Kaksi perhetyöntekijää kirjoittaa tänään HS:n mielipiteissä pysähdyttävää tekstiä poliitikoille:
"Lapsiperheiden palveluiden kehittäminen ei kiinnosta aidosti poliittisia päättäjiä
Pääkaupunkiseudun virkamiehet ilmoittivat, että tulevina vuosina ls:ssa panostetaan avohuoltoon ja huostaanottoluvuissa nähdään muutos parempaan. Uskokoon ken haluaa.
Ls:n reaalimaailman näkökulmasta tilanteen muuttaminen vaatii paljon radikaalimpia ja kokonaisvaltaisempia toimia.
Suomessa on sijoitettuna kodin ulkopuolelle 17 000 lasta ja nuorta, ja sijoitusten määrä kasvaa tasaisesti noin 3,5 % vuosittain. Esim. Helsingissä sijoitetutjen lasten määrä on kasvanut 10 vuodessa 47 %. Laitokseen sijoitettujen lasten määrä on Suomessa väkilukuun suhteutettuna suurin koko Euroopassa. Ls:n avohuollon asiakkaina on Suomessa 70 000 lasta.
Ls:n kustannukset Suomessa ovat noin 700 milj. euroa vuodessa, ja ne kasvavat vuosittain yli 10 %. Samanaikaisesti lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut 1990-luvun alusta. Viimeisimmän tulonjakotilaston mukaan 27 % yhden vanhemman perheistä luokitellaan köyhiksi.
LS-TYÖ ON KUNTIEN VASTUULLA. Kuntien taloudellinen halu ja kyky panostaa lapsiperheiden palveluihin vaihtelee. Perheet ovat palveluiden suhteen erilaisessa asemassa sen mukaan, missä kunnassa he asuvat. Hallitus ei halua ohjata korvamerkittyä rahaa näihin palveluihin. Lapsiperheiden peruspalvelut ovat käytännössä viime vuosina huonontuneet. Esim. lapsiperheiden kotipalvelua saa yli kolmannes vähemmän perheitä kuin 15 v sitten.
LAPSIPERHEIDEN TALOUDELLISEN ASEMAN PARANNUKSET (esim. yksinhuoltajavähennyksen palautus) ja lapsiperheiden PERUSPALVELUIDEN (kotipalvelu, neuvola, päiväkoti ja koulu) LAADUN TURVAAMINEN vaativat valtakunnallisia poliittisia päätöksiä eduskunnassa.
Ls:n nykyisiä tilastolukuja ei muuteta pelkillä ls:n toimenpiteillä tai yksittäisillä hankkeilla ja projekteilla. Jokainen lasten ja perheiden kanssa työskentelevä tietää, että palveluiden laadun takaavat parhaiten toiminnan jatkuvuus sekä pysyvät rakenteet ja työntekijät.
Poliittisia päättäjiä ei näytä aidosti kiinnostavan lapsiperheiden palveluiden kokonaisvaltainen kehittäminen. Voi vain ihmetellä sitä näköalatonta välinpitämättömyyttä, jolla nykyiseen tilanteeseen suhtaudutaan. Panostus lapsiin ja perheisiin on suora, tuottava sijoitus tulevaisuuteen, ei pelkkä menoerä. Laadukkaat palvelut lapsiperheille hyödyttävät laajasti koko yhteiskuntaa ja luovat yhteiskuntaan taloudenkin kehittymiselle tärkeää turvaa ja yhteisöllisyyttä.
Rahan ja resurssien sijoittaminen vain pakon edessä korjaaviin palveluihin on kallista, monesta näkökulmasta epäeettistä ja perheitä syyllistävää politiikkaa, johon ei kenelläkään luulisi olevan varaa.
PUHEET JA TEOT OVAT KAKSI ERI ASIAA LASTENSUOJELUSSAKIN. Todellinen asiantuntijuus ja osaaminen ls:ssa näyttäytyvät työntekijän kyvyssä tehdä moniammatillista, sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Samanlaista ammatillisuutta ja vastuullisuutta odottaisi poliitikoiltakin. Ei ole kovin analyyttistä toimintaa esim. supistaa mielenterveyspalveluja ja kauhistella samaan hengenvetoon ls:n menojen kasvua.
Ls:n reaalimaailmassa ensi vuoden alussa loppuvat mm. RAY:n tuki Ensi- ja Turvakotien liiton päihdeäitityölle ja valtakunnalliselle Alvari-perhetyölle.
Mikko Nummi
lastensuojelun perhetyöntekijä
Ritva Leijala
vastaava perhetyöntekijä
sosionomeja (ylempi amk)
Suomen sosionomit ry "
"Lapsiperheiden palveluiden kehittäminen ei kiinnosta aidosti poliittisia päättäjiä
Pääkaupunkiseudun virkamiehet ilmoittivat, että tulevina vuosina ls:ssa panostetaan avohuoltoon ja huostaanottoluvuissa nähdään muutos parempaan. Uskokoon ken haluaa.
Ls:n reaalimaailman näkökulmasta tilanteen muuttaminen vaatii paljon radikaalimpia ja kokonaisvaltaisempia toimia.
Suomessa on sijoitettuna kodin ulkopuolelle 17 000 lasta ja nuorta, ja sijoitusten määrä kasvaa tasaisesti noin 3,5 % vuosittain. Esim. Helsingissä sijoitetutjen lasten määrä on kasvanut 10 vuodessa 47 %. Laitokseen sijoitettujen lasten määrä on Suomessa väkilukuun suhteutettuna suurin koko Euroopassa. Ls:n avohuollon asiakkaina on Suomessa 70 000 lasta.
Ls:n kustannukset Suomessa ovat noin 700 milj. euroa vuodessa, ja ne kasvavat vuosittain yli 10 %. Samanaikaisesti lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut 1990-luvun alusta. Viimeisimmän tulonjakotilaston mukaan 27 % yhden vanhemman perheistä luokitellaan köyhiksi.
LS-TYÖ ON KUNTIEN VASTUULLA. Kuntien taloudellinen halu ja kyky panostaa lapsiperheiden palveluihin vaihtelee. Perheet ovat palveluiden suhteen erilaisessa asemassa sen mukaan, missä kunnassa he asuvat. Hallitus ei halua ohjata korvamerkittyä rahaa näihin palveluihin. Lapsiperheiden peruspalvelut ovat käytännössä viime vuosina huonontuneet. Esim. lapsiperheiden kotipalvelua saa yli kolmannes vähemmän perheitä kuin 15 v sitten.
