tv1 klo 21.05,lisää homoista,piispat mukana keskustelussa.
a-talk tänään
15+3
16557
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Varmaan tulee katseltua ainakin sivusilmällä. Jonkinlaisen informaatioähky alkaa jo vaivata ko. aiheesta. Liika on aina liikaa.
kerrankin asiasta puhutaan ja asiaa puidaan korkealla taholla. On lupa odottaa avoimempaa yhteiskuntaa. Mun mielestä kun asiasta puhutaan järkevästi järkevien ihmisten suulla, homouden pelko vähenee ja koko asia luonnollistuu, arkipäiväistyy. Parhaassa tapauksessa =).
lisää vettä myllyyn vaan.Jokohan alkaisi tapahtua jotain?
mokomia paskanpuhujia en ainakaan vaivaudu katsomaan. Satukirja ja joulupukit.Ei sen kummempia.
Eilisessä tv-ohjelmassa Jani Toivola kieltämättä puhui kauniita sanoja, mutta keskittyy valitettavasti hänkin pyörittämään asiaa vain "homo" näkökulmasta. Eivät pysty laajentamaan sitä keskustelua ja näkemystä puhumaan ihmisarvoista ja oikeuksista yleensä.
Menee pahasti pieleen, jos Kirkon edustajat kuten tämä Toivolan rinnalla oleva Irja Askola pappi tms. ei myöskään näe metsää puilta, vaan alkaa puhumaan siten, että ihmisessä nostetaan keskipisteeseen joku homoseksuaalisuus, siis pelkkä seksuaalisuuden ilmentäminen, mitä monet tänä päivänä kyllä ilmentävät tavoilla, jotka eivät pystyttele avioliiton sakramentin sisällä.
Sen takia, on hyvin hyvin arveluttavaa, kirkon ruveta vesittämään Raamatun, Jeesus Kristuksen sanomaa, ja nostaa ihmisessä seksuaalisuus edes tällä tavalla keskustelun keskipisteeksi ja hämärretään sitä, mitä on ihminen oikeasti, jopa homoseksuaali ihminen pitää arvioida vain ihmisenä, ei luoda homoseksuaalien eteen kilpeä ja nähdä heitä vain "homoina" ja puhua heistä kirkon edustajienkin suulla "homoina". He siis voivat tarvittaessa aina paeta ihmisyys ja ihmisarvo kysymyksissä vain ja ainoastaan homouden suojiin.
Tietysti pitää taantumuksellisempia ja vanhoillisempia kieltää myös käyttämästä samaa retoriikkaa, että näkee ihmisessä vain homouden, mutta eihän nyt voi myöskään tuollaiset Irja Askolan tapaiset papit ruveta käsittelemään ihmisiä vain homouden ja käsitellä heitä sillä silmällä. Se on tekopyhää hurskastelua, on oikein tarjota suojaa jos ihmisarvoa pyritään alentamaan yhden osa-alueen, seksuaalisuuden ilmentämisen takia, mutta se ei voi tarkoittaa sitä, että se osa-alue nostetaan erityisen suojelun osaksi, ja siten ollaan hämärretty kokonais ihmiskuvan tarkastelu sekä hyväksynnän että arvostelun suhteen.
Tietysti ihmisoikeuksien ja tasapuolisuuden nimissä oikeusvaltiossa ihmisiä tulee tarkastella kokonaisuutena, ei seksuaalisuuden ilmentämisen myötä ja siten, neutraali avioliittolaki on hyväksyttävissä, kirkko voi mielestäni kunhan osaa ymmärtää, ettei seksuaalisuudesta pidä tehdä prioriteetti asiaa, ottaa kirkkovihkimiseen omat kantansa puoleen tai toiseen, pyrkien pitämään huolen Jeesuksen näkemykset ihmiskuvasta (ja huomioiden sen, mikä tarkoitus todellakin on avioliitoilla ja miehen ja naisen parisuhteella ollut historiallisesta perspektiivistä käsin, ihan niitä ajatuksia ei pidä vesittää vain joidenkin mieliksi ja rinnasteiseksi, kun ne sitä eivät ole). Mikään yhteisö ei voi tietenkään ruveta taas hallinnoimaan tai ohjaamaan ylhäältä, siten miten pitäisi kenenkin elää eikä eriarvoistaa ihmisiä taipumusten mukaan, mutta myöskään tällä tavalla ei asioita pidä hoitaa, mihin nyt on sorruttu.
