Kärryn suunnittelu on edennyt ja nyt pitäisi ratkaista lavan ja sylinterin kippausgeometria. Hydraulisylinteri on hankittuna (perinteinen moniputkinen maataloussylinteri).
Tavoitteenani on saada varmasti iso ja riittävä nostovoima kippauskulmaan 35 asetta asti, mutta sitten loppuvaiheessa kipin nousunopeus pitäisi suunnitella suureksi (voima voi olla pieni) ja kippauskulma 50-55 asteeseen, jotta kipillä pystyissi ravistelemaan maan ja miksei märän viljankin alas.
Yksi lisärajoitus on se, että maavara pitää tehdä mhdollisimman suureksi, minkä vuoksi kippikin pitää pistää vinoon.
Laitanko kipin eteenpäin vaiko taaksepäin vinoon ?
Tavoitteenani on saada varmasti iso ja riittävä nostovoima kippauskulmaan 35 asetta asti, mutta sitten loppuvaiheessa kipin nousunopeus pitäisi suunnitella suureksi (voima voi olla pieni) ja kippauskulma 50-55 asteeseen, jotta kipillä pystyissi ravistelemaan maan ja miksei märän viljankin alas.
Yksi lisärajoitus on se, että maavara pitää tehdä mhdollisimman suureksi, minkä vuoksi kippikin pitää pistää vinoon.
Laitanko kipin eteenpäin vaiko taaksepäin vinoon ?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kuinka suureen kulmaan sylinteri laitetaan(poikkeama ideaalitilanteesta, eli 90 asteesta)
Olisit hommannut sellaisen sylinterin jossa yksi jatko enemmän, niin saa kipin asentaa 90 asteen kulmaan lavaan nähden. Mutta kun sulla tuo sylinteri jo on niin asenna se pukkaamaan takaviistoon eli tuot kipin kiinnitystä kärrynrungolla hiukan eteenpäin.
Toivottavasti sylinteri on riittävän tehokas, sen alimitoittaa helposti. Maksoin muutaman satasen vanhasta kuorma-auton "housu" kipistä, jossa 2 sylinteriä, traktorin paineilla tehoa 25 t. noston alkuvaiheessa, eikä yhtään liikaa.
Nimiehdotus kärryllesi: suomi24 ;)
...jostain jo hyväksi todetusta kippikärrystä kipin paikka, kun alkaa keksimään pyörää uudelleen. Olen seurannut parinkin kaverin kippikärryn valmistusta, kun sitä on tehty "omasta päästä", toiselta jäi kevään toukotyöt tekemättä kärryprojektin vuoksi ja toiseltakin meinasi mennä henki, kun lava tulla hutkahti alas kesken sorankippauksen (kippisylinteri oli niin väärässä paikassa, kun vain voi olla ja viimein hitsaukset pettivät).
Vaikea mittailla toisista kärryistä, kun jostakin haalitut kippisylinterit on melkein aina erimittaisia. Kärryprojekti pitää pystyä suunnittelemaan ja hitsaustaidoksi ei riitä, että saa migillä silosta saumaa.
Alkuperäiseen kysymykseen sen verran, kippinopeus nousee automaattisesti, kun pienemmät männät tulee nostovuoroon viimeisinä ja kippauskulma 50-55 astetta ei riitä mihinkään! Pitäisi olla lähemmäs 80 astetta, jotta savi jaa maa-aines irtoaa, toinen asia on riitääkö sylinterissä nostovara, tai voima jos sen joutuu asentamaan kovin taakse ja sylinterin laittaa maavaran takia puskemaan takavinoon. Ikäviä tilanteita tulee, jos puhti ei riitä nostamaan kuormattua lavaa.
..jos täällä joutuu kyselemään, on parasta ottaa mallia jo valmiiksi hyväksi havaitusta. Olen itse tehnyt useammankin mekaanisen laitteen niistä tarvikkeista, mitä on ollut saatavilla ja niillä välineillä, mitä on ollut saatavilla ja hyvin ovat toimineet, joitakin niistä on esitelty julkisestikin ammattilehdissä.