LAPSIPERHEIDEN TALOUDELLISEN ASEMAN PARANNUKSET (esim. yksinhuoltajavähennyksen palautus) ja lapsiperheiden PERUSPALVELUIDEN (kotipalvelu, neuvola, päiväkoti ja koulu) LAADUN TURVAAMINEN vaativat valtakunnallisia poliittisia päätöksiä eduskunnassa.
Ls:n nykyisiä tilastolukuja ei muuteta pelkillä ls:n toimenpiteillä tai yksittäisillä hankkeilla ja projekteilla. Jokainen lasten ja perheiden kanssa työskentelevä tietää, että palveluiden laadun takaavat parhaiten toiminnan jatkuvuus sekä pysyvät rakenteet ja työntekijät.
Poliittisia päättäjiä ei näytä aidosti kiinnostavan lapsiperheiden palveluiden kokonaisvaltainen kehittäminen. Voi vain ihmetellä sitä näköalatonta välinpitämättömyyttä, jolla nykyiseen tilanteeseen suhtaudutaan. Panostus lapsiin ja perheisiin on suora, tuottava sijoitus tulevaisuuteen, ei pelkkä menoerä. Laadukkaat palvelut lapsiperheille hyödyttävät laajasti koko yhteiskuntaa ja luovat yhteiskuntaan taloudenkin kehittymiselle tärkeää turvaa ja yhteisöllisyyttä.
Rahan ja resurssien sijoittaminen vain pakon edessä korjaaviin palveluihin on kallista, monesta näkökulmasta epäeettistä ja perheitä syyllistävää politiikkaa, johon ei kenelläkään luulisi olevan varaa.
PUHEET JA TEOT OVAT KAKSI ERI ASIAA LASTENSUOJELUSSAKIN. Todellinen asiantuntijuus ja osaaminen ls:ssa näyttäytyvät työntekijän kyvyssä tehdä moniammatillista, sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Samanlaista ammatillisuutta ja vastuullisuutta odottaisi poliitikoiltakin. Ei ole kovin analyyttistä toimintaa esim. supistaa mielenterveyspalveluja ja kauhistella samaan hengenvetoon ls:n menojen kasvua.
Ls:n reaalimaailmassa ensi vuoden alussa loppuvat mm. RAY:n tuki Ensi- ja Turvakotien liiton päihdeäitityölle ja valtakunnalliselle Alvari-perhetyölle.
Mikko Nummi
lastensuojelun perhetyöntekijä
Ritva Leijala
vastaava perhetyöntekijä
sosionomeja (ylempi amk)
Suomen sosionomit ry "
Vastaukset 25
Vanhimmat
Niin vahva hallitus ja eduskunta, että pistävät kuntapoliitikot noudattamaan lakia. Jos laki kuntien itsehallinnosta olisi joiltain kohdin esteenä, ne lait muutettaisiin. Kunnat yksinkertaisesti pakotettaisiin järjestämään riittävät taloudelliset resurssit myös huostaanottoja estäville tuille, eikä vain huostaanottojen ylläpitokustannuksiin.
Koska pieni rikas eliitti on rikastumistaan rikastunut viime vuosina, niin heiltä otettaisiin rahaa sosiaalisten tukien palauttamiseen lapsiperheille. Reilu vero pääomatuloille, mm. osinkotuloille reipas vero, yli 300 000:n euron perinnöstä veroa 40 % Verohelpotukset takaisin lapsiperheille ja yksinhuoltajille. Sohaistaanpa ampiaispesää ja laitetaan uhallakin brittityyliin, että lapsilisät pois perheeltä, jonka vuositulot ovat yli 50 000 euroa ja lisää lapsilisää pienempituloisille. Myös laki minimipalkasta takaisin käyttöön, siirtymäaika voisi olla pari vuotta.
Myös Lastensuojelulaki pitäisi täydentää selkeillä esimerkeillä esim. lapsen edusta, se ei saa olla mitä tahansa, aina tilanteen mukaisesti. Lakia pitäisi myös täsmentää monissa kohden, tulkinnanvaraisuudet on saatava sieltä pois.
Hyvät sosiaalietuudet ja lasten peruspalvelut uudelleen käyttöön! Näin iso osa nykyisistä asiakkaista jäisi pois, ls:n työtaakka vähenisi huomattavasti.
Huostaanottoja estävät avohuollon tuet käyttöön, lisää uusia pitäisi kehittää myös entisten lisäksi. Nekin, jotka joutuisivat ls:n asiakkuuteen, korjaavaa työtä eli huostaanottoa ei tarvittaisi, koska perheet saisivat oikein kohdennettua apua itselleen.
Kunnat pakotettaisiin myös palkkaamaan päteviä työntekijöitä, alalle sopimattomat karsittaisiin pois tiukoilla psykologisilla testeillä. Sen seurauksena tapahtuisi jotain niin merkillistä, että Laki asiakkaiden oikeuksista sossun asiakkaana saattaisi saada ihan uutta merkitystä. Toiveajatteluako? Tuomion, syyttelyn ja kuvittelun ääni pois ja ihan oikea auttamislinja tilalle.
Huostaanottohakemuksia käsittelevän tuomioistuinlaitoksen käytäntöjen muuttaminen. Jos siirto käräjäoikeuksiin ei olisi mahdollista, koko hallinto-oikeusprosessi olisi uudistettava, esim. oikeus suulliseen käsittelyyn pitäisi olla ilman erillistä hakemusta. Asiantuntijoiden lisäksi oikeuteen myös lautamiesjärjestelmä, kuten käräjäoikeuksissakin. Lapsille ja vanhemmille automaattisesti omat asianajajat, kuten sossuille nykyisin, ilman eri hakemusta. Asianajajien ja lautamiesten pitäisi olla puolueettomia, ei sidoksia sijaishuoltoon millään tavalla. Sossujen pitäisi todistaa joka ainut väitteensä oikeudessa oikeaksi, samoin vanhempien todistajilla olisi yhtä suuri huomioarvo kuin käräjäoikeudessakin.
Sijaishuollolle tiukka valvonta. Siis ihan oikea valvonta, jossa lapsilla olisi oikeus HYVÄN sosiaalityöntekijän tapaamiseen parin kuukauden välein. Lapsilla olisi oikeus keskustella työntekijöiden kanssa ilman sijaishuollon läsnäoloa. Myös yllätystarkastuksia tulisi tehdä kaikkiin sijaishuollon paikkoihin useita kertoja vuodessa. Oikeaa tukea vanhemmille huostaanoton jälkeen nykyisen sijaishuollon taholta usein saatavan ynseilyn, mielivallan ja laittomuuksien sijasta.