Tuosta sopasta, on jotenkin kuvaavaa, että harva julkihomo viitsii tähän soppaan osaa ottaa, kuten Uotinenkin kieltäytyi ja joku J Korhonen varmaan jälkiviisaana teilaa jonkun yksittäisen ihmisen. Ja sitten homoseksuaaliset ihmettelee, miksei koskaan ole asioihin parannusta tullut. Ei kai kun aina tiukassa paikassa piiloutuvat visusti ja vain vastakkainasetteluilla ja poteroissa olemassa vahvistavat kahtiajakoa.
Toivolan sanoja lainaillen, tässä ei nyt synny hedelmällistä keskustelua, kun toinen osapuoli pidättäytyy vain jämähtäneissa asenteissa, eikä pyrikään lähentymään ja ymmärtämään sitä lukkiutuneisuuttaan. Mutta valitettavasti myös "vastapuolella" on samaa retorista köyhyyttä havaittavissa ja puhutaan kovin rajoittuneesta käsityksistä käsin ja sekä kieltäydytään avoimesta keskustelusta ja yhteisen ymmärryksen hakemisesta.
homoseksuaalisuuden näkökulmasta. Nythän on päivänselvästi nähtävissä se, mistä oikeasti on kyse, kun ihmisiä eroaa sankoin joukoin kirkosta, juurikin tästä "Mikään yhteisö ei voi tietenkään ruveta taas hallinnoimaan tai ohjaamaan ylhäältä, siten miten pitäisi kenenkin elää eikä eriarvoistaa ihmisiä taipumusten mukaan".
Homoseksuaalithan ovat joutuneet elämään "yhteisöjen" ikeen alla ja myös kirkon edustajat ovat vahvistaneet tuota oikeutusta eriarvoiseen olemiseen yhteisöissään ts. hankaloittaneet vanhoilla toimintatavoilleen ihmisten elämistä tasavertaisesti yhteiskunnissa. Jolloin homoseksuaalit ovat saattaneet joutua elämään tavalla joihin J Toivolakin vetosi, hänen ihmisarvoaan ei ns.tunnusteta yhteisössä joidenkin seksuaalisten ilmentämisten vuoksi, koska on yhteisössä piirteitä, joissa sallitaan ylhäältä tuleva eriarvoistaminen.
Kun ihmiset nykyaikana ovat pirstaloituneet omiin ryhmiin ja piireihinsä, on samalla sietokyky ja ymmärrys laskenut totaalisesti sille, että yhteisöissä olisi tahoja, jotka pyrkivät ylhäältä sanelemaan mikä on kenenkin oikeutus ihmisarvoiseen elämään yhteisöissä. Senpä takia, ihmiset ovat sankoin joukoin osoittaneet lähinnä eroamisillaan sitä, että he eivät pidä siitä, että heitä ohjaillaan tai pidetään sellaisina ihmisinä, joiden pitäisi vain hyväksyä kapeakatsoiset näkemykset asioista.
Se, miksi moni taas pitää tarpeettomana tälläista kohkaamista on juurikin taas se, että ihmiset oikeasti pitävät turhana nostaa joidenkin ihmisten seksuaalista ilmentämistä tälläiseen keskipisteeseen, kun pitäisi tietää miten nykyaikana asioita oikeasti tehdään ja miten ihmiset elämäänsä elävät, sellaisen tekopyhässä illuusiossa eläminen nyt ei tee hyvää kellekään. MItä on "homoseksuaalisuus" nykyaikana ja miten se eroaa "heteroseksuaalisuuden" ilmentämisestä ihmisyys näkökulmasta, ei mitenkään, sen takia sellainen vanha retoriikka jossa tuo seksuaalisuuden tai rakkauden (miksi sitä nyt haluaa kutsua) ilmentäminen korotetaan liian suureen arvoon tai jopa itseisarvoksi, menee yli äyräiden.
