suurempi puremisentarve kuin muuhun käyttöön jalostetuilla koiraroduilla?
Minkä olette todenneet hyväksi puruluuksi pienelle metsästyskoiralle? Liian iso luu ei sopine kaluttavaksi, mutta miten paksu on liian paksu?
Missä iässä puremisen tarve on suurimmillaan?
Tykkäävätkö pentunne käydä hiusten kimppuun mielellään?
Minkä olette todenneet hyväksi puruluuksi pienelle metsästyskoiralle? Liian iso luu ei sopine kaluttavaksi, mutta miten paksu on liian paksu?
Missä iässä puremisen tarve on suurimmillaan?
Tykkäävätkö pentunne käydä hiusten kimppuun mielellään?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minulla on aika monista roduista (myös puhdasrotuisten pennuista), ja ei minusta juurikaan "metsästyskoirilla" ole sen isompaa puremisviettiä kuin muilakaan. Esim. ajavat koirat (beagle ja suomen ajokoira) ovat aika vähän pureskeleviä jos verrataan vaikka palveluskoiriin (saksanpaimenkoira ja rotweiler)...
Mikä on pieni metsästyskoira? Terrieri / mäyräkoira? No vaikka tennispallo käy hyvin leluksi. Vahvempileukaisille pesäpallo on hyvä.
Silloin on innokkaimmillaan puremaan kun hampaat vaihtuvat, eli 4 kk- 8 kk.
Jotkut pennut ovat tykänneet kun heilutan päätäni niin että hiukset heiluu kuonon edessä (no minulla on "heviletti"), mutta eivät kaikki pennut ole siitä kovin innostuneita.
Meillä harmaa norjanhirvikoira. ei ole pureskellut mitään muuta rikki, kun lasten pari pehmolelua, ei muuta :)
Ja kaikkein suurin ihmetyksen aihe on ollut se, että mitään muita se ei pureksi kuin luitaan. Ei ole tehnyt tuhon tuhoa, edes pahimpaan aikaan. Kaikki aiemmat koiramme ovat tuhonneet enemmän tai vähemmän, mutta tuhonneet kuitenkin. Tämä yksi vaan kantaa kaiken löytämänsä kauniisti meille näytille. Luita kyllä rouskii, meillä on pennusta asti annettu lihaisia luita, ja suht kookkaita, kuten noita naudan lonkkia ja putkiluita, mutta halkaisemattomana. Niitä samoja, joita syö toinenkin koiramme, hyvin pienikokoinen.
Muita keinoja ei ole käytetty jyrsimistaipumuksen aisoissa pitämiseen kuin murahdusta ja luita. Lisäksi on oltu erittäin tarkkoja siitä, että koira saa liikuntaa ja muuta järkevää tekemistä. Tietysti järkevissä, ja pennun iän mukaisissa rajoissa, eli paljon vapaamuotoista luonnossa liikkumista, riistaharjoituksia, sekä jäljestämistä.
Aikaisemmat koiramme olleet paimenkoiria sekä palveluskoiria. Saldona mm. isoja reikiä seinissä, revityt tapetit sekä lattioiden muovimatot. Puhumattakaan pienemmistä tuhoista, niitä ei ole edes laskettu. Energisyydessä ei ole ollut isoja eroja nykyiseenkään. Tämä on ilmeisesti vain seurausta siitä, että koiralle ei ole kovinkaan luontaista jyrsiä mitään rikki. Se vaan kanniskelee tavaroita.