Jokohan em:n uudistusten jälkeen olisi poliittista rohkeutta järjestää ensimmäinen puolueeton tutkimus myös huostaanottojen syistä? Voitaisiin tutkia myös huostaanoton vaikuttavuutta lasten elämään, myös esille tulleen epäkohdat huomioitaisiin puolueettomasti, eikä peiteltäisi kuten nykyään. Lasten jälkihuolto-oikeus olisi myös ehdoton, kunnat pakotettaisiin siihenkin.
Rehellinen keskustelu ls:sta, kaikki mitään kautta esiin tulevat epäkohdat laitettaisiin tutkintaan, esim. valitusviranomaisten huomautuksista luovuttaisiin ja siirryttäisiin rangaistusmenettelyyn lakia rikkoneita vastaan. Aiheettomista ja laittomista huostaanotoista valtio maksaisi lapsille reilut korvaukset, rahat lapset saisivat käyttöönsä kun tulevat täysi-ikäisiksi.
Kiinnosti Hesrin artikkelissa, mikä järjestö on sosionomit ry?
Hesari Mielipide."
Rahan ja resurssien sijoittaminen vain pakon edessä korjaaviin palveluihin on kallista, epäeettistä ja perheitä syyllistävää politiikkaa.
Laitoksiin suljettujen lasten määrä on Suomessa väkilukuun suhteutettuna suurin koko Euroopassa.
Puheet ja teot ovat kaksi eri asiaa lastensuojelussakin. Todellinen asiantuntijuus ja osaaminen lastensuojelussa näyttäytyvät työntekijän kyvyssä tehdä moniammatillista sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Samanlaista ammatillisuutta ja yhteistyötä.
Samanlaista ammatillisuutta ja vastuullisuutta odottaisi politikotkin. Ei ole kovin analyyttistä toimintaa esimerkiksi supistaa mielenterveyspalveluja ja kauhistella samaan hengebvetoon lastensuojelun menojen kasvua.
Lastensuojelun reaalimaailmassa ensi vuoden alussa loppuvat muun muassa RAY:n tuki Ensi- ja turvakotien liiton päihdetyölle ja valtakunnalliselle Alvari perhetyölle."
Sosionomit ry on pieni, mutta kokoajan kasvava ammattikorkeakoulujen asemaa ajava ammattijärjestö.
Päivän kysymys. Ovatko uudet tuulet puhaltamassa aikaisemmat "tuulet" pois?
Linkki Sosionomit ry:n sivuille.
http://www.suomensosionomit.fi/
---
työllistää pääosin sosionomitkin. Vanhusten huoltoon pitää saada lisää rahaa kailottaa tämän päivän uutiset taas. Mistä raha otetaan muusta kuin lisäämällä köyhien perheiden lasten huostaanottoja valtion avun turvaamista varten kunnille vanhusten huoltoon. Lapset jäävät vaille ruokaa ja koulutusta sijoituksessa vanhuksille vaikka seksipalvelujen turvaamista varten. Nykyisin on vielä nämä homovanhainkodit tulevaisuuden toiveissa vanhuksille.
"sosiaalialan ammattikorkeakoulutettujen asemaa työmarkkinoilla
aktiivisesti ajava ammattijärjestö. Joukossamme on naisia,
miehiä, opiskelijoita ja jo pitkän työuran tehneitä
sosiaalialan ammattilaisia."
Ihan kaikkea ei varmaan tarvitse edes yrittää ymmärtää: "Lapset jäävät vaille ruokaa ja koulutusta sijoituksessa vanhuksille vaikka seksipalvelujen turvaamista varten. Nykyisin on vielä nämä homovanhainkodit tulevaisuuden toiveissa vanhuksille."
kirjoittaa HS mielipiteissä tänään:
"Perhekeskus voisi olla sydän lapsiperheiden palveluille
Mikko NUmmi ja Ritva Leijala kirjoittivat asiaa. Lapsiperheiden palvelujen kuntoon paneminen ei tosiaan näytä kiinnostavan päättäjiä. Raha ja resurssit sijoitetaan kalliisiin korjaaviin palveluihin ja ennaltaehkäisevät peruspalvelut ovat yhä pahemmin rempallaan.
Vanhempainyhdistys ja KokoEspoo ehdottaa täysremonttia lasten ja nuorten peruspalveluihin. Nykyinen tapamme järjestää peruspalveluita on tullut tiensä päähän ja tuottaa valtavista resursseista huolimatta yhä lisää tuen ja avun tarvetta. Koulussa tämä näkyy erityisesti lasten tukitoimien tarpeen ja erityisopetussiirtojen jatkuvana kasvuna.
Kunnissa tulisi käynnistää kehittämistyö, jossa lasten ennaltaehkäisevät peruspalvelut keskitettäisiin esim. alueen kouluun tai päiväkotiin. Kaikki lasten kasvua ja vanhemmuutta tukevat peruspalvelut olisivt kaikkien ulottuvilla tässä tutussa paikassa lähellä kotia toimivassa "perhekeskuksessa".
Siellä voisi olla tarjolla esim. perheneuvola palveluita, matalan kynnyksen kouluterveydenhuollon palveluita tai vanhemmuuden tuki- ja vertaistukitoimintaa. Palvelut olisi suunnattu KAIKILLE, sen sijaan että panostettaisiin vain niihin, joilla on jo ongelmia. Toiminnan toteuttamiseen osallistuisivat viranomaisten lisäksi myös muut tahot, kuten kolmas sektori ja alueen vanhemmat.
Tämän tyyppistä palvelukokonaisuutta suunnitellaan Espoossa. Tukevasti verkossa ja Tukevasti alkuun -hankkeissa. Monissa kunnissa lienee vastaavia projekteja osana valtakunnallista Kaste-hanketta. Nämä hankkeet on nyt otettava tosissaan. Niiden piiriin on otettava kaikki lapset ja perheet, sen sijaan että ne kohdistetaan vain jo tuen tarpeessa oleville.
Lasten ja perheiden peruspalveluihin panostaminen vähentää kalliiden erityispalvelujen, kuten lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon tarvetta.
Ruotsalaisen kansantaloustieteilijän Ingvar Nilssonin mukaan ehkäisevään työhön panostava järjestelmä tuo säästöjä. Hänen mukaansa muutos ei vaadi lisää resursseja, vaan nykyisten suurten resurssien uudelleen kohdistamista. Ennen kaikkea vaaditaan avoimmuutta ajatella asiat uudestaan.