Kyse on siis myös yhteiskunnallisesta murroksesta, ja kirkon aseman heikentymisestä (mikä nyt vain kulminoitui tämän asian tiimoilta, kenenkään yksittäisen ihmisen sanomisista se ei ole ollut kiinni), mitä se on tietysti ollut jo vuosia, koska he ovat vesittäneet omaa perusydintään, eikä ole ollut tarpeeksi selkärangaa pitää kiinni ihmisoikeuksista ja arvostuksista yhteiskunnassa ja levittää sitä sanomaa, mitä uudessa testamentissa sanotaan.
Ihmiset siis haluavat elää yksilöllistä elämää, ilman että instituutiot tulevat sanelemaan eriarvoistavalla tavalla asioita, eivätkä haluaa keskittyä siihen, miten saataisiin hyvä, tasavertainen ihmisoikeuksia kunnioittava yhteisö aikaan, jossa ei erotella ihmisiä eri osa-alueiden ilmentämisten vuoksi tai luoda valheellista ihmiskuvaa, eikä vastata oikeasti siihen huutoon mitä molemmat osapuolet esittävät, ihmisarvoista, oikeuksista, lähimmäisen rakkauksista ym. ilman että oikeasti toimivat sitä kohti.
tämän aiheen tiimoilta josta hyvin todentuu se, ettei tässä asiassa tulla koskaan samaa säveltä löytämään, sillä tietyn perusajatuksen mukaan Raamattu on tietysti oikeassa, mutta se miten se tuodaan esille, on tietysti toisten ihmisarvoa alentavaa kun hahmotetaan asioita nykyajan mukaisesti. Pidän itse kovin omituisena että "homoyhteisöt" haluavat pidättäytyä vanhoissa ja leimaavat sekä itseään että toisiaan joillakin leimoilla uskottelemalla, että joku seksuaalisuuden ilmentäminen toisten kanssa pitäisi korottaa ja tai siitä jauhaa jatkuvasti, puhumattakaan jostain identiteetti kysymyksistä. Te halvennatte omalla retoriikallanne samalla tapaa ihmisyyttä, jos ja kun lähtökohtana on asioiden ajossa seksuaalisuuden ilmentäminen eikä muut ihmissuhteille tärkeimmät arvot. En yhtään ihmettele että ihmiset ovat täynnä tätä asiaa, eihän tälläisella tarkastelutavalla voi mitään saavuttaa.
http://koti.phnet.fi/petripaavola/homouslesbous.html
Sanon tuohon vain sen, että uskovaisten ei pidä esittää fariseussilaisittain asioita. On hyvin väärin korottaa joidenkin ihmisten tekemiä asioita yhteiskunnassa suurennuslasin alle ja uskotella, että heitä kohtaan voidaan esittää painokkaasti asioita (en kyllä ymmärrä miksi vaivaudun periaatteitani esittämään, sillä tuskin samaa on odotettavissa vastavuoroisesti, eikä asia oikeasti edes homoseksuaaleja kiinnosta, vetäytyvät vaan omiin tuttuihin asemiinsa ja tyytyvät siihen, vaikea tuollaista valheellisuutta ymmärtää ja kauniita puheita vain silloin kun "heitä" itseään joku loukkaa, muut ympärillä oikeasti tuntuvat yhdentekeviltä, se on totuus, koskien myös kirkon edustajien tekopyhiä hurskastelijoita, sillä kirkon ei pidä koskaan mennä mukaan vedätyksiin ja suosimaan asioiden laitoja vain sen vuoksi että sellaiseen painostetaan).
Pitää muistaa, että mikä tahansa seksuaalisuuden ilmentäminen josta tulee itseisarvo on syntiä, on se sitten hetero- tai homoseksuaalisuuden ilmentäminen. Sen takia Raamatussa jyrkin sanoin kielletään homoseksuaalisuus ja myös sen takia, että Raamattuhan perustuu luomisjärjestykseen, kuten tekstissä on todettu.
