Endometrioosi

endopotilaalla on tosi kivuliaat kuukautiset. Olen lukenut kamalia tarinoita aiheesta. Itsellänikin on aina ollut kipuja, mutta ei mitään sellaisia etteikö särkylääkkeillä pärjäisi. Olin aina ajatellut, että ne kuuluu asiaan.

Sitten erään magneettikuvauksen yhteydessä todettiin toisessa munasarjassa kookas kysta. Sama näkyi ultrassa. Munasarja poistettiin ja se oli endometriooma. Myöhemmin vielä todettiin pieniä kystia toisessa munasarjassa ja magneettikuva näytti että jotain pieniä pesäkkeitäkin on jossain ontelossa. Tautia seurataan. Endoa on niin monenasteista, ja jos on laajalti pesäkkeitä niin kivut on varmaan kovemmat. Vaginaalisessa utrassa näkyy munasarjakystat, mutta muut endopesäkkeet ei. Eipä minulla muuta.

On kipuja muulloinkin kuin kuukautisten aikaan ja vuoto tosiaan milloin sattuu ja tietenkin se aiheuttaa lapsettomuuttakin. Kipukohtaukset voivat olla tosi voimakkaita ja vuoto välillä tosi runsasta. E-pillerit yleensä lievittävät kipuja ja vuoto on sillon säännöllisempi ja niukempi. Raskaus yleensä poistaa sairauden.

Kannattaa käydä gynellä ja pyytää ottamaan ultra, siitä sen yleensä näkee onko endometrioosi mutta ei tosin kaikissa tapauksissa näe.

Itsellä vasta todettu tuo sairaus, kun lopetin pillerit ja kivut yltyivät tosi pahoiksi niin menin gynelle siellä ultrassa löytyi endopesäkkeitä.

Joten gynegologille vaan käymään...

Olen myös alkanut epäilemään, että mulla on endometrioosi. Oireina erittäin kivuliaat kuukautiset sekä kuukautiskipujen tyyppistä kipuilua muutenkin silloinkin kun kuukautisia ei ole. Ei vaikuta ihan normaalilta. Lopetin e-pillerien syömisen vuoden 2009 alussa ja siitä lähtien on alkanut esiintyä todella rajuja kuukautiskipuja. Ennen söin pillereitä säännöllisesti, joten ehkä siksi kipuja ei ole ollut. Lopetin pillerit koska aloimme yrittää mieheni kanssa lasta. Ollaan yritetty jo aika kauan, eikä onnistu. Tämä kaikki saa minut melkein varmaksi siitä, että kyseessä on endometrioosi.

Jo viime vuoden puolella kävin useaan kertaan lääkärillä, mutta mulla oli tyhmä mieslääkäri jota ei ilmeisesti voinut vähempää kiinnostaa ongelmani. Muuton seurauksena sain uuden lääkärin ja hän oli todella ymmärtäväinen, myös lapsi asiasta, vaikka olen itsekin vasta 22 vuotias. Hän totesikin, että lapsen saaminen mahdollisimman nuorena on paras hoito endometrioosiin. Lääkäri laittoi lähetteen tutkimuksiin ja tässä nyt odottelen että niihin pääsisin. Eli kannattaa käydä siellä lääkärissä uudelleen ja vaatia että pääsee kunnon tutkimuksiin!

Tervehdys aloittajalle ja muille!

En ole vuoteen joutunut näitä endometrioosipalstoja käymään, mutta nyt taas on ajankohtaista kun olen menossa kolmanteen leikkaukseen.

Oireista:
Mulla on ollut todella kovat kuukautiskivut parikymppisestä asti. Kipu oli niin kovaa, että siitä tuli pahoinvointia, huimausta, kylmää hikeä ja ulostuskipuja. Aluksi auttoi Burana silloin tällöin, ja lopulta edes kaksi Buranaa kerralla ei riittänyt.
Kivuista kerroin gynelle ja e-pillerimerkkiä vaihdettiin. Ei auttanut. Elin vuosia todella kovan kuukautiskivun kanssa ja sen huimauksen kanssa, mitä kipu aiheutti. Tuolloin en tiennyt minkään endometrioosin olemassaolosta. Jonkin verran oli yhdyntäkipua, kun se tapahtui takaa päin ja vähän turhan rajusti. Luin jossain vaiheessa, että kohdun asento voi vaikuttaa siihen.
Endometrioosikivut on yksilöllisiä.

Nyt:
Olen nyt 29-vuotias, ja kesällä 2008 alkoi olla alavatsakipua ilman kuukautisiakin. Tavalliset kipulääkkeet ei juuri auttanut. No, pitkä juttuhan tämä on, mutta menin sitten yksityiselle, joka lähetti eteen päin. Mulla oli myös alavatsa jatkuvasti 'turvoksissa' ja olin itse ihan varma, että siellä vatsassa on jotain. Heti ultrassa todettiin iso kysta ja sanottiin että täytyy poistaa. Tässä vaiheessa mulla oli jo alaselän alueella kroonista kipua. Se kipu on jotain sellaista, mitä ei ollut aiemmin ollut, ja tuntuu hiton ikävältä.

Noh, nyt on pari tähystysleikkausta takana ja kipua on edelleen. Nyt olen leikkausjonossa kolmanteen leikkaukseen ja pähkäilen menenkö nyt vai myöhemmin. Seuraava leikkaus on iso: tehdään avoleikkauksena, poistetaan kohtu ja munasarjat ja mahdollisesti pätkä suolta, jossa aiemmassa leikkauksessa löytyi 'ilmeinen endometrioosilaatta'. Pyritään myös poistamaan kaikki mahdollinen endometrioosi, jota ei aiemmissa leikkauksissa olla onnistuttu tekemään.
En halua lapsia, joten leikkaus on sinänsä ok. Munasarjojen poistosta tulee vaihdevuodet, ja joudun loppuikäni napsimaan hormonikorvausta. Eipä tässä tilanteessa voi voittaa, on vaan valittava vähemmän paha vaihtoehto. Joudun käyttämään hormonihoitoa, meninpä leikkaukseen tai en. Sitäpaitsi endometrioosi on jo tuhonnut noita elimiä sen verran, etten luultavasti lapsia edes saisi.

Mikäli siis endoa epäilette, niin kannattaa hakeutua heti gynekologin juttusille. Ellei julkisella puolella tehdä ultraa, niin menkää yksityiselle - sitten ainakin tiedätte tilanteen. Se kirjoittaja, joka oli menossa suolitähystykseen, niin unohda se lääkäri. Tuo on vitsi, eikä hän ota oireita vakavasti.

Ei kai tässä muuta. Jos tätä ketjua sattuu lukemaan joku endometrioosin kanssa kamppaileva nainen, joka on ollut radikaalileikkauksessa tai suunnittelemassa sitä, ajatusten vaihto olisi tervetullutta. Aion kyllä mennä leikkaukseen ennemmin tai myöhemmin, mutta kaikki ne ajatukset mitä tästä herää, ei niistä voi oikein puhua ihmisten kanssa, jotka ei ole samassa tilanteessa. Eikä mua itse leikkaus toimenpiteenä jännitä. Onhan se iso operaatio, mutta on myös kaksi tähystystä jo taustalla. Haluaisin vain kuulla ajatuksia, mitä teidän muiden mielessä liikkuu. Ainiin, ja olen sinkku, joten mulla ei ole tässä edes puolisonäkökulmaa mukana.