Kuntatalous on kiristynyt siten, että nykyinen, jatkuvan lisärahan tinkimiseen perustuva toimintatapa tulee hyvin pian tiensä päähän. Hyvässä tapauksessa tämä tarkoittaa, että uutta luomalla saamme aikaan entistä paremmat palvelut, jotka ehkäisevät lasten ja nuorten kalliin syrjäytymisen, säästävät rahaa ja luovat hyvinvointia.
Ikävässä vaihtoehdossa jatkamme nykymenolla. Tuotamme lisää syrjäytyneitä ja kulutamme kohtuuttomasti rahaa. Lopulta edessä on törmäys, jossa palvelutaso romahtaa. Kumpaa h luamme?
Outi Suortti
varapuheenjohtaja KokoEspoo"
tukitoimien ja erityisopetussiirtojen TARPEEN kasvu on eri asia kuin tarjonnan lisääntyminen. Nimenomaan kunnat eivät ole lisänneet koulujen tarjontaa, vaikka oppilaiden tarve niiden saamisen on kasvanut voimakkaasti.
"Koulussa tämä näkyy erityisesti lasten tukitoimien tarpeen ja erityisopetussiirtojen jatkuvana kasvuna. "
http://www.lapsenaani.fi/osahankkeet/pks/tukevasti_alkuun.html
Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun
STADIG START
Yleistavoitteena on lapsi- ja perhelähtöisen varhaisen vastuunoton ja osallisuuden lisääminen. Tukevasti -hankkeen tavoitteena on etsiä uusia, kuntarajat ylittäviä tapoja tukea varhaisesti lapsiperheitä. Kehittämisen taustalla on Perhekeskus-toimintamalli, jossa ajatuksena on, että toimijat muodostavat verkoston, joka yhdessä vastaa perheiden tarpeisiin.
Hankkeen toteuttavat Espoo, Helsinki, ja Vantaa yhdessä. Kuntahankkeilla on omat kehittämisen ydinprosessinsa (toimintamallit, rakenteet) ja yhteiset tukiprosessit (koulutus, tiedotus, arviointi ja projektihallinto). Eri ikätasoille suunnattujen moniammatillisten toimintamallien kehittäminen, soveltaminen ja arviointi jakaantuvat seuraavasti: Vantaa: pikkulapsiperheet, perhevalmennus ja perhetyö, Espoo: varhaiskasvatus/ala-koulu, vanhempien osallisuus ja yhteistyö, Helsinki: alakoulu/yläkoulu, nuorten ja vanhempien osallisuus ja valmennus, Kirkkonummi: vertaisryhmät ja netti.
Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun –hanke
tiedottaa syksyn 2009 ja kevään 2010 toiminnastaan
Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - tukevasti verkossa
-väliraportti 2009 - 2010
Kohderyhmä
Toiminnan kehittämisessä kiinnitetään huomiota sekä kaikkiin lapsiperheisiin että erityistä varhaista tukea tarvitseviin perheisiin. Toimintaa kehitetään aivan pienten lasten perheistä kouluikäisiin lapsiin ja nuoriin.
Tausta
Pääkaupunkiseudun kunnat, Vantaa, Espoo, Helsinki sekä Kirkkonummi ovat useiden vuosien ajan kehittäneet lapsiperheiden palveluja kukin omissa kunnissaan. Lapsiperheiden palveluille ja henkilöstön osaamiselle asettaa haasteita muun muassa pääkaupunkiseudun lasten ja nuorten elinolot, perheiden sosiaalisten verkostojen puute, lapsiperheiden runsas muuttoliike sekä työntekijöiden vilkas siirtyminen kunnasta toiseen. Tukevasti -hanke kehittää monihallinnollisia palvelujärjestelmän rakenteita ja toimintamalleja, jotka pystyvät vastaamaan varhaisesti lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeeseen.
Tavoitteet
Etsiä uusia, kuntarajat ylittäviä tapoja tukea varhaisesti lapsiperheitä. Toiminta pohjautuu lasten, nuorten, vanhempien osallisuuteen sekä perheiden vahvuuksien, omien voimavarojen ja vertaistuen hyödyntämiseen.
Kehittää ehkäisevän työn ja varhaisen tuen palvelurakenteita sekä uusia moniammatillisia toimintamalleja lasten ja nuorten peruspalveluissa ja luonnollisissa kehitysympäristöissä (neuvola, päiväkoti, avoimet varhaiskasvatusyksiköt, leikkipuisto, koulu).
Kehittää henkilöstön varhaisen tuen ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta kunnat ja hallintokunnat yhdistävällä koulutuksella sekä tuottaa materiaalia perheille ja työntekijöille.
Vahvistaa toiminnan systemaattista arviointia ja tutkimusta osana arjen kehittämistyötä.
Toiminta
Pääkaupunkiseudun kuntien eri organisaatioiden välisten yhteistyörakenteiden vahvistaminen ja luominen. Osallisuuteen pohjautuvan yhteiskehittämisen mallin luominen.
Eri ikätasoille suunnattujen moniammatillisten toimintamallien kehittäminen, soveltaminen ja arviointi, Alueellisten verkostojen kokoaminen samanaikaisesti toimintamallien kehittämisen kanssa.
Kunnat ja hallintokunnat yhdistävien koulutusten järjestäminen (esimerkiksi moniammatillinen kasvatuskumppanuus, lasten ja vanhempien vertaistuen vahvistaminen, perhevalmennuksen orientoiva koulutus, osallistavat sekä aktiivisen vuorovaikutuksen menetelmät). Materiaalin tuottaminen lapsille, nuorille ja perheille sekä toimijoille.
Yhteistyön kehittäminen oppilaitosten (Helsingin yliopisto ja ammattikorkeakoulut) kanssa.
Sidosryhmät ja yhteistyötahot
Keskeisinä toimijoina ovat kuntien sosiaali-, terveys-, varhaiskasvatus- ja opetustoimen palvelut sekä yhteistyökumppaneina järjestöt ja seurakunnat sekä oppilaitokset.
Lisätietoja / Yhteyshenkilöt
Ulla Lindqvist
projektipäällikkö
ulla.j.lindqvist(a)hel.fi
puh. 040 334 0203
Helsingin kaupungin sosiaalivirasto
Projektisuunnittelijat:
Helsinki
Terhi Rapeli, terhi.rapeli(a)hel.fi
Espoo
Sanna Nieminen, sanna.nieminen(a)espoo.fi
Merja-Riitta von Schantz, merja-riitta.schantz(a)espoo.fi
Tukevasti verkossa -hanke Espoossa ja Kauniaisissa 1.6.2010-31.10.2011
Tukevasti verkossa -hanke kiinnittyy Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE), Etelä-Suomen Lapsen ääni kehittämisohjelman varhaisen tuen toimintalinjaan ja sen Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun (Tukevasti) -hankkeeseen.
