syntipukki kaikkeen, oli äiti tai isä miten manipuloiva ja ilkeä tahansa. Hyvä, että lapset näyttävät tunteensa kuitenkin, vaikka kohteena olenkin minä, äitipuoli. Rajat ja rakkautta, läsnäolo se on siinä...
Äiti - isäpuoli
Hitler-diktaattori
15566
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mutta se ei ole totta, että äiti ja isä ovat manipuloivia ihmisiä, kyllä sekin piirre löytyy näistä isän mahdollisista uusikoista, jotka manipuloivat miehen lapsiaan vastaan...ja se taas tekee vain miehelle hallaa, ei lapsille tai exälle. Kaikki kostautuu miestä vastaan, joka taas kärsii siitä ettei lapset halua isää nähdä jos menee uusikon lankaan.
Jos saat vihat niskaasi, katso peiliin, syy voi löytyä siitä joka katsoo sieltä. On hyvä syyttää aina lasten vanhempia, kun itseään ei voi syyttää.. eikä koskaan vika ole itsessä....olen sen verran vanha, että ymmärrän nuoruutesi ongelmat jotka kiteytyy tietysti miehen lapsiin ja exään, koska pelko ja uhka on niin suuri. Epävarmuus omasta olosta johtaa juuri tämän kaltaisiin kuvitelmiin, että minä olen paras, muut ei mitään. Tuo vaihe menee kyllä ohi kun ikää tulee sulle lisää, aikuistut ja ehkäpä perustat perheen, kun vastuu ja todellisuus tulee, ymmärrät itseäsi paremmin, ja otat vastuun itse.
BLAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAaa
on oikein, että myös isä-äitipuolet manipuloivat. Jos itsellä onkin lapsia ja käyttäytymissäännöt ovat opittuja jo pienestä pitäen, vaikeaa se varmasti tuntuu lapsista joilla ei ole rajoja ollut. Kyllä siinä helposti diktaattorin maineen saa. Eikä lapset ilkeyttään tee mitään (poikkeuksia on), vaan kyllä se on sitä turvallisuuden ja huomion hakua. Ja jos hyvällä ei saa, niin pahalla ja kierre on valmis.
Kuole lissu kuole
mulla on kokemusta äitipuolesta. Enkä tahdo kokea uudestaan. Oli ihan täyttä helvettiä suoraan sanottuna. Ei saanut käydä ruokakaapilla.. uudella tietokoneellani en saanut olla kuin 5 min ennenkuin äitipuoleni tajusi tämän ja tuli sulkemaan koneen..kavereita ei saanut sisälle tuoda vaikka muut olisivat pois lähteneet kotoa.. toisin sanottuna olin itse aina kaverilla mutta kaverit ei päässeet meille. Hän ei tehnyt muuta kuin huusi..kaikkea muutakin olisi sanottavana mutta en tässä viitsi kaikkea kertoa.
Totta, niinhän he ovat, harvoin isä lapsiaan jättää ellei ole ketään kuka siihen kannustaa. Se on sääli, sillä isä on tärkeä lapsille.
Mitä soopaa. Minä raahaan luuni lapsipuolen esityksiin, vaikkei niin kiinnosta. Teen sen koska on aviomiehelleni tärkeää ja rakastan häntä. Olen tosi mukava ja kiinnostunut lapsen asioista, meillä on normaalia elämää ei mitään 5 min tietokoneella soopaa ja ei ikinä kavereita. Kuka näitä keksii?
Ottakaa itse naapurin vekarat ylläpidettäväksi ja viihdytettäväksi joka toinen viikonloppu, joka ikinen loma, tehkää siinä sivussa täyttä päivää ja ylläpitäkää parisuhdetta ***maisista existä huolimatta yms. ja puhukaa sitten vasta.
Tässä asiassa on vain yksi totuus, isä ja äitipuolia ei voi olla. Nämä ihmiset ovat tulleet tähän perheeseen aikuisten syistä, eli aikuiset viettävät seksi ym elämää yhdessä, nämä lapset eivät kuulu mitenkään näille äiti- tai isäpuolille.
Ny aikuiset kun itse ajattelette miski tulitte tähän perheeseen, mitä ajattelette toisen lapsista. Määräolettekö kovin perheen asioita. Tiedän ainakin yhden perheen jossa tämä uusi ihminen suorastaan dominoi kaikkea, perheen koira teljettiin autotalliin perheen lapset omiin huoneisiin, ja lasten äiti kulkee kuin koira talutusnuorassa. Mies ei omista kosissa juuri mitään, kotia on äidin omaisuutta, mutta tämä herra näki tilaisuutensa tulleen saada näyttävä koti itselleen, jossa nyt dominoi, lisäksi perheen ystävät ja sukualaiset eivät voi kodissa vierailla, kun herra on määräyksensä antanut.
Lapsilla ei saa olla minkäänlaisia mielipiteitä, heidät on täysin alistettu ja latistettu, valitettavasti sama on toisenkin vanhemman luona, jossa ovat vain silloin tällöin, hänhän ei edes jäänyt paikkakunnalle vaan muutti kauas lapsistaan, eipä juuri ole vanhamman rakkautta, vaikka lapset kaipaavatkin, kukaan ei rohkene lapsille kertoa, että eihän se isä välitä, muutoin olisi ollut täällä lähellä.
