Onkos täällä hallitukset jo aloittaneet 5-vuotis suunnitelmien teon kevään yhtiökokoukseen? Meidän taloyhtiössä ei jäsenet oikein tunnu ottavan vakavasti koko asiaa ja kuntokartoituksen teettäminen ammattilaisella suunnitelman laatimista varten tyrmättiin kokouksessa. Aikomus itsellä erota hallituksesta, kun kiinnostus ja voimat ei enää riitä.
kunnossapitosuunnitelma
Asko56
162171
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Teimme (teetimme) suunnitelman jo viime keväänä.
Itse asiassa tarkoituksemme oli jo aikaisemmin teettää yhtiöön kuntokartoitus, jonka perusteella sitten olisimme olleet enemmän tietoisia mahdollisesti tulevista korjauskohteista, mutta kun tuo laki tuli, niin siinä sivussa syntyi tuo suunnitelmakin.
Omana mielipiteenä sanoisin, että tuo kannattaa teettää kerran kunnolla. Sen päivitys sitten vuosittain ei ole mikään iso homma. Ja nimen omaan teettää asiantuntijalla, eikä raapustaa kasaan hallituksen/isännöitsijän voimin. Jos näin tekee, niin paperilla ei ole kuin vessapaperin arvo.
Nyt ainakin tiedämme, mitä korjauksia mahdollisesti on edessä ja milloin. Siis noin suurin piirtein. Miään ehdoton paperihan tuo ei tietenkään ole.
Uskoisin, että asuntojen myyntitilanteessakin ostajat ovat kiinnostuneita tuosta paperista. Kertoohan se jotain mahdollisista tulevista kustannuksista.
Teillä ilmeisesti asia kaatui siihen, että se maksaa. Mutta maksaa sekin, kun yhtäkkiä tulee jokin suuri korjaus, mitä ei ole ennakoitu.
Meillä isännöitsijä totesi, että suunnitelman teko kuuluu lain mukaan hallitukselle tai jos hän hallituksen käskystä sitä alkaa tekemään niin se on 60 eur/h ja vastuu kuitenkin siitä jäisi meille. Suositteli kyllä teettämään insinööritoimistolla mutta hinta joku 3500 euroa, johonka olisi voinut silloin hakea 50% avustusta valtiolta. Tehköön mitä tykkäävät eroan hallituksesta seuraavassa kokouksessa joka tapauksessa.
Kyllä asukkaana ja hallituksen jäsenenä tiedät, että mitä on tulossa.
Voit pyytää siihen kartoitukseen rahaa yhtiökokouksessa, sitten vuoden kuluttua täsmennätte (teette uuden) suunnitelmaa.
Eli laita samalla asunto myyntiin, jos asioita ei hoideta oikein, niin asuntosi arvo on puolen vuoden kuluttua 30 % alempi verrattuna samantasoiseen asuntoon samalla alueella, mutta yhtiössä on kyseiset asiat hoidettu.
Kyllä kunnossapitosuunnitelman teko onnistuu hallitukseltakin, mikäli ei ole täysin uusavuttomia täynnä. Maalaisjärjellä pääsee jo pitkälle, eikä niiden korjausten arviointi 5 vuoden ajanjaksolle niin vaikeaa ole. Tekee sen ammattilainen tai amatööri niin arvio on aina arvio ja kuten lakikin jo sanoo jokaisesta suuremmasta korjaustoimenpiteestä tehdään erikseen päätös yhtiökokouksessa ja kunnossapitosuunnitelma ei ole mitenkään taloyhtiötä sitova. Sinällään mielenkiintoista, että laki jakaa asumisen hieman kahteen kastiin. Taloyhtiössä asuvat on orjuutettu erinäisten pykälien noudattajiksi mutta omakotityyliinen asuminen on vapaampaa. Väittäisin että asumisen kustannukset per neliö on taloyhtiössä kalliimpaa.