Kehittämisohjelman päätavoitteena on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Lapsen ääni -kehittämisohjelman varhaisen tuen toimintalinjalla keskeistä on lasten, nuorten ja lapsiperheiden peruspalvelujen kehittäminen lisäämällä ennalta ehkäiseviä ja varhaisen tuen toimintamalleja. Palveluja kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden peruspalveluissa ja luonnollisissa kehitysympäristöissä kuten neuvoloissa, päiväkodeissa, leikkipuistoissa ja kouluissa.Tukevasti-hanke kehittää monihallinnollisia palvelujärjestelmän rakenteita ja toimintamalleja, jotka pystyvät vastaamaan varhaisesti lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeeseen.
Pääkaupunkiseudun kunnat ovat useiden vuosien ajan kehittäneet lapsiperheiden palveluja omissa kunnissaan. Lapsiperheiden palveluille ja henkilöstön osaamiselle asettaa haasteita muun muassa pääkaupunkiseudun lasten ja nuorten elinolot, perheiden sosiaalisten verkostojen puute, lapsiperheiden runsas muuttoliike sekä työntekijöiden vilkas siirtyminen kunnasta toiseen. Tukevasti verkossa -hanke täydentää Tukevasti-hankkeen tavoitteita kehittämällä kuntien verkkopalveluja.
Tukevasti verkossa -hankkeen tavoitteet ja tulokset
Hankkeen perustavoitteena on kehittää kuntalaisten tarpeita vastaavia verkkopalveluja, jotka ovat helposti saavutettavissa ja toiminnoiltaan ennaltaehkäiseviä. Tavoitteena on tuoda kunnan perus- ja erityispalveluita lähemmäksi kuntalaisia. Hankkeen aikana on tarkoitus parantaa ja kehittää lapsiperheiden palveluja koskevia internetsivustoja, jotta ne tukisivat vanhempia koko perheen terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisessa. Hankkeella pyritään myös vahvistamaan vanhempien aktiivista roolia sähköisten palvelujen käyttäjinä. Toiminnan tavoitetilana on myös, että kuntalaiset saavat tietoa palveluista helposti ja joustavasti verkossa.
Hankkeessa on tarkoitus kartoittaa olemassa olevia, lapsiperheiden osallisuutta vahvistavia verkkopalveluja. Hankkeen tuloksena syntyy näkemys toimivista verkkopalveluista, jotka tukevat vanhempien osallisuutta ja aktiivista roolia oman lapsensa asioissa sekä oman hyvinvointinsa ja vanhemmuutensa vahvistamisessa.
Hankkeessa kokeillaan käytännössä Väestöliiton ja Mental Capital Caren kehittämää Vastaamo-palvelua, jossa vanhemmilla onmahdollisuus internet-pohjaisen, suojatun yhteyden kautta keskustella asiantuntijan kanssa parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja lapsen kasvuun ja kehitykseen tai omaan hyvinvointiin liittyvistä asioista. Tutkimusten mukaan ihmiset eivät välttämättä halua käsitellä parisuhdettaan tai seksuaalisuuttaan vertaisryhmissä, mutta kokevat aiheesta keskustelun asiantuntijan tai työntekijän kanssa tärkeäksi. Usein myös parisuhteeseen ja vanhemmuuteen liittyvät kysymykset aktivoituvat tietyissä perheen ikävaiheissa. Äidit ja isät huomioidaan sukupuolisensitiivisesti palveluja kehitettäessä (Ala-Luhtala 2008, Viljamaa 2003).
Palvelun tavoitteena on tukea parisuhdetta, vahvistaa vanhemmuutta ja lisätä vanhempien henkilökohtaista hyvinvointia niin, että lapsen ja koko perheen hyvinvointi lisääntyvät. Tarkoituksena on tarjota kuntalaisille apua oikea-aikaisesti ja tavoitteena on erityispalvelujen tarpeen väheneminen.
Hankkeen toiminta
Hanke osallistuu Espoon kaupungin sähköisten palvelujen kehittämistoimintaan projektisuunnittelijan työpanoksen avulla. Sähköisten palvelujen kehittämistoiminta kohdentuu Espoon kaupungin terveydenhoidon ja lapsiperheiden perhetyön palveluprosessien sisältämiin sähköisten palvelujen kehittämistoimintoihin. Hanke osallistuu myös edellä mainittujen palvelujen internetsivustojen sisällötuottamiseen ja kehittämiseen.
Vastaamo-palvelu on sähköinen, ennalta ehkäisevä tukipalvelu lasta odottavien, vauvaikäisten sekä leikki- ja alakouluikäisten lasten vanhemmille. Palvelu toteutetaan Tukevasti verkossa -hankkeen pilottiyksiköissä, joita ovat tietyt neuvolat, koulut ja lapsiperheiden perhetyö. Näiden yksiköiden työntekijät jakavat palveluseteleitä, jotka oikeuttavat viiteen kysymykseen/viestiin ja viiteen vastaukseen. Vastaajina toimivat Väestöliiton perheasioiden asiantuntijat. Vastaajat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin 24 tunnin kuluessa kysymyksen saapumisesta. Kysyjän henkilöllisyys ei tule missään vaiheessa kenenkään tietoon.
Kahden vanhemman perheissä kumpikin vanhempi saa oman palvelusetelinsä suljetussa kirjekuoressa. Palveluseteli sisältää palveluavaimen. Sen avulla vanhempi voi kirjautua keskusteluun internetin kautta osoitteessa www.vastaamo.fi/espoo.
Vastaamo-palvelun kokeilun tuloksia
Espoossa kevään 2010 aikana toteutetulla 1800 palvelusetelin pilotointijaksolla Vastaamoon tuli kysymyksiä parhaimmillaan jopa neljätoista kappaletta yhden vuorokauden aikana. Vastaamo-palveluun kirjautui käyttäjiä yhteensä 467 henkilöä ja viestejä vaihdettiin kokeilun aikana 1056 kpl. Osa kirjoittajista käytti kaikki viisi kysymyskertaansa. Kysymyksiä tuli sekä suomen että ruotsin kielellä ja kysyjinä olivat perheiden äidit (81 % kysymyksistä) ja isät (19 % kysymyksistä). Ikäluokkien mukaan jaoteltuna kysyjät olivat pääsääntöisesti 30-44-vuotiaita (66 % kysymyksistä) ja 25-29-vuotiata (31 % kysymyksistä). Muista ikäryhmistä tuli vain muutamia kysymyksiä.