Nykypäivänähän heteroseksuaalisuus tai miehen ja naisen parisuhde ei pyri automaattisesti täyttämään luomisjärjestystä ja Raamatun perusajatusta siitä, että menkää ja täyttäkää maa. Se on taka-ajatus taustalla, mutta ei enää toteutu samalla tavalla eikä siihen pakonomaisesti tartuta. Siten, myös heteroseksuaalisuuden ilmentäminen pornoistumisen ym. myötä ja sen korottaminen ihmissuhde asioissa itseisarvoksi tai päällimäiseksi asiaksi on syntiä samalla mittakaavalla kuin homoseksuaalisuuden ilmentäminen vain sen itsensä vuoksi.
Senpä takia on kovin väärin puhua noin yksisilmäisesti ja unohdetaan ne todelliset arvot ja ihmisyyden toteuttamiset, minkä takana pitäisi olla ja mitä arvoja yhteiskuntaan pitäisi kokonaisuutena ajaa, eikä korottaa itseään jonkun ryhmän ilmentämisten takia.
On siis väärin nostaa ihmisissä esille esim. homoseksuaalisuus ja tehdä siitä itseisarvo, joka olisi ihmisen identiteetti ja kaiken selittävä tekijä. Ei pidä hairahtua ja keskittyä ihmisessä vain seksuaalisuuden ilmentämiseen ja uskotella että toinen tapa olisi sen enempää syntiä kuin toinenkaan, varsinkaan kun käsittelyyn pitäisi lähinnä ottaa se Raamatun ajatus, mitä nykyaikana on luomisjärjestyksen tarkoitus ja miten se oikeasti toteutuu? Onko maa kyllästetty, pitäisi ryhtyää elämään ihmisiksi, eikä muodostaa tarkkoja rajoja, lokeroita, roolittamisia, on sitten kyse naisista, miehistä, heteroista, homoista ym.
Mitä kirkko voi tehdä, on sanoa se totuus. Ihmiset ilmentävät seksuaalisuuttaan toistensa kanssa monella tapaa, Raamatun luomisjärjestykseen vetoamalla mies/nais parit ovat kirkon silmissä jatkuvuutta ilmentämässä ja niihin ei ole rinnastettavissa muita parisuhteita tai muitakaan muotoja. Varsinaista seksuaalisuuden ilmentämistä ei pidä korottaa itseisarvoksi eikä määritellä ihmisiä sen kautta.
Kun tarkastelee niitä tärkeimpiä asioita, joita voi ihmiselon rintamalla pitää itseisarvona, ymmärtää, miksi seksuaalisuuden ilmentämisen korottaminen sellaiseksi saa monet suorastaan voimaan pahoin, koska jopa kirkon edustajat välttävät puhumasta näistä tärkemmistä itseisarvoista tai arvoista ylipäätään, jolloin sekaannus ja hämmennys vallitsee yhteiskunnassa.
Filosofi William K. Frankena on tehnyt luettelon, jossa ehdottaa seuraavia asioita itseisarvoisiksi:
Elämä, tietoisuus ja aktiivisuus (activity);
kaikki tai tietyt mielihyvät ja tyydytykset: onnellisuus, autuus, tyytyväisyys jne.
totuus: tietoa ja erilaiset todet mielipiteet, ymmärrys, viisaus
kauneus, harmonia, tarkasteltavien kohteiden suhteiden sopusointu (proportion), esteettinen kokemus
moraalisesti hyvät ominaisuudet tai hyveet
molemminpuolinen kiintymys, rakkaus, ystävyys, yhteistyö
hyvien ja pahojen asioiden oikeudenmukainen jakautuminen tai jakaminen (distribution)
voima ja onnistumisen kokemukset
itsetoteutus
vapaus: rauha, turvallisuus, seikkailu ja uutuudenviehätys (adventure and novelty)
hyvä maine, kunnia, arvonanto jne.
Itseisarvosta voidaan puhua myös arkisemmassa yhteydessä. Esimerkiksi sähly voi olla jollekin itseisarvoinen asia, jota haluaa tehdä vain sen itsensä vuoksi. Jollekin toiselle sählynpeluu voi olla väline paremman kunnon saavuttamiseksi.