Iso vanha kerrostalokompleksi on hyvä tutkituttaa asiantuntijalla mutta esim. 20 v vanha pienehkö rivitalokiinteistö. Ammatti-isännöitsijällä on jo sen verran perstuntumaa tulevista korjaustarpeista kuten pitäisi olla hpj:lläkin, että 5 v remonttitarpeiden arviointi onnistuu helposti ja siihen riittää yksi a4:n. Vuosittainen peruskunnossapito voidaan arvioida ronttina ja mahdollisista isommista remonteista maininta: päätetty teettä kuntotutkimus silloin ja silloin. Ehkä jokin rahallinen arvio mahdollisista remonteista, joka ennen tutkimusta on todellakin ARVIO ja jota on syytä painottaa, ettei kenellekään jää väärää kuvaa.
"Kyllä kunnossapitosuunnitelman teko onnistuu hallitukseltakin"
Olen kyllä ehdottomasti toista mieltä tuosta asiasta.
Tietysti, jos kyseessä on muutaman asunnon rivitaloyhtiö, niin voi onnistuakin.
Mutta esim. meidä tapauksessa, kun kyseessä on 80-luvulla rakennettu, noin 100:n asunnon kerrostaloyhtiö, jossa 3 erillistä rakennusta, niin kuntotutkimuksen, jonka sivutuotteena tuo suunnitelmakin tuli, niin jos me hallituksen toimesta olisimme itse tuon tehneet, niin paperilla ei olisi kyllä mitään arvoa.
Mielestäni on todella hyvä, että nyt meillä on kunnollinen käsitys rakennusten tilasta, ja mikään suuri remontti ei tule ihan puskan takaa. Pystymme nyt suunnittelemaan korjausaikataulun mahdollisimman hyvin aika pitkälle tulevaisuuteen. Tietysti tuo aikataulu ei ole mitenkään sitova, vaan tilannetta tarkistetaan vuosittain. Nyt se on helppoa, koska yhtiössä on käsitys, missä mennään.
Osakkaatkin ovat olleet tyytyväisiä, koska hekin tietävät, mitä mahdollisesti on odotettavissa, ja suunnilleen milloin.
hallituksen 5-korjausesitys yhtiökokoukselle ollee lyhyt rahoituksen suunnitteluun liittyvä välivaihe yhtiön koko korjaushistoriassa elinkaarensa aikana. Kun miettii kiinteistön arvon ylläpitämistä, niin tavoitteena on noin 20- 30 vuoden tähtäin varsinkin massarakentamisen aikaisissa taloissa. Miltä haluamme kiinteistömme näyttävän noin 20 vuoden päästä? Poikkeaako se sisällöltään ja ulkoasultaan oleellisesti naapuruston 2000-luvulla rakennetuista taloista? Tätä tulee jokaisen osakkaan, ellei asu arvokiinteistössä, kysyä itseltään.
Kun yhtiöllä on yhteinen visio, siis tavoite on enemmän kuin nykyisen tason ylläpitäminen, on KUNTOARVIO väline sen saavuttamiseksi. Korjauksia edeltävänä toimenpiteenä on KUNTOKARTOITUKSEN TEETTÄMINEN joltain rakennuksen rakenteen osa-alueelta. Tämän perusteella tehdään tarkat korjaussuunnitelmat ja merkittät perusparannukset.
Hallituksen korjausesitys on lähellä olevien korjustarpeiden esittämistä sovitun linjan mukaisesti. Sen avulla ei tehdä periaatepäätöksiä tulevaisuuden ratkaisuiksi. Tai jos mennään vuosittain eteenpäin samalla 5-vuotiskaavalla, ylläpidetään olemassaolevaa ja jopa kenties taannutaan ympäröivään rakennusakantaan verrattuna. Pelkän 5-piikkisen suunnitelman varassa visioitaessa korjaustarpeita saatetaan korjata ensin kylpyhuoneet vesieristeineen ja sitten havaitaan viemäreiden ja vesiputkien uusimistarve. Ja siihen tulisi mukaan sähkölinjojen uusimistarve myös. Ja kalliiksi tulee.