Viestit olivat pääsääntöisesti hyvin harkittuja ja kohteliaaseen muotoon kirjoitettuja. Kirjoittajat olivat yleensä pohtineet pitkään kysymystään ennen sen lähettämistä ”ammattilaiselle”. Tämä ilmiö koski erityisesti ensimmäistä kontaktia. Seuraavat kysymykset olivat selvästi vapaamuotoisemmin kirjoitettuja. Osa kysymyksistä oli kirjoitettu tuohtuneessa tunnetilassa, kun kotona oli meneillään akuutti kriisi.
Kysymysten laadusta
Kysyjät toivoivat perheen ongelmiin konkreettisia vastauksia sekä kannanottoja omiin pohdintoihinsa ja rohkaisua valintojen tekemiseen. Monet kysyjät eivät olleet uskaltaneet muualla keskustella pulmastaan. Nimimerkillä asioista kirjoittaminen laski selvästi avun hakemisen kynnystä. Moni esitti jo kysymyksessään arasti valmiin ratkaisuehdotuksen omaan ongelmaansa ja kaipasi tämän ratkaisun toimeenpanemiseen ammattilaisen rohkaisua. Usein vanhemmat halusivat myös tietää, mikä on ”normaalia” parisuhteessa sekä lasten kasvattamisessa arjen erilaisissa asioissa ja tilanteissa.
Vastaamoon tuli lisääntyvässä määrin kysymyksiä vanhempien henkilökohtaisista ongelmista.Tällöin vastaajat pyrkivät liittämään ne muuhun perhe-elämään ja erityisesti lasten hyvinvointiin. Erotilanteissa korostettiin, että vaikka parisuhde päättyy, niin yhteinen vanhemmuus säilyy ja siksi toimiva vuorovaikutus vanhempien kesken on tärkeää.
Kirjoittajat kysyivät opastusta erilaisista tukipalveluista. Myös ohjeita lastensuojeluilmoituksen tekemiseen kaivattiin. Kysyjiltä tuli positiivista palautetta konkreettisista vastauksista heidän ongelmiinsa sekä vanhemmuutta vahvistavista palautteista. Vanhemmat kokivat myös tärkeäksi, että he ovat saaneet vaihtaa omia ajatuksiaan toisen aikuisen ihmisen kanssa. Useassa kysymyksessä kiitettiin jo etukäteen Vastaamon vastaajaa avusta. Tämä kertonee, että palvelu on tarpeellinen ja hyödyllinen lasten vanhemmille.
Vastaamon asiakaskysymysten aihealueet
Parisuhde
Mistä uutta potkua ja iloa parisuhteeseen?
Seksiin liittyvät kysymykset; haluttomuus, hellyyden ja läheisyyden puute
Vuorovaikutuksen puute eli puhumattomuus ongelmana
Omien lapsuuden kokemusten vaikutus nykyiseen parisuhteeseen
Parisuhteen ongelmat; avioero, vastuuttomuus, uhkailu, riitely, väkivalta
Raskausaikaan liittyvät ongelmat
Huoli parisuhteesta lapsen syntymän jälkeen
Synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen
Ajanpuute parisuhteen hoitamiseen; työt, matkustelu, omien vanhempien avunterve, verkoston puuttuminen, tietokoneella surffailu ja pelien pelaaminen.
Läheisen ihmisen kuoleman aiheuttama stressi perheessä
Lasten elämä ja asema avioerotilanteessa
Uusperheen elämään liittyvät asiat
Kasvatus ja muut perheen asiat
Kasvatus ja muut perheen asiat
Päivärytmin luominen koko perheelle ja lapselle
Nukkumiseen ja nukahtamiseen liittyvät ongelmat (paljon kysymyksiä). Nukahtamiseen liittyvät kysymykset ovat hankalimpia vastaajille, koska lapsen yksilöllisyyttä ja temperamenttia ei voi havainnoida netin kautta. Näissä asioissa tarvitaan erityisesti yhteistyötä vanhempien kanssa. Monet vanhemmat ovat myös olleet huolestuneita vauvan yöllisistä heräämisistä. Tämä kuvastaa hyvin lapsiperheiden luonnollisten verkostojen (tiedon kulkeutumisen) puuttumista.
Yhteisten kasvatuskäytäntöjen luominen
Rajojen asettaminen; uhma, kiukuttelu, lyöminen, ruokailutilanteet
Lapsen ylivilkkaus
Kiintymyssuhteisiin liittyvät ongelmat
Sisarusten välinen mustasukkaisuus
Imettämiseen liittyvät asiat
Vauvalle kiinteän ruuan antamiseen liittyvät asiat
Vanhempien henkilökohtaiset ongelmat
Yksinäisyys; verkoston puuttuminen, puolison pitkät työpäivät
Krooninen väsymys ja hermojen menettäminen
Oma sairastuminen ja arjen pyörittäminen
Omien aggressiivisten tunteiden tiedostaminen ja kohtaaminen
Pelko lapsen traumatisoitumisesta: lasten kohtelu ja uhkaavat tilanteet perheen sisällä
Pelko omasta jaksamisesta
Syyllisyys (läsnä jollakin tavoin melkein kaikissa kysymyksissä); imetys, huutaminen lapselle, pettymyksen tuottaminen lapselle, vanhemman väsymys, lapsen hoitoon vieminen lyhyeksikin ajaksi, äidin töihin palaaminen, kodin siisteyden laiminlyöminen
Pettäminen ja petetyksi tuleminen
Vastaamo-palvelun kokeilun laajentuminen syksyllä 2010
Vastaamo-palvelua laajennetaan Espoossa kevään 2010 kokeilun tulosten pohjalta. Palveluseteleitä jaetaan jatkossa seuraaville kohderyhmille:
Lasta odottaville vanhemmille Mankkaan, Laajalahden, Haukilahden ja Matinkylän neuvoloissa
Vauvaikäisten eli 3:n ja 4:n kuukauden ikäisten lasten vanhemmille Olarin, Nöykkiön, Karakallion, Kauklahden ja Kilonpuiston neuvoloissa
Leikki-ikäisten eli 3,5-vuotiaiden ja 4-vuotiaiden lasten vanhemmille Bembölen ja Leppävaaran neuvoloissa
Lapsiperheiden perhetyön asiakasvanhemmille koko Espoossa
Oppilashuoltoryhmän palveluja käyttäville vanhemmille Lintuvaaran, Karamzinin, Kalajärven, Kantokasken, Tähtiniityn ja Mankkaanpuron kouluilla.