Nykyisin puolet avioliitoista päätyy eroon, mutta luultavasti Räsänen ja hänen seurakuntalaisensa haluaisivat pyrkiä samaan, kuin Amerikan baptistit, joiden mainoslauseiden mukaan "heidän kirkkonsa avioerot ovat hyvin vähäisiä, vain 1/39 000 avioliitosta päättyy eroon kirkon tosi jäsenten keskuudessa." Räsänen haluaa tehdä avioliitosta jonkinlaisen ylipyhän sakramentin, jumalan käskyn, jonka mukaan avioero on suuri synti ja rikos. Kun valtavirtakristityt eroavat papin siunauksesta huolimatta, niin helluntailaiset ilmeisesti yrittävät tehdä eroa valtavirtakristittyihin: "Niin he kyllä eroavat, mutta emme me". Helluntailaisilla on varmasti ristiriitainen ongelma siinä, että he kuuluvat virallisesti samaan kirkkoon, kuin muutkin suomalaiset ja tunnustavat virallisesti samaa uskoa, mutta miten perustella se, että itse ei eroa aviopuolisostaan, vaan jaksaa pakosta kituuttaa huonossa suhteessa vuosikymmeniä, kun muutkaan kristityt eivät sitä tee. Tässä helluntailaissaarnaajalla on hyvä tehdä eroa muihin Suomen kristittyihin korostamalla esimerkiksi, että: "Hehän hyväksyvät homoliitotkin!"
Tämä tuli mieleen nettikirjoituksesta, jossa pohdiskellaan sitä, johtuuko homojen ja lesbojen syrjintä vain sivutuotteena siitä, että heterot haluavat kontrolloida toisten heteroiden seksuaalisuutta.
http://kaantaja.ucoz.com/
Voi hyvin olla, että heterot ovat loppujen lopuksi kiinnostuneita vain siitä, miten heterot seksiä harjoittavat, ja homot ja lesbot ovat vain symbolinen tekijä, häiritsevä tekijä, joka sotkee heteroiden keskinäistä kontrollia, ja sen vuoksi heterot paheksuvat homojen käyttäytymistä.
tuo, mitä kaantaja.ucoz ansiokkaasti tuo ilmi, siitä, miten yhteiskunnat eri aikakausina eri maissa pyrkivät seksuaalisuutta kontrolloimaan. Ja se tietysti heijastuu myös "homoiksi" itseään kutsuvia kohtaan. Räsänenhän ei sinällään mitään väärää tee, toteamalla sen, mitä mieltä hän on parisuhteen tarkoituksesta, sehän perustuu tuohon vanhanaikaiseen käsitykseen siitä, mikä on parisuhteen tarkoitus yhteiskunnallinen näkemys huomioon ottaen. Nykyaikana samaa yhteiskunnallista ulottovuutta on vaikea nähdä varsinankaan "homoliittojen" suhteen.
Tehdään siis suuri väärinymmärrys jatkamalla tuota samaa seksuaalisuuden kontrolloinnin kautta yhteiskunnan hallintaa ja normien vahvistamisia. Jatketaan siis sitä, mistä muka pyrkivät eroon.
Nythän ihmiset puhuvat toistensa ohi, tämänpäiväinen hesarin pääkirjoitus "Homojen oikeuden eivät ole yksiselittäisiä" on mielestäni ansiokas yritys ymmärtää asiaa laajemmalta kantilta.
Mielestäni asiat ovat lähtökohtaisesti mennyt alkujaan jo pieleen. Koska on tehty jostakin seksuaalisuuden ilmaisemisesta yhteiskunnissa niin suurta numeroa, johtuen siitä tavasta miten yhteiskunnat aina ovat halunneet kontrolloida sitä, miten seksuaalisuutta ilmennetään. Mitään homoseksuaalisuutta ei siis ole olemassakaan, eroteltuna ihmisen seksuaalisuudesta, jolloin on luotu turha kahtiajako ihmisten välille vain sen takia, miten seksuaalisuuden saralla itseään ilmaisee.
