siitä kumpi saa lapset jos he eroavat. Sitä on kauhea kuunnella, ja vielä kamalampaa nähdä siskon ilmeet ja miettiä mitä hän ajattelee koska hän on vielä niin nuorikin, ei hänen kuuluisi nähdä kun omat vanhemmat riitelevät ja huutavat. Häntä alkaa aina silloin pelottamaan ja joskus hän alkaa itkemään. Lähden hänen kanssa paikalta ja yritän lohduttaa häntä tai alan laulamaan että hän unohtaisi vanhempien riidat.
Ja lisäksi meidän isä pitää ainoastaan veljestäni, hän on hänen lempi lapsensa. Tytöistä hän ei välitä ja suosii aina vain veljeäni, hän saa tehä mitä vain ja mennä minne vain, kun taas me, minä ja siskoni emme saa mitään. On väärin jos lapset ovat erin arvoisia, olemmehan (minä ja sisko) mekin heidän omia lapsiaan.
Aina kun lähden kotoa niin joka kerta otan siskoni mukaan, en voi jättää häntä yksin kotiin vanhempiemme kanssa. Ei hän edes haluaisi, eikä hän ikinä kerro mitään huoliaan vanhemmilleen, vaan aina minulle tai veljelle ja autan häntä aina läksyissä ja muissa jutuissa, vaikka se olisi vanhempien tehtävä. Hän on elämäni tärkein ihminen, ja tietenkin veljenikin on. Tuntuu että olen melkein yksin kasvattanut siskoni. Äiti kasvatti ja hoiti siskoani viisi vuotiaaksi asti, siitä lähtien minä olen ollut tavallaan "äiti" hänelle. Minä ja siskoni olemme heille vain harmiksi, ainakin luulen niin, eivät he meitä rakasta, mutta luojan kiitos minulla on siskoni ja ihana veli joka huolehtii minusta siskostani, kun vanhemmat eivät niin tee.
Tämä on ollut raskasta minulle ja veljelle. Veljelle varmasti enemmän, koska hän on meistä vanhin ja joutuu huolehtimaan meistä, vaikka onneksi pystyn itse tekemään paljon.
Miten tämän saisi loppumaan? Haluan että siskostani kasvaisi hieno nainen, en halua että hänen koko lapsuus on vain tällaista. Haluan myös että veljestäni kasvaa hyvä mies.
Luulen että vanhempani olivat onnellisia kun veljeni syntyi, mutta sitten kun minä synnyin niin elämä muuttui. Luulen että ei se äitiä haittaa että olen tyttö, mutta isälle se on jotenkin este. Riidat alkoivat vasta kun siskoni syntyi. En tiedä onko siskoni ei toivottu lapsi, saattaa hyvin ollakkin. Tai sitten he halusivat vielä yhden lapsen jos se olisi vaikka poika, mutta tyttö tuli.
Mitä mieltä te olette, johtuuko vanhempien riidat minusta ja siskostani? Veljestä se ei varmasti johdu, koska hän on lempi lapsi.
Ja lisäksi meidän isä pitää ainoastaan veljestäni, hän on hänen lempi lapsensa. Tytöistä hän ei välitä ja suosii aina vain veljeäni, hän saa tehä mitä vain ja mennä minne vain, kun taas me, minä ja siskoni emme saa mitään. On väärin jos lapset ovat erin arvoisia, olemmehan (minä ja sisko) mekin heidän omia lapsiaan.
Aina kun lähden kotoa niin joka kerta otan siskoni mukaan, en voi jättää häntä yksin kotiin vanhempiemme kanssa. Ei hän edes haluaisi, eikä hän ikinä kerro mitään huoliaan vanhemmilleen, vaan aina minulle tai veljelle ja autan häntä aina läksyissä ja muissa jutuissa, vaikka se olisi vanhempien tehtävä. Hän on elämäni tärkein ihminen, ja tietenkin veljenikin on. Tuntuu että olen melkein yksin kasvattanut siskoni. Äiti kasvatti ja hoiti siskoani viisi vuotiaaksi asti, siitä lähtien minä olen ollut tavallaan "äiti" hänelle. Minä ja siskoni olemme heille vain harmiksi, ainakin luulen niin, eivät he meitä rakasta, mutta luojan kiitos minulla on siskoni ja ihana veli joka huolehtii minusta siskostani, kun vanhemmat eivät niin tee.