Vaan totta, että saviaines ei ihan hevin tule lavalta pois ja siitäkin on kokemusta. Hurjimmillaan olemme joutuneet käyttämään paperia lavalla (lavan etureunasta puoleen väliin asti), että kyseinen aines tulee lavalta alas. Pakkasella suolaa jne. Joskus tuntuu, että oli kippauskulma mikä hyvänsä, niin se tinttisavi ei tule lavalta alas.
Laitan kippisylinterin n. 30 astetta eteenpäin vinoon. Näin saavutan suuren nostovoiman alussa ja loppupuolella suuren nousu ja laskunopeuden sekä suuren kippauskulman. 30 asteen kulma vähentää sylinterin alkuunlähtövoimaa n. 15%:lla mutta alussa varaa on paljon pieniin voimamenetyksiin. Siitä kun kippisylinteri viidessä vaiheessa nostaa lavan max kulmaan jokaisessa vaiheessa nostovoima on pienenee samassa suhteessa kuin kuorma irtoaa. Laskelman pohjaksi arvioin, että maa-aines lähtee liikeelle viimeistään n. 45 asteen kulmassa (lava voi olla alle 45 asteen kulmassa, mutta maa murtuu itsestään irti). Totta, että savi vaatii suuret irtoamiskulmat, mutta kyllä savestakin suuret maamassajärkäleet irtovat paljon ennen 80 asteen kulmia.
Kun kippisylinterille haetaan maksimaalista ja optimaalista nostovoimaa ja nosto- ja laskunopeutta, pitäisi kippiletkussa paineen pysyä koko nostomatkan korkeana ja mahdollisiman vakiona.
Mitenkäs alussa on varaa pieniin voimamenetyksiin? Mielestäni painopiste on lavan alhaalla ollessa kaikista epäedullisin, mitä voimantarpeeseen tulee? Toisekseen, jos sylinteri työntää taaksepäin ja lavan nivelpiste on lavan reunasta alempana, niin osa voiman vaakasuorastakin komponentista edesauttaa kippausta(eteenpäin työntäessä ei). Kolmanneksi, riittääkö iskun pituus riittävään kulmaan jos sylinteri työntää eteenpäin?
En ole varma ymmärsitkö oikein asennussuunnitelmani. Aion laittaa kipin eteenpäin kallelleen eli kipin alakorva (runkossa) on taaempana kuin lavassa kiinni oleva yläkorva. Näin asennettuna laav nousee suurempaan kulmaan koska alakorva on lähempänä lavan saranaa.
Jokainen ajattelee niinkuin parhaaksi katsoo tai mihin välineet riittävät. Suunnittelua voi tehdä pahvinkappaleilla, piirustuslaudalla, CADillä jne. Myös teorreeetinen laskeminen (laskimella) on mahdollinen.
Mielestä näissä kippiasioissa ei kannata lähteä jakamaan voimia x ja y suuntaisiin komponentteihin. (Itselle sopivin) paras tapa laskea sylinterivoimia on tavalla tai toisella graafisesti märitelty geometria, josta voi mitata momenttivarsia "viivaimella".
Perusyhtälö:
(Lavan (kuorman) paino) x painopisteen vaakasuora etäisyys lavasaranasta) = ( Kipin (oletetun) keskiviivan kohtisuora etäisyys lavasaranasta) x (sylinterivoima)
Em. yhtälöstä näkyy, että perimmältään kipin voimalinjan etäisyys (momenttivarsi) lavasaranasta ratkaisee kippausvoiman sylinterivoiman kanssa yhdessä. Kippisylineri voi olla avaruuressa mielettömän monessa paikassa ja asennossa kunhan voimalinja on saranaan nähden OK.
Voi olla, että ymmärsin jotakin väärin. Pääasia on, että saat sen kipin toimimaan! :)
..hyvää tulee ja ajatellen aivan kaunis. Taitaa tämä kärryntekijä olla NASA:lla amerikas töis, kun tässä jahkutaan vielä lähtöruudussa geometristen funktioiden kanssa.. Puolen vuoden päästä pukkaa kesää ja kärry on vielä "pillanpäreinä", ei taida tulla ensisyksyn viljanajoon tämä kärry. Pätevä maaseppä olis tämän jo sulle suunnitellut/tehnyt aikapäiviä sitten jo olemassa olevista värkeistä.
Niin paljon on kaikkea tekeillä että ilman etukäteen tehtyjä paperitöitä ei ehtisi tehdä mitään.