Siten, ei myöskään voi olla erillisiä pykäliä, oikeuksia "homoseksuaaleiksi" nimitetyille henkilöille, koska asiaa pitäisi tarkastella laajammalta kantilta ihmisyyttä pohtien.
On mielestäni oikein ja hienoa Sinnemäen tavoin ilmaista näkemyksensä sen suhteen, että ihmisiä ei pidä taipumustensa perusteella laittaa eriarvoiseen asemaan yhteiskunnallisella tasolla, eikä muutenkaan.
Mutta samaa retoriikkaa ei voi käyttää lainvalmistelujen suhteen, että pyrittäisiin vain tuntemuksiin vetoamalla saamaan laissa yhdenvertaisuus. Koska asiaa pitää pyrkiä tarkastelemaan sen suhteen, mikä sitten on yhteiskunnallinen ulottuvuus parisuhde funktioissa ja mitä oikeasti ajetaan takaa.
Se, miksi uskovaiset, kirkon edustajat ym. pitävät kiinni ensinnäkin tuosta perinteisestä parisuhdefunktiosta tietysti perustuu selkeään näkemykseen siitä, että parisuhteen tarkoitus on muutakin kuin vain yhdessäolo, lähinnä jatkuvuus, jälkeläisistä huolehtimista ym. ja näitä arvoja ja näkemyksiä he haluaisivat myös tuoda ilmi ja julki.
Miettikää siis nyt oikeasti, mihin perustuu kuvitelmanne että olisi olemassa erilliset homo/heteroidentiteetit? Tuo jakohan on tehty vain sen perinteisen parisuhdefunktion takia, että kaiken seksuaalisuuden ilmaisemisen pitää liittyä lisääntymistarkoitus näkökulmasta? Ja koska suurin osa ihmisistä tietää, ettei sellainen toteudu tässä vapaamielisessä maailmassa, niin ymmärtää sen valheellisuuden ja väärinymmärryksen, koska ei olla tiettyjä asioita ihmisen seksuaalisuuden saralla haluttu ymmärtää vaan kontrolloida.
Toisekseen, vetoan siihen, että esim. tuo J Toivola (Imagen mukaan) on kovasti halunnut tulla isäksi. Jos hänellä olisi erityinen homoidentiteetti, hänen biologiansa ei tuollaista halua hänelle ilmentäisi. Monihan tukahduttaa koko ihmiskirjonsa laajuuden tiettyjen seikkojen vuoksi ja yksi seikkahan on tietysti ollut se, ettei perinteisessä mielessä tunne luontevaa vetoa sellaisiin henkilöitä kohtaan, jotka heille luontaisesti jälkeläisiä tekisivät, ei siis synny sitä perinteistä parisuhdefunktiota. Yhteiskuntahan perinteisesti pyrki avioliitolla ja parisuhdefunktion avulla pitämään huolen naisista, lapsista jne. mutta samaa tilannettahan ja tarvetta ei enää esiinny, ainankaan Suomessa. Jos siis pääsisivät pois naisten seksuaalisuuden kontrolloinnista ja toisarvoisena pitämisestä, luultavasti voitaisiin astua askel eteenpäin kohti ihmisyyden näkökulmaa.
Mistä tässä kaikessa on siis kysymys? liiallisesta keskittymisestä seksuaalisuuden ilmaisemiseen ja siitä, ettei tunnutta ymmärtävän, että mikä on nyky-yhteiskunnassa tarve "avioliitto"laille, parisuhdefunktioille ja miten sitä pitäisi oikeasti hahmottaa, ettei sorruta vain toistamaan samoja vanhanaikaisia näkemyksiä uskotellen olevansa suvaitsevaisia ja edistyksellisiä, vaikka oikeasti jatkavat samojen kontrollimekanismien ja kahtiajakojen edistämistä.
ettei edes parisuhde rekisteröinti mahdollisuus ole sankoin joukoin saanut ihmisiä rekisteröimään suhdettaan, koska jopa he itse tietävät, että sitä samaa velvoitettavuutta ei heidän suhteillaan ole ollut kuin mies-nainen suhteella. Paino-arvo on siis aivan toinen.