Kauniaisten kaupunki suunnittelee Vastaamo-palvelun järjestämiseksi omat kohderyhmät ja pilottiyksiköt asiakastarpeidensa pohjalta.
Vastaamo-palvelun keskeisinä toimijoina ovat perheiden lisäksi neuvola, kouluterveydenhoito, lapsiperheiden perhetyö, koulujen oppilashuolto sekä vastaajapalvelua tuottava Väestöliitto ja teknisen alustan toimittaja Mental Capital Care OY.
Tukevasti verkossa -hanketta hallinnoi Espoon Perhe- ja sosiaalipalvelut ja hanketta johtaa Tukevasti-hankkeiden projektipäällikkö Ulla Lindqvist Helsingistä. Hankkeen organisaatioon kuuluvat perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä opetustoimen johtajien lisäksi hankkeen projektiryhmä, joka koostuu kymmenestä eri toimijoiden asettamista edustajista.
Lisätietoja/ Yhteyshenkilöt
Ulla Lindqvist
Projektipäällikkö/ Tukevasti hankkeet
GSM: 040 334 0203
ulla.j.lindqvist(a)hel.fi
Sanna Nieminen
Projektisuunnittelija/ Tukevasti verkossa -hanke
GSM: 046 877 2144
sanna.h.nieminen(a)espoo.fi
http://www.lapsenaani.fi/osahankkeet/verkkohankkeet/tukevasti_verkossa.html
KEHRÄ - lastensuojelun kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla
FAMILJESERVICE NÄTVERKET
www.socca.fi/lastensuojelu
Hankkeessa luodaan pääkaupunkiseudulle lastensuojelun käytännön, kehittämisen, opetuksen ja tutkimuksen yhdistäviä verkostoja ja rakennetta yhteiselle lastensuojelun kehittämistyölle. Lisäksi kehitetään lastensuojelun Praksis opetus- ja tutkimusklinikkaverkosto yhteistyössä Helsingin yliopiston sosiaalityön yksikön, alueen ammattikorkeakoulujen ja kuntien lastensuojelun kesken. Tavoitteena on kehittää lastensuojelun menetelmiä ja työskentelytapoja ja löytää toimivia tapoja siirtää ja juurruttaa hyviä käytäntöjä kuntien välillä.
Kohderyhmä
Helsingin, Espoon ja Vantaan lastensuojelun asiakastyössä olevat työntekijät.
Tausta
Uuden lastensuojelulain toimeenpano edellyttää varhaista tukemista, monitoimijaisuutta ja tiivistä yhteistyötä perus- ja erityispalvelujen välillä sekä lasten osallisuuden vahvistamista. Lastensuojelun toimintatapoja ja menetelmiä on kehitettävä näiden vaatimusten mukaisesti. Pääkaupunkiseudulla jo aloitettua yhteistä kehittämistoimintaa syvennetään tässä hankkeessa. Yhteistyötä lastensuojelun käytännön sekä opetuksen ja tutkimuksen välillä syvennetään edelleen lastensuojelun Praksiksessa.
Tavoitteet
Luoda seudullisia monitoimijaisia verkostoja, jotka tukevat lastensuojelun käytäntöä ja oman työn kehittämistä
Saada aikaan kehittämiselle rakenne, joka mahdollistaa lastensuojelun laadukkaat ja vaikuttavat palvelut pääkaupunkiseudulla
Kehittää lastensuojelun Praksis-toimintaa, joka luo uudenlaisia yhteyksiä lastensuojelun käytännön, tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen välille
Kehittää lastensuojelun työkäytäntöjä
Toiminta
Rakennetaan monitoimijaisia yhteistyöverkostoja lastensuojelun työntekijöiden, oppilaitosten henkilökunnan, osaamiskeskuksen henkilökunnan ja opiskelijoiden välille, joissa edellä kuvatut tavoitteet on mahdollista toteuttaa. Hankkeessa järjestetään myös lastensuojeluun liittyvää koulutusta. Verkoston kokoamisesta ja ylläpidosta sekä koulutusten järjestämisestä vastaavat hankkeen henkilöstä.
Sidosryhmät ja yhteistyötahot
Helsingin yliopiston sosiaalityön yksikkö ja ammattikorkeakoulut pääkaupunkiseudulla. Myös järjestöjä pyritään saamaan mukaan.
Lisätietoja / Yhteyshenkilö
Annukka Paasivirta
kehittävä sosiaalityöntekijä
annukka.paasivirta(a)hel.fi
puh. 050 540 7369
Socca - pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus
LAPSEN ÄÄNI TOIMINNASSA TOIMINTALINJOITTAIN
- Varhaisen tuen toimintalinja
- Intensiivisen, nopean puuttumisen toimintalinja
- Etelä-Suomen kehittämisverkostotoiminta
- Verkkotoiminta
Varhaisen tuen toimintalinja
- Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun
- Tukevasti alkuun, VKK-Metro -osio
- Lapsen ääni koulussa
- SABIR - Systemiskt arbete för barn i riskzon
- Kirkkonummen Tukevasti
- Etelä-Kymenlaakson perhepalveluverkosto
- Kouvolan perhepalveluverkosto
- Rajan lapset ja nuoret
Intensiivisen, nopean puuttumisen toimintalinja
- Nuorten intensiivimenetelmä
- JERI
- Intensiiviset avopalvelut
- Omin jaloin
- Nuorten intensiivimenetelmä Hyvinkäällä
Etelä-Suomen kehittämisverkostotoiminta
- KEHRÄ - lastensuojelun kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla
- ULAPPA - Uudenmaan Lapsen ääni peruspalveluissa, Länsi- ja Keski-Uudenmaan kehittämisverkosto
- KEHIKKO, Kaakkois-Suomen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisverkosto
Verkkohankkeet
- HYVE 4 V
- VESPA
- Tukevasti verkossa
valtavasti eri määrä projekteja ja kehittämishankkeita, joihin tutustumiseen menee jo jonkin aikaa...
