Kaikki sanoo ettei ole kiire seurusteluun ja eikä minulla tavallaan olekkaan mikään kiire kun sinkkuna oleminen voi olla ja varmaan onkin mukavempaa. Mutta! Mutta! Kyllä se myös tulevaisuudessa kyrsis ku ei ole saanu kokea sitä "teinirakkautta". Tuntuu niin kovin tylsältä ajatella että joskus 30-40 vuotiaana vasta saa ekan kerran olla jonkun kanssa jota rakastaa. Haluttas tosissaan jo nyt kävelle käsikädessä jonku muijan kanssa, halailla ja olla niin love love. : D (Joo o, tylsää oli tässä valvoessa ku piti tämä kirjoittaa mut tuo nyt onki sellanen joka välissä passaa vituttaa joten angstaampa minäki nyt välillä)
Kenellään muulla samanlaisia ajatuksia? Eli kiire ei tavallaan ole mut haluttas se silti nuorenaki vähän olla
Kenellään muulla samanlaisia ajatuksia? Eli kiire ei tavallaan ole mut haluttas se silti nuorenaki vähän olla
Vastaukset 3
Vanhimmat
ajattelen ihan samalla lailla. :) ei kiire mihinkää, mut sit ajattelen et tosiaan se "teinirakkaus" jäis jotenki... oon kyl vasta 15, että kyl täs viel ehtii varmaan kokee sen teinirakkaudenkin... mutta ei mikään kiire oo, ja jos en sitä saa kokea niin ei voi sit mitään! :D
Samat tuntemukset täälläkin, tosin ollu jo yks "säätö" tähän mennessä (ikää 18v) ja siitä jäi vähän huono kokemus... Mutta se oli vain yksi tyttö monien joukossa joten eteenpäin mennään :)
Vielä kun jostain löytäs uusia ihmisiäkin, pieni paikkakunta vituttaa -_-
mullakin. Elämä on toisille vaan rankkaa. Kyllä se oikea sitte löytyy jos on löytyäkseen, mut ei sitä kannata ettimällä ettiä, tai se ei sitten ole se oikea ;)
Ite oon yrittäny lähinnä olla oma (ujo) itseni ja oottelen että jotain käy. Jos ei, niin oon sinkku, ja so what.