Tietysti osaltaan on ja paljoltakin siitä kyse, että miten perinteiset sukuperinteet lutviutuu, miten ajatellaan tulevaisuutta jne.
Mikä on siis tarve tuoda joidenkin ihmisten mieltymysten takia muutospaineita avioliittolakiin, kun se selkeästi on perustunut aivan toisenlaiselle ajatuspohjalle? Mennään aivan hakoteille, jos asiaa edes pohditaan tuosta ajatussuunnasta, että kun heillä vain nyt sattuu olemaan tälläisia mieltymyksiä toisiaan kohtaan, pitäisi se ympätä samaan jatkumoon ja rinnasteiseksi aivan toisen ulottuvuuden omaavan parisuhteen kanssa?
Jatkossa kuka tahansa ryhmittymä voisi esittää omaavansa tiettyjä pakottavia mieltymyksiä ja vaatia muutoksia lakiin siten, että se nostettaisiin sellaiselle tasolle, jossa se ei vastaa vallitsevaa käytäntöä.
On tietysti oikein yhteiskunnan pohtia, miten pitää tehdä ja toimia, jos on kaksi aikuista ihmistä (oli mieltymykset sitten mitä tahansa) haluavat solmia sellaisen liiton, jossa on velvotteita ja vastuita ja niitä sen liiton sopimisen jälkeen ovat velvoitettuja noudattamaan (mutta tuota liiton yhteiskunnallista oikeudellisuutta ei pidä vedota vain mieltymyksiin ja seksuaalisuuden tarpeisiin).
Kirkon näkemys pitää olla selkeä, avioliitoilla, parisuhteilla pitää olla selkeä jatkuvuus tarkoitus, myötä-ja vastamäessä. On päivänselvää, että nykypäivänä heppoisin perustein mennään naimisiin ja myös erotaan, jolloin ihmissuhteet ovat muodostuneet löyhemmiksi. Ennakkoonhan kirkko ei tuota voi tietää, vaan toimii bona fide menetelmällä, luottaen vilpittömyyteen kun alttarille tullaan. Kyllä siinä paljon kauniita sanoja hukataan parisuhteen eteen, joita ei sitten koskaan täytetä.
Miten sitten pitäisi kirkon suhtautua samaa sukupuolta olevien liitoille, jotka haluaisivat saman siunauksen ja kauniit sanat kuin mies/nainen pari? kun kuitenkaan oikeasti ei ole samaa painoarvoa tai lastia siinä parisuhteessa, kun lähtökohtaisesti se on jo tiedossa olevan löyhempi? Mikä siis sitoisi samaa sukupuolta olevien liitot samalla tapaa yhteen kuin perinteiset liitot, joilla on vankka historiallinen tausta ja sitä myötä perhekäsite ja velvoitteet aivan toiset yhteiskunnan suuntaan? Mitä kirkko siis siunaisi? Kun he siunaavat sen takia, että sille parisuhteelle ja avioliitolle tulisi velvoite pyrkiä siihen hyvään parisuhteeseen, perheen hyvinvointiin jne.
Kirkko ei voi alkaa erottelemaan tai painottamaan seksuaalisia suuntautumisia tai mieltymyksiä, vaan heillä pitäisi se painopiste pysyä sen asian pohdiskelussa, mitä ihmisten parisuhde tarkoittaa nyt ja tulevaisuudessa, mitkä ovat ne velvoitteet, vastuut ihmisille toisilleen, jatkuvuudelle, yhteiskunnalle jne.
Painopiste on siis yleis ihmisoikeuksien tasolla, ei pilkottuna osiin ja erikseen, että "homoille" kanssa, miehille sitä ja naisille tätä.