Sitä en ihmettele yhtään, että yritetään kehittää surkeassa jamassa olevia palveluja, mutta tosi tarkkana tässä nyt kansalaisten pitäisi olla, että jaksaisi pysyä näissä ajantasalla ja pitää myös tarvittaessa yhteyttä hankkeissa mukana oleviin ihmisiin.
pyörä keksitään uudeleen ja uudelleen. Näitä on ollut jo varmaan parikymmentä vuotta. Näillekin rahoille olisi parempaa käyttöä (harkinnavarainen toimeentulotuki, lapsille harrasterahaa yms). Suomi velkaantuu 200 eur joka sekunti.
Taitaa käydä taas niin että ne hyvät sanat kun teoiksi muutetaan, yhä useampi perhe hajoitetaan. Sitten kun siihen ruvetaan vielä pakottamaan kaikki perheet niin soppa on valmis. Suomen lastensuojelu on menettänyt perheiden luottamuksen ja se on sen ihan omaa syytä. Koko järjestelmä olisi uusittava ja huostaanotto pitäisi todellakin olla se viho viimeinen vaihtoehto, nykyään se on ensimmäinen!
Suomen valtio säästäisi tuhottomasti rahaa jos se yksinkertaisesti rupeaisi tukemaan perheitä. Nyt nämä kaikki rahat menee täysin turhiin, tehottomiin, asioita pahentaviin hankkeisiin joita johtaa yhdet ja samat omaa etuaan ajavat, pienin älynlahjoin varustetut aivopierut.
"Eikö huostaanotolle tosiaan keksitä vaihtoehtoja," kysyy eräs nimimerkki eilisessä HS:ssa:
"Mikko Nummi ja Ritva Leijala (HS Mielipide 21.10) kirjoittivat päättäjien haluttomuudesta ratkaista lastensuojelun ongelmia. Perheeni on ollut ls:n asiakkaana muutaman vuoden. Ongelmana on ollut nuoren pahoinvointi, joka on ilmennyt koulupinnaamisena, kodin sääntöjen, esim. kotiintuloaikojen noudattamattomuutena, varasteluna ja päihteiden käyttönä. Näitä samoja ongelmia on luultavasti tuhansissa, ellei kymmenissätuhansissa perheissä.
Ensimmäinen saamani avuntarjous oli huostaanotto. Pyysin miettimään muitakin vaihtoehtoja, onhan huostaanotto niin kallis ratkaisu. Vastaus oli: "Tämä ei ole raha-asia, rahaa on."
Pyysin tukea kasvatukseen, olin valmis tekemään nuoreni hyväksi mitä vain. Tiedustelin, voisiko löytyä esim. uusi harrastus ja sen myötä hyvää oloa ja uusia kavereita. Kannattaisiko meidän muuttaa toiselle paikkakunnalle? Voisimmeko me vanhemmat kehittyä kasvattajina, jos saisimme ammattilaisten opetusta?
Olisiko mahdollista saada vertaistukea? Tarvitseeko nuori psykiatrista apua? Terapiaa? Yhteisiä keskusteluja vanhempien, nuoren ja jonkun ammattikasvattajan kanssa?
Rahaa ja resursseja tällaiseen ei ilmeisesti ollut, mutta huostaanottoa tarjottiin moneen otteeseen.
Lopulta olemme käyneet läpi Jorvin kriisipäivystyksen, tunne- ja käytöshäiriöisten erityisluokan, Kalliolan päiväosaston, Kalliolan pikaisen sijoituksen, Kohon, sosiaalityöntekijöitä, kuraattoreita, terv.hoitajia, rehtoreita, opettajia, lukemattomia palavereita, muistioita, puhelinkeskusteluja. Mitään koordinointia näiden toimijoiden välillä ei näytä olevan, joka paikassa kaikki aloitetaan käytännöllisesti katsoen alusta.
Apu on ollut laihaa, nuorten ongelmien ratkominen on näennäistä, kaikkien osapuolten kannalta turhauttavaa ja varmasti kallista. Satojen miljoonien tuhlaaminen "lastensuojeluun" on järjetöntä.
Tarvitaan todella radikaalia muutosta ajattelussa ja kokonaisvaltaista, lasten ja nuorten etua ajavaa lastensuojelun johtamista. Tällainen johtaminen näyttää nyt puuttuvan kokonaan."
perhetyöntekijöihin. Alkujaan olemassa ollutkin luottamus on menetetty niiden pettymysten ja joillakin suoranaisten oikeusturvaloukkausten myötä, miten heitä on ls:n perhetyöntekijöiden taholta kohdeltu.
huolimatta Nummen ja Leijalan kirjoituksessa on paljon hyvää ja se on poikinut lisää uusia kirjoituksia ja ehdotuksia pelkästään Hesariin.
"Ensimmäinen saamani avuntarjous oli huostaanotto. Pyysin miettimään muitakin vaihtoehtoja, onhan huostaanotto niin kallis ratkaisu. Vastaus oli: "Tämä ei ole raha-asia, rahaa on."
Tämäkin tapaus sijoittui valitettavasti jälleen Espooseen. Nythän ilmeni jälleen että heti alkuun on tarjottu avuksi huostaanottoa. Kuten Espoolaisäiti oli itsekin todennut, on tällaisia perheitä suomessa luultavasti kymmeniä tuhansia. Espoossa on jo vuosikymmenten ajan otettu tavallisista perheistä huostaan lapsia, jotka eivät huostaanottoa tarvitse. Näitä huostaanottoja tarvitsevat virkamiehet, jotta uskottavuus säilyisi. Todellista tahtoa lopettaa turhat, perusteettomat huostaanotot ei tunnu löytyvän. Varatuomari Leeni Ikonen on tässä valitettavan oikeassa. Minä en halua maksaa veroja tälläiseen työhön.
Tässä linkissä tarkastellaan Espoon turva/turmakodin toimintaa useasta eri näkökulmasta, raportteineen ja paljastuksia toiminnasta.
Espooon sosiaalityö on ilmeisesti jonkinlaisen "mafian" hallinnassa?
http://www.espoonturmakoti.com/forum/
---
Espoon, Helsingin ja Vantaan Kasteet , Tukevasti verkossa ja Tukevasti alkuun kuulostivat hyviltä ennaltaehkäisyyn keskittyviltä hankkeilta toisin kuin sijaisperhe- ja lastensuojelupainotteinen Itä ja Keski-Suomen Kaste.
kivaa ja hyvää näissä asioissa? Ei silti, hyvälle ennaltaehkäisevälle työlle minustakin vaikutti nuo Tukevasti-hankkeet. Ei vain ole aikaa niin paljon, että ehtisi keskittyä muihin alueiden suunnitelmiin.