Kateellisille

on, niitä valituspäiviä. Jokaisella, aviosäätyyn katsomatta.
Yksinhuoltajille kateelliset ovat ainakin minulle utopiaa. En ikinä ole sellaista kummajaista nähnyt.
Kyllä täytyy olla henkisesti raakile ja täysin ymmärtämätön ympäröivästä maailmasta, että yh:jaa kadehtii. En edes ymmärrä mitä.
Aikaa ei ole koskaan, ei mihinkään. Yksin tehtävä kahden työ vie veronsa, niin ajallisesti kuin henkisestikin.
Rahan kanssa on monella sama juttu.

Aikuissuhteet ovat kortilla, niukan ajan ja rahallisen rajallisuuden vuoksi.
En kyllä tajua mitä tässä kadehtia.

Noh, kunhan pohdin.

Pidemmän aikaa jo kaikki kaatunut päälle,
tai ainakin tuntuu siltä.
Mikään ei luonaa ja laskujakin törkkii..
Huh! Kaikki sairastaa ja sairastaa.

Tulisipa sellainen suvantovaihe taas,
niitä ihan oikeasti silloin tällöin ilmestyy
meidänkin hataraan majaamme. ;)

Tsemppiä meille yksinhuoltajille!!! ;)

pian on taas aika
suvivirren ja päättäjäisten
juhlien ja esiintymisten
on kevätnäyttelyä ja tapahtumia matkoineen

toukokuun joka päivälle jotain
paljon iloa ja menoa
mutta myös paljon rahanmenoa
suurinpana murheena kuitenkin lasten odotukset
isänkin ilmestymisestä katsomoon

-kukkaronnyörit rispaantuneena-

Katkera on varmaan osuvampi sana kuin kateellinen.
Kaverin ex-llä on varmaan jokainen päivä valituspäivä.
Oli onnellinen perhe joka rakensi omaa hartiapankkikotia. Velkaa toki piti ottaa melkoisesti.Ja vielä vähän lisää koska vaimo tuli raskaaksi rakennusaikana ja piti saada lisätilaa viidennellekkin lapselle.
Mies urakoi töissä ja rakennuksella pyöreitä päiviä. Vaimo kuitenkin petti koko ajan. Jopa raskaana ollessaan.
Erohan siitä tuli kun asia selvisi.
Ero tuli myös vaimon rakastajasta joka oli työnsä juonut puliukko jolla oli naisia joka sormelle.
Viimeisin uutinen oli, että kaikki lapsetkaan eivät ole silloisen puolison.
Voi vain kuvitella mitä miehen päässä liikkuu kun joutuu tuollaisten asioiden eteen täysin yllättäen.
Tuskin on edes kiva maksaa lainan loppuja pakolla ja halvalla myydystä talosta.
Vielä muutama kuukausi sitten oli uusi koti ja iloinen perhe, ja nyt ei ole mitään. Rahat eivät riitä edes pyöränkumin paikkaamiseen.
Siinä valittaa jo mieskin.
Hyvää äitinpäivää kaikille kunnollisille äideille!

Joskus illalla kun on niin väsynyt että tekisi mieli konttaamalla kulkea tulee mieleen että nyt kun näkisivät ne joilla kateeksi käy. Tällä hetkellä olen kaksi viikkoa hoitanut yksin 8kk,2v ja 4v 24h/vrk. Vanhin (11v) on viettänyt osan aikaa isänsä luona. Sitä ei muut käsitä miten tavallinenkin arki voi olla vaikeaa. Mukava käydä esim. kaupassa tämmösen "lauman" kanssa.Hiki tulee ja pinna kiristyy,uskotteko? Välillä tuntuu, että helvetti tätä elämää.Periksi en kuitenkaan anna prkl! Tsemppiä muillekin! :)

Haloo hei...luuletko,että joku kadehtis teitä!!Ettet vaan nyt kuitenkaan liiottelis-älä tukehdu siihen suuriluuloisuuteesi!!Kuka nyt oikeesti kadehtis teitä???!!Ehkä nää ex-miehet?No,ei oo pelkoa-varsinkaan silloin kun niillä on se Oma Ihanampi Elämä Uuden kanssa.Sanos mulleki MITÄ kadehtimista yyhoon elämässä vois olla?Äitini oli aikoinaan yyhoo,että tiedän kyllä omasta kokemuksesta-tuskin siinä oli mitään kadehtimista!!

itselläni oli kyllä täyttä sumua vuodet miehen kuoleman jälkeen 1996, kun nuorempi oli yhden vanha ja toinen kolmivuotias. Työssä kävin ja kotiruletin pyöritin joten kuten. Ne, jotka luulevat yksinhuoltajuuden olevan jokin rahasampo, tervetuloa kokeilemaan yh:n arkea.

Jokaikinen tietää, että yh:n elämä on h*****n raskasta ja kurjaa noin enimmäkseen. Yh sitä vain ei juuri koskaan tunnusta koska samalla tunnustaisi mokanneensa.
Parisuhdetta on helppo hoitaa jos sen ottaa asiaksi, eikä lähde työkavereiden ynnä muiden "yllytykseen". Luullan, että on muodikasta olla uusiosinkku.
Asiahan ei minulle kuulu, mutta eikö kukaan ajattele lapsia "toilaillessaan" itsekkäästi?
Ruotsalaistutkimuksella saa pyyhkiä p*****ä! Ero on hirvittävä katastrofi kahdelle suvulle ja kymmenille muillekkin! M.O.T.