KUulun itse luterilaiseen kirkkoon ja tietenkin sukuni olettaa että tuleva lapsemme kastetaan kirkkoon.
Mieheni suku on ortodokseja ja ainekin anoppi on kovasti häärinyt että vauvasta tulee ortodoksi.
Tiedän että asia on minun(ja miehen) päätettävissä mutta miten kerron asian anopilla tai omille vanhemmilleni.
ONko muilla ollu tälläistä ongelmaa?
Mieheni suku on ortodokseja ja ainekin anoppi on kovasti häärinyt että vauvasta tulee ortodoksi.
Tiedän että asia on minun(ja miehen) päätettävissä mutta miten kerron asian anopilla tai omille vanhemmilleni.
ONko muilla ollu tälläistä ongelmaa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Älkää kastako ollenkaan, ios kova riita tulee. Kaste ei lasta pelasta. Toivottaavsti olette miehesi kanssa ns. tas-arvoisia, että sananne painaa yhtä paljon. Itse en kuulu kirkkoon, mutta mieheni kuuluu. Omat lapset kastettu, vaikka en itse olisi halunnut. Miehelle niin kovin arka ja ehdoton asia.
Kyllä se sullekkin jonain päivä tulee suru puseroon.
Harmi, että teillä ei ole löytynyt molempia tyydyttävää ratkaisua.
Mie vaan mietin... että jos ei usko Jumalaan / kirkkoon tms., niin eihän kasterituaali ole millään tapaa lasta vahingoittava, vain täysin turha. Silloin jos se periaatteellisesti loukkaa omaa maailmankatsomusta, niin ok, mutta eihän siitä lapselle itselleen voi ateistin näkövinkkelistä olla todellista haittaa? Kirkostakin voi erota ennen kuin maksumieheksi joutuu. Kun taas uskovan näkövinkkelistä kastamattomuus voi olla vakava juttu.
Itse uskon Jumalaan, mutta en siihen, että Jumalan lapseksi pääseminen edellyttäisi ehdottomasti jotain papin toimittamaa rituaalia - kaikilla ei ole moiseen mahdollisuutta, eikä Jumala heitäkään hylkää. Eli olisin pärjännyt ilman lapsen kastamistakin jos ateisti-mieheni olisi sitä toivonut. Mutta mies oli sitä mieltä, että eihän siitä haittaa ole, ja jos nyt kuitenkin jonkinlaiset juhlat haluaa värkätä ja pitää suvun tyytyväisenä niin sama se on mennä perinteisellä kaavalla.