mulla on alle 6kk koira, joka aina mainitaan lempeänä ja kilttinä kirjoissa. hän on ollut mulla alle kuukauden ja muuten on mennyt hyvin mutta pureminen alkaa olla kohta pienoinen ongelma. ehkä??
lenkillä on melkein heti remmi suussa ja kouluttajat sanoivat että kitke heti pois; napakka ei ja remmi pois suusta. helpommin sanottu kuin tehty! ei ei tehoa, päin vastoin virta vain kasvaa koirassa, repii ja renkkaa remmiä, ottaa jalastani tukea repimiselleen. minä otan niskasta kii ja painan maahan, koitan ottaa remmiä pois suusta eikä sittenkään lähde kunnolla. lisäksi tässä innostumisessa käy hyvin usein niin että koira alkaa hyppiä mua vastaan ja on muutaman kerran jopa iskenyt hampaat mun käsivarteen kiinni. tätä "painia" voipi kestää 5-10 minuuttiakin ja kun päästää irti ja lähdetään jatkamaan lenkkiä, on se remmi taas suussa ja sama juttu edessä.
mikä tässä on nyt se lempeä tapa toimia? jos palkitsen hänet heti kun päästää irti, niin lenkin jatkuessa hän ottaa remmin uudestaan suuhun, päästää heti irti ja jää odottamaan makupalaa. eli tavallaan oppii sen että kun otan kiinni ja päästän irti niin nannaa irtoaa. ja tämä ei mielestäni ole oikea tapa, vain namin kalastusta eikä koko aikana olla päästy kuin 2m lenkillä eteenpäin..=)
onko nyt neuvoja? en kaipaa saarnoja tms vaan kunnon neuvoja joilla pääsen koirani kanssa eteenpäin. kärsivällisyyttä on, siitä tämä ei jää kiinni. tuntuu vain että tämä on nyt juuri paikoillaan jurnuttamista.
lenkillä on melkein heti remmi suussa ja kouluttajat sanoivat että kitke heti pois; napakka ei ja remmi pois suusta. helpommin sanottu kuin tehty! ei ei tehoa, päin vastoin virta vain kasvaa koirassa, repii ja renkkaa remmiä, ottaa jalastani tukea repimiselleen. minä otan niskasta kii ja painan maahan, koitan ottaa remmiä pois suusta eikä sittenkään lähde kunnolla. lisäksi tässä innostumisessa käy hyvin usein niin että koira alkaa hyppiä mua vastaan ja on muutaman kerran jopa iskenyt hampaat mun käsivarteen kiinni. tätä "painia" voipi kestää 5-10 minuuttiakin ja kun päästää irti ja lähdetään jatkamaan lenkkiä, on se remmi taas suussa ja sama juttu edessä.
mikä tässä on nyt se lempeä tapa toimia? jos palkitsen hänet heti kun päästää irti, niin lenkin jatkuessa hän ottaa remmin uudestaan suuhun, päästää heti irti ja jää odottamaan makupalaa. eli tavallaan oppii sen että kun otan kiinni ja päästän irti niin nannaa irtoaa. ja tämä ei mielestäni ole oikea tapa, vain namin kalastusta eikä koko aikana olla päästy kuin 2m lenkillä eteenpäin..=)
onko nyt neuvoja? en kaipaa saarnoja tms vaan kunnon neuvoja joilla pääsen koirani kanssa eteenpäin. kärsivällisyyttä on, siitä tämä ei jää kiinni. tuntuu vain että tämä on nyt juuri paikoillaan jurnuttamista.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuossa olet ainakin minun mielestäni tehnyt mokan; olet luovuttanut, aina kun olette koirasi kanssa painineet niin koira on voittanut. Mielestäni myös tuo namin antaminen kannattaa lopettaa, koska tuntuu että se ottaa hihnan suuhunsa vain saadakseen namia. Jolloin koirasi on oppinut täysin päinvastoin kuin oli tarkoitus. Mitään hyviä neuvoja ei ole muutakuin, että kyllä nyt kannattaisi hiukan jo miettiä, että kannattaisiko kokeilla vähän kovempaa kättä.
Esim. kun koirallasi on hihna suussa niin matala ja kova EI ja samalla niskasta kiinni. Kun koira päästää hihnasta irti niin päästät sinäkin samantien niskasta irti.
