Miksi se satuttaa.
Korvaani puhaltaa.
Vimmatusti viuhahtaa.
Pyörii jaloissa.
Miksi niin vihainen.
Siksikö kun kiroilen.
Hitsi vieköön.
Joku senkin periköön.
Tuon yltiöpäisen viiman.
Joka vihloo ja ujeltaa.
Korviin puhaltaa.
Kuka kertonut lie.
Et tuuli sen vei.
Viestini.
Rakkauden kaipuuni.
Kauaksi.
Yli metsien, merien.
Kauaksi kuljettaen.
Sinne missä rakkaani elää.
Tiedäthän.
Miksi juuri tänään.
Hymyilen ja suukon suikkasen.
Tuulelle.
Tuolle viestini postiljoonille.
Korvaani puhaltaa.
Vimmatusti viuhahtaa.
Pyörii jaloissa.
Miksi niin vihainen.
Siksikö kun kiroilen.
Hitsi vieköön.
Joku senkin periköön.
Tuon yltiöpäisen viiman.
Joka vihloo ja ujeltaa.
Korviin puhaltaa.
Kuka kertonut lie.
Et tuuli sen vei.
Viestini.
Rakkauden kaipuuni.
Kauaksi.
Yli metsien, merien.
Kauaksi kuljettaen.
Sinne missä rakkaani elää.
Tiedäthän.
Miksi juuri tänään.
Hymyilen ja suukon suikkasen.
Tuulelle.
Tuolle viestini postiljoonille.
Vastaukset 4
Vanhimmat
sait aikaan hymyn, sitten sopiva annos
tunnetta joka teki tästä runostasi ehjän hienon
kokonaisuuden.
Kiitos Margitta sinun kaltaisia runolijoita tarvitaan täällä.
Terv. ex. Liona28, nyttemmin Liona 32
Mut ei se mitään.
Runosuoni pulppuaa.
Kun kuljen pitkin raittia.
Hyvää yötä ja huomenta.
Uusi päivä yön jälkeen alkaa valjeta.
Kun huulet ilmaan huhuu,
kauaksi kaipuunsa kantaa,
tuulelle sanansa antaa,
onnesta, ilosta puhuu.
Kiirii kaiku vastaan,
sanat samat toistaa,
surun sydämestä poistaa,
häneltä tulevat ainoastaan.
Kiitos kaunis,,,,