Sillä tuota eriarvoistamistahan tehdään hulppeasti kaksinaismoralismin nimissä. Ensiksi pitää ymmärtää se peruskäsite ihmisoikeuksista ja jokaisen ihmisarvosta ja vaalia sitä, ei poimia rusinoita pullasta mielihalujen mukaan.
seksuaalisuudesta. Yleishumaanin näkemyksen mukaan ihmisen seksuaalinen kanssakäyminen tulisi pyrkiä kohdistamaan sellaista ihmistä kohtaan joka ns.kolahtaa kokonaisvaltaisesti ja se yhteiselo, parisuhde perustuu muillekin perusteille kuin vain seksuaalisille kanssakäymisille.
Ihminen siis joko antaantuu seksuaalisten himojen valtaan (perinteinen uskonnollinen näkemys) ja tekee siitä itseisarvon tai sitten toimii elämässään ja ihmissuhde rintamalla toisella tavalla.
Mitä siis homoseksuaalit pyrkivät sanomaan, kun uskottelevat että heidän seksuaaliset tarpeet tulee täydennetyksi vain samaa sukupuolta olevien kanssa? Koko ajatushan on järjetön. Silloin kyseessä ei ole se, että joku ihminen saisi toisen tuntemaan toista kohtaan niin paljon, että yhteiseloon sisältyisi seksuaalinen kanssakäyminen, vaan mielihyvää tulee vain tietyistä tavoista, toisen ns.ulottovuuksista, on selvää että ollaan hakoteillä.
Varmaankin on niin, että useat ihmiset, myös homoseksuaalit ovat sellaisen ihmisen löytäneet, mutta usein harhautuvat ajatuksissaan kuvittelemaan, että sitä tuntemusta pitää monistaa. Ei ihmiset kokonaisuutena niin paljon eroa toisistaan, että voitaisiin erotella, että ei missään nimessä parisuhdetta miehen tai naisen kanssa, silloinhan vain se seksuaalinen kanssakäyminen ja joidenkin seksitavat (ne myytit, tabut, roolit) nousevat liian suureen arvoon.
Sehän nyt on selvää, että nykyaikana ei varmaan perinteinen uskonnollinen näkemys ole voimissaan siitä, ettei seksuaalinen kanssakäyminen ole se elämän päätarkoitus. Ihmisethän suhtautuvat kevyesti seksuaalisten mielihyvien hakemiseen, ilman minkäänlaista suhdepyrkimyksiä ja on tietysti yksi ääripää seksuaalisuuden rintamalla, johon hedonistisuus on mennyt.
Homoseksuaalisuus on niin tekemällä tehty asianlaita ettei ole tosikaan.
sama ihminen hölöpöttää ketjusta toiseen ihtensä kansa,mahtaapi elämä olla ankiaa.
kun noin typerykset liikaa päätänsä aukoo ja uskottelevat asioidenlaitoja. Tuli tuosta mieleen, että erästäkin ryhmittymää olisi hyvä seurata tarkemmin ja tarkastella mitä he ovat vuosien varrella sanoneet niin huomaisi monikin sen tyhjänjauhamisen ja sen, miten he jatkuvasti joutuvat muuttamaan mielipiteitään kun mikään ei pidäkään paikkaansa. Kiertävät kehää ja joutuvat muuttamaan käsityksiään aina kun heille jotain ns.viestittelee. En ole kovinkaan vaikuttunut, en alkuunkaan, jos tuollaiseen pitää aikaan käyttää että kyttää mitä joku kirjoittelee eikä ymmärrä puoliakaan. Yhteiskunta vajoaa toistuvasti homojen takia alhaiselle tasolle, eikä ns.sivistyneet ihmiset muka tajua mitään? sepä se ja tämä tästä tällä kertaa.
kohta sä lisäät vika viestiis taas jottai diipadaapaa kuitenki,elä jaksa jooko !
Hiplailemaan häntä ja laittaa oikein makeat orkut päälle. Ei se muusta tokene.
tuota viestiä laittanut. Mieti sitä, turhanpäivästä jauhamista ja sitten yhden rupeaa aina parin viestin takia kakoilemaan. Matala on sietokyky, mutta sehän on nähty. Sopii vallan mainiosti, jos te nyt ihan oikeasti pysyisitte siellä omassa elämänne liepeille, ettekä ulota sitä niihin ihmisten elämään, jotka eivät seuraanne kaipaa.