..vaan joka kerta matka jatkui vasta kun oli päästänyt irti ja lenkki jatkui normaalisti. ongelma on vain juuri siinä että se vie aikaa aina tuon 5-10 minuuttia ja kun on päästy eteenpäin se jatkuu taas 2m päässä. toisaalta voi mennä jopa kokonainen lenkki, että remmi ei kiinnosta.
olen ottanut niskasta ja komentanut, se vain tuntuu katoavan tuulitunneliin,,
auttaisiko tähän jos kotona olisi nahkainen purulelu? tuntuu että luu ei kotona kiinnosta yhtä paljon kuin mun käteni. ja onko tämä vain vaihe -tosin nyt vähän rajumpana meillä- joka laantuu kun hampaat vaihtuvat?
Itselläni on tällä hetkellä 5kk vanha cairntytteli. Puree vain silloin kun innostuu liikaa. Pureskeli vielä kuukausi sitten oikein reilusti ja muutenkin tuntui tottelevan vain poikaystävääni. En uskaltanut komentaa tarpeeksi, koska koira oli tällöin vielä niin pieni ja pelkäsin sen kai menevän rikki ;)
Mutta kerran selätin sen kunnolla ja annoin purra niin paljon kuin tykkäsi. Ilmeisesti sitä otti päähän kun joutui selällään olemaan ja totesi minun olevan paljon voimakkaampi. Sen jälkeen on ollut erittäin kiltisti. Kyllä tuo selätys tekniikka yleensä auttaa.
Mutta muita neuvoja minulla ei kait ole. Neuvokoon joku viisaampi.
Mutta sen vielä sanon, että nyt on se aika milloin tuollainen käytös pitää kitkeä pois, koska myöhemmin se voi olla jo paljon vaikeampaa...
oman koiran kohdalla toimi pentuna seuraavanlainen
ohje,jonka sain naksutinkouluttajalta.käännä selkä
koirallesi ja ole niinkuin et edes huomaisi sitä.
tällä lailla oma hauva menetti kiinnostuksensa tähän kivaan leikkiin, kun siihen ei saa kaveria.
Oon aika pitkälti samoilla linjoilla muidenkin kanssa,jotka tänne kirjoittaneet. En toki ole mikään ammattilainen koiran koulutuksessa,mutta..
Ensin vaaditaan aikaa,aikaa,aikaa ja kärsivällisyyttä yhtä paljon. Mä suosittelisin myös,et joka kerta kun remmi otetaan suuhun,niin pysähdy välittömästi,tiukka ja jyrkkä EI,jota voit tehostaa vaikka kumartumalla lähelle koiraa,ottamalla sen leuasta kiinni ja tuijottamalla silmiin ja murahda se EI sille. Jos remmi irtoaa,niin lenkki jatkuu. Jos ei irtoa,niin kokeile tyynesti kaataa koira selälleen ja OTAT sen remmin irti suusta... Ja taas homma jatkuu..
En nyt tiedä,onko tuo pehmeä tapa,mutta mielestäni koirasta riippuen ihan ok. Ja aikaa se ehkä ottaa,jos koira innostuu kahden metrin välein,mut kärsivällisyyttä. Koiran olisi tajuttava,että lenkki loppuu heti,kun remmi otetaan suuhun. Älä myöskään anna sen roikkua hihassa,riehua,hyppiä,vaan "rankaise" kaikista noista em. tavoilla ja tyynesti eli älä lähde riehumiseen mukaan.
Äläkä ala harrastaa vaihtokauppaa namien kanssa,se oppii "kerjäämään hyvää" tekemällä pahaa.
Noita puruluita,puruleluja,kaikenlaisia leluja ei mielestäni voi olla liikaa... Kokeile erilaisia,vaikka en usko puruleluilla olevan merkitystä tän ongelman kanssa. Koirasi halöuaa kuitenkin selkeästi vetoleikkiä kanssasi.
Itsellä meinasi aikoinaan usko loppua moneen kertaan,kun Rottweiler-vauveliamme opetin hihnaan,mut kyllä se siitä.. Hitaasti,mutta varmasti..Ja kun jaksaa olla kärsivällinen,niin se hihnnassa roikkuminen tuntuu jäävän pois ihan itsestään lopulta.