Tämä on ollut raskasta minulle ja veljelle. Veljelle varmasti enemmän, koska hän on meistä vanhin ja joutuu huolehtimaan meistä, vaikka onneksi pystyn itse tekemään paljon.
Miten tämän saisi loppumaan? Haluan että siskostani kasvaisi hieno nainen, en halua että hänen koko lapsuus on vain tällaista. Haluan myös että veljestäni kasvaa hyvä mies.
Luulen että vanhempani olivat onnellisia kun veljeni syntyi, mutta sitten kun minä synnyin niin elämä muuttui. Luulen että ei se äitiä haittaa että olen tyttö, mutta isälle se on jotenkin este. Riidat alkoivat vasta kun siskoni syntyi. En tiedä onko siskoni ei toivottu lapsi, saattaa hyvin ollakkin. Tai sitten he halusivat vielä yhden lapsen jos se olisi vaikka poika, mutta tyttö tuli.
Mitä mieltä te olette, johtuuko vanhempien riidat minusta ja siskostani? Veljestä se ei varmasti johdu, koska hän on lempi lapsi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No totta kai vanhempasi rakastaa teitä! eihän ne muuten teistä tappelisi.
jos eivät rakastais teitä niin ne laittais teijät lastenkotiin
Älä hyvä lapsi koe syyllisyyttä vanhempiesi riidoista!!! Jos kaksi aikuista ihmistä ei syystä tai toisesta tule keskenään enää toimeen, se on vain ja ainoastaan heidän suhteensa välinen ongelma!!! Lapset eivät liity siihen millään tapaa, ainoastaan voidaan lapsia käyttää "lyömäaseena" toista vastaan. Jos ymmärrät mitä tarkoitan...
Sinä et voi mitenkään vaikuttaa vanhempiesi riitoihin vaikka haluaisitkin. Riidat johtuvat siitä, että molemmat ovat turhautuneita elämäänsä ja haluaisivat jotain muutosta. Te lapset ette kuitenkaan ole turhautumisen syy, ne syyt ovat jossain aivan muualla ja lapset eivät todellakaan kuulu niihin!
Olet ottanut valtavan vastuun sisarestasi vaikka sinun iässäsi pitäisi ottaa vastuuta enemmänkin itsestäsi. Toivon, että et nujerru taakkasi alle, koska tuo ottamasi vastuu kuuluisi vanhemmillesi - ei sinulle!
Joskus jostain käsittämättömästä syystä se ensimmäinen lapsi on se "tärkein", sukupuolella ei niinkään väliä. Ehkä sen ensimmäisen lapsen tulo on mullistanut maailmaa niin paljon, että seuraavat lapset eivät olekaan saaneet elämää niin paljon pois raiteiltaan. Ja kun ei siitä ensimmäisen lapsen maailmaamtulosta ole vielä selvitty, niin syntyy toinen, ja kolmas... Niin paljon on vielä ihmeteltävää ja sopeutumista, kaikki eivät ole vielä valmiita niihin muutoksiin. Missään nimessä syy EI OLE teissä lapsissa, vanhemmillanne vain on ote elämään hukassa. Tämä tilanne ei johdu sinusta, sisarestasi tai veljestäsi vaan se on seurausta vanhempienne keskinäisestä suhteesta. Siihen ei vaikuta millään tavalla se, että "Veljestä se ei varmasti johdu, koska hän on lempi lapsi. ". Perheesi tilanne on aikuisten välinen asia, lapset eivät ole syyllisiä siihen!!! Voimia sinulle!!! ♥