Nämä lapset kuten varmasti monen muunkin eroperheen lapset pitäisi saada terapiaan mitä pikemmin, jotta eivät kokonaan rikkoontuisi ja eivät saa omaa turvallista elämää koskaan.
Jos eroat, niin älä tuo kotiisi näitä äiti-tai isäpuolia terrorisoimaan. Jaksa osottaa että lapset ovat päässeet aikusiksi, se ei ole kovin pitkä aika.
Näinp juuri, äitiä ei voi leikkiä vieraiden ihmistenl apsilla, vaikka kuinka haluaisi, se on katkerien ihmisten keksimä kotileikki, kuvitella itsestään että voisi leikkiä äitiä. Mitähän lapsetkinmahtaa ajatella, kun äitejä on ympäri kylää, aina kun isä tuo uuden naisen, siitä tulee äiti... heh... aika mojovaa... katkeruudella ei oo mitää rajaa, kun kuvitellaa asioita, mitä ei oikeesti oo.
Miäkin voisin olla vaikka jonkun firman pääjohtaja, pääjohtajapuoli, tosta noin vaan, kysymättä keneltäkään, ja monen... mutta annettakoot se anteeksi niille jotka kuvittelee itsestään liikoja.
Puolikas ihminenhän ei oikeesti oo mitään...
opettelekirjoittamaanoikeinsenkinvajukkiääliökisuipääpaska
Samaa sulle, muista välit sanojen väleissä!
Ei se ole mitään leikkiä, jos kaksi eronnutta rakastuu ja perustaa uusperheen.
Eikä kukaan ala olemaan äiti lapsille, kun niillä on jo äiti, sitä ollaan välittäviä lähiaikuisia.
Selvitä itsellesi sana katkera, ei rakastuneet ihmiset ole katkeria vaan hyvin avoimia ja toisia huomioon ottavia ja menneisyyden kanssa sinut, ja vanhasta viisastuneita.
Katkerat ihmiset ovat yksin, he ei kykene parisuhteeseen ja elävät menneisyydessä he ei haluu uutta puolisoa,vaan kadehtivat exänsä puolisoa, kuten sinä lissu.
Älä sekoita bisnesmaailmaa perheisiin, se on ihan eri juttu.
Meillä ei olla alistuttu siihen, ettämies toisi naisensa meille, emme mekään mene sennaikkosen kotiin leikkimään kotia. Meidän malli sopii meille, meille jotka rakastamme lapsiamme yli kaiken, emmekä halua heille ulkopuolisilta ihmisiltä jotka ovat katkeria oman menneisyytensä takia, lisä onglemia. Riittää kun pysyy poissa meiltä, ja varsinkinlastenläheltä, on pysynykin kun mies on heidät pois pitäny, turhakkeet meidän elämästä. En keksi mitään mihin heitä tarvitsisin, eikä lapsetkaan ole tarvinneet. Siitä olen etuoikeutettu, että olen saanut pitää omat lapset turvassa ja kukaan ei ole päässyt heitä haukkumaan ja kiusaamaan, eikä ole tarvinnut muuttaa asunnosta toiseen, jamiettiä missä olla ensiviikolla. KOti on aina koti, ei ole muuta vaihtoehtoa.
Otan osaa, ero on ollut sinulle kaiken murskaava kokemus, etkä ïlmeisesti koskaan tule pääsemään jaloillesi ja elämässäsi eteenpäin.
Vaatii todella rohkean ja syvästi itsensä tuntevan ihmisen myöntämään asian noin avoimesti. Toivon, että nämä hätähuudot osataan lukea oikealla ymmärryksellä ja kenties motivoivat muita samassa tilanteessa olevia katsomaan omaa tilannettaan tarkemmin ja hakemaan apua...
Ei voi olla syyllinen, kun moisia puolikkaita ei ole edes olemasassa.
VAAN, se ajattelutapa millä nämä isän uudet naiset itseään kutsuu tai itseään pitää, on se mikä rikkoo ja jäynää lasta ja lasten läheisiä, että vieras ihminen tulee hänen kotiin ja kuvittelee itsestään liikoja.
Ei lapsi ole häntä kotiinsa halunnut, mutta silti vieras ihminen huushollaa hänen kotonansa kuin kuuluisi perheeseen tai siihen sukuun.
Lapsi on aina uuden tulokkaan, isän naisen yläpuolella, samoin lapsen omat vanhemmat, siitä ei auta kinaaminen.
Kun uusi isän suhde ymmärtää tämän, ja pysyy taustalla, tietää oman paikkansa, voisi kaikki sujua.
Lapsella on äiti ja isä, ei hän tarvi puolikkaita elämäänsä. Uusikko on isän kamu, ei lapsella ole häneen mitään sidettä eikä velvollisuutta.
Itseään korostamalla nämän uudet suhteet vain pilaa lapsen elämän ja tekee heidän olosta ikävää isän kotona, mutta onko se tarkoituskin? Ja kun käyttää sanaa äitipuoli, uusikko tuntee olevansa jotian suurta,, vaikka tosiasiassa tekee itsestään pellen. Puolikkaita ei ole olemassa.