Tsemppiä sulle! :)
Sain muuten hyvän idean tosta sun kirjoituksesta. Mitäs jos koittaisit et otat esim. puruluun mukaan lenkille ja heti kun se ottaa hihnan suuhun niin annat sille puruluun ja annat sen sitten kantaa sitä koko matkan. Niin se ei ainakaan saa syötyä hihnaa. En ole koskaan tuota kokeillut, mutta tuosta voisi olla apua. Kokeile, ei se mitään maksa, ja tuskin pahentaakaan asiaa.
Liian moni koiranomistaja käyttää sanaa "irti" väärin. Se karjutaan yleensä vatsanpohjilta hirmuisena uhkauksena ja toistellaan moneen kertaan ja samalla revitään haluttua tavaraa pois koiran suusta.
"Irti" kannattaa opettaa pienestä pitäen iloisena käskynä. Kun koira ottaa kiellettyä suuhunsa vaikkapa tuon remmin, niin pysähdytään aivan koiran eteen, katsotaan sitä ja otetaan remmistä kiinni, hihkaistaan iloisesti tai ainakin positiivisella, rauhallisella äänensävyllä "irti" ja samantien napataan kielletty hedelmä koiran suusta pois vaikka kuonon päältä vähän puristaen niin, että leuat aukeaa.
Välittömästi namupala sitten suuhun. Mikäli tämä sinun koirasi on jo tottunut huonolla käytöksellä kerjäämään namupaloja, jätä kiitospalat pois ja rapsuttele tarmokkaasti äläkä säästele ylitsevuotavan innokkaita kehuja siitä, että se laski sen remmin irti. Miljooniin toistoihin kantsii varautua.
Tätä sitten toistetaankin kyllästymiseen asti, mutta ennenpitkää koira tajuaa, että "irti" on hyvä toiminto, mistä omistaja on iloinen ja vähitellen se sujuu ongelmitta.
Siis mikäli koirasi ei tosiaan ole liian ovela suostumaan vain herkkuvaihtokauppoihin... Mutta se on nuori koira, ihan pentu, ja varmasti opetettavissa pois remmin kiskomisesta jollain tavalla.
Monesti kaikenlaiset puremisongelmat (kuten kodin remontointi uuteen uskoon ja yllämainittu remmin kiskominen) liittyvät nimenomaan hampaiden vaihtumiseen ja asiat helpottuu kun pysyvät hampaat on tulleet.
Kuulostaa niin samalta kuin meillä... Tosin tämä hampaiden käyttö kohdistuu vielä enemmän käsiin, mikä rasittaa paljon. Koulua käydään täälläkin, välillä hiuksia päästä repien. Kärsivällisyys palkitaan ja kuten tuossa yllä mainittiin, meitä koskee ainakin tämä hampaiden putoaminen. Toiveissa on syksyyn mennessä, että kädet unohtuvat, kun leipähampaat on suussa :)
Oletko yrittänyt rauhoitella riehuvaa koiraasi? Väkisin selälleen kaataminen luultavasti vain pahentaa asiaa. Selätys ei ole koiralta alistumisen merkki, jos se pakotetaan siihen. Koirasi saattaa yrittää ennen väkisin alistamista rauhoitella sinua, ja on taatusti hämmentynyt, jos signaalit eivät mene perille.
kokeile haukottelemista, sivuun katsomista, huulten nuoleskelua ja käsien alaspäin venyttelyä. Ongelmahan ei kai ole se, että koira puree hihnaa, vaan se, että se käy niin ylikierroksilla että siihen ei saa kontaktia.
mun koira kans tekee saman lailla mut se ei pure.jos se alkaa tekee sillein niin otan kuonosta kiinni ja remmin pois suusta ja se on auttanu mulla.tietty aina välillä kun se innostuu niin hihna on taas suussa.sit vaan saman lailla ja lenkki sujuu ongelmitta.
Meidän 9 viikkoinen kultsu kakara lähtee samoille linjoille. Ei päästä askeltakaan eteenpäin kun hihna kiinnostaa. Olen kokeillut voidella hihnaan vaikka minkälaista pahaa makua ja hajua, mutta ei auta. Ei hivele pennun makuhermoja mikään. /:
Nyt ollaan kuitenkin makupalan avulla pari askelta päästy eteenpäin. Jospa se tästä!
Tsemppiä myös teille! :)