2000-luvun uusissa kiinteistöissä on jo HUOLTOKIRJA pakollinen. Sieltä löytyvät rakennusten eri osien huolto- ja uusimisvälit, ja siihen liitettynä kuntoarvio päästään jo noin 20 - 30 vuoden ylläpito- tai tasonnostonäkymiin. Siitä on helppo tulla tähän päivään 10 tai 5-piikkisten suunnitelmien avulla. Ja onhan vaihtoehtona olla korjaamatta ja sitten korjataan kunnolla. Kenen kustannuksella silloin nykyiset osakkaat elävät - 20- 30 vuoden päässä osakkaiden tehtäväksi jää joko kiinteistön purku tai täysperusparannus.
Verratakaapa muuten 5-piikkisen ja 10-piikkisen hintaa! 5-piikkisen hinnalla voi saada asiantuntevan 10-piikkisenkin, jonka päivittäminen ollee edullisempaa kuin 5-piikkisten.
Hallituksen puheenjohtaja haroo viisipiikkisellä harventuvia hiuksiaan ja sanoo: kylllä läähhtee....
5vuotis suunnitelma: Ovien vaihto, katon pesu, sokkelien korjaus, roskiskatoksen tekeminen/uusiminen.
Muuta: Pikkuremontteja ja kunnossapitoa joka vuosi(maalausta, lahonneiden lautojen vaihto, siivousta)
Näin helpolla, kun kiertelee yhtiötä ja katselee mahdollisia korjauksia.
Eikö kuitenkin ole tarkoitus että 5-vuotis suunnitelmaan mietitään tavallista suurempia korjauksia jotka vaikuttavat vastiketta nostattavina kuten peruskorjausremontit.
Vuosikorjauksiin pitää edelleenkin varata vuosibudjettiin sopiva määrä euroja joilla tehdään normaalit vuosihuoltohommat
On tämä uusi laki kyllä erinomainen. Jälleen uusia tapoja nostaa asumiskustannuksia ja saada rahat köyhiltä pois.
Ei ole mikään pakko tehdä kunnossapitosuunnitelmaa.
Hallitus voi aivan yhtä hyvin todeta, että taloa ei enää kunnosteta.
Sitten joku ylimalkainen arvio 5 v aikana tulevista tarpeista ja niiden kustannuksista. Arviohan on aina tuurin peliä, joten jos menee pieleen, ketä siitä voi syyttää.
Odottomattomia korjauksia tulee aina ja sille ei voi kukaan mitään.
Tärkeintä on ajastaa suuret peruskorjaukset.
Tai sitten voidaan tehdä tosiaan päätös, että taloa ei enää kehitetä.
5 vuotissuunnitelman merkityksellisyys tai merkitsemättömyys saadaan varmasti selville seuraavan 5 vuoden aikana, kun jokin asunnon ostanut nostaa syytteen taloyhtiötä vastaan siitä kun onkin tullut suuri "yllättävä" korjaus tai kunnossapitotoimenpide eteen jota ei ole ollutkaan kunnossapitosuunnitelmassa. Tässä kohdassa asialla on varmasti merkitystä sillä onko suunnitelman laatinut rakennusalan ammattilainen vai maalikko hallitus.
Tälläkin hetkellä tarkasteltaessa millaisin perustein asuntokaupoista riidellään niin aivan varmasti tämä uudistetun lain kunnossapitosuunnitelma kohta lisää vettä myllyyn.
entä jos ei lyö korjaussuunnitelmassa lukkoon korjauksia vaan käsittelee asioita yleisemmällä tasolla. Esim. Rakennuksen iän huomioiden, LV-järjestelmän kuntoa on syytä tarkkailla. Mikäli vikoja ja vuotoja alkaa ilmaantua, suoritetaan tarkempi tutkimus ja määritellään sen jälkeen mahdolliset korjaustoimet. Tämähän antaa jo kummasti viitettä ostajalle tulevasta putkiremontista eikä osakaskaan/myyjä sitä voi kiistää.