Lähtötilanne on tämä, että materiaalia on varastot pullollaan. Ei tehdasvalmistusta peilaten mitään taulukoista optimaalisesti valittuja palkkeja yms. vaan terästä yleensä. Samoin puuta, vaneria yms.
Jos hitsausmateriaaleja, maaleja, laikkoja yms. lasketa kustannuksiin mukaan niin mitään ei tarvitse juurikaan ostaa.
Tälläisellä materiaaliohjautuvalla suunnittelulla ja tekemisellä voi helposti tehdä aivan fiksun ja tehtaassa tehdyn kärryn näköisen tuotteen, mutta edellytyksenä on kohtuullinen esisuunnittelu.
Sitten kun se päivä koittaa kun aletaan tekemään haalarihommia tapahtuu hetkessä paljon. Kaavamaisesti kuvien tai taulukoitujen mittojen avulla katkotaan palkit ja tehdään tarvittavat kolot yms. helposti ja nopeasti suoralla lattialla (pöydällä). Iltapäivällä paloja jo hitsataan yhteen.
Vaikka maatalousperävaunu on yleensä erittäin yksinkertainen niin ilman suunnittelua (tai aikaisempia protoja) rakenteita saa poltella ammattimieskin moneen kertaa auki uudestaan kun:
- lavan poikkipalkit estävät kipin yläpedin tekemisen
- rungon poikkipalkit estävät koko kipin asennuksen
- kun em. on korjattu seuraavaksi kippi nojaa yläasennossa poikkipetinsä kylkeen ja vääntyy
- rungon takapoikkipalkki estää lavasaranoiden teon
- rungon takapoikkipalkki tulikin tehtyä liian hepposesta aineesta, ei voi vetää tms.--> vaihdettava
- kaikenlaisia konsoleita ja palkkeja on jo kärryssä, mutta valoille, kolmioille yms. ei mitään paikkaa--> lisää rautaa ja painoa
- valot yms. saa kiinni kärryyn, mutta ei laillisiin mittoihin--> lisää rautaa
- akseliston vaatima rungon poikkitukipalkki on väärässä paikassa
- telikeinun takia pyörä osuu juuri lavakonsolin kohdalle
- aisan takatukipalkki on 20 cm päässä kippilaitteista (turha kaksoisrakenne->turhaa painoa)
- lavan poikkipalkit eivät ole vanerin tai muun materiaalin jaolla (turha kaksoisrakenne->turhaa painoa)
- lavaylitys liian pitkä, menee kipatessa liian alas
- lavaylitys liian lyhyt, ei pysty kippaamaan siiloon
- aisa ja aksipainojen suhde poskellaan, lähes aina laiton kuljetus
- Sinänsä fikku aisapalkki, mutta 20 cm väärällä korkeudella-->palkki poikki ja uuteen asentoon, vahvistukset---> silti väsymisvaara hitsauskohdissa (riskit, ruma, painoa)
- ei luontaista paikkaa kuorman sidontaliinoille --> laittomat sidonnat, terävät reunat tuhovat liinat
Kyllä se itse pitää tehdä että tulee monikäyttöinen ja halpa
Oon teettänyt parit telikärryt, tehtahalaaset on ollu mallina. Toiseen oli Velsalta teliakselisto pyörineen, Tuhdin maalivikainen laitasarja, kippisylinteri (siis Velsan ruikkookippi, uusi) kipinkehto lavanaluskehto, pyörivä vetosilmä, valosarja ym. Ja toiseen renkaat, pyörännavat, (telivivuston teki seppä), kärrynrunko aisalla/pyör.vetosilmällä, ja taas se Velsan ruikkookippi kehdot ylä/alapäähän.Valosarja, laidat tehtiin tuohon ponttilaudasta, ym. Palkkivärkkiä piti ostaa molempiin samoin pohja levyt ja kävin itse hiekkapuhalluttamassa kärrynaihiot ennen lopullista maalausta. Seppä maalasi ruiskulla 2:en kertaan kärryt. Hintaa näille kaksille kärryille tuli senverran kuin yksi uusi kärry maksoi "arkimarketissa" tai "keimaataloudessa". Eikä mun tarvinnut kuin sepälle antaa ohjeita, eli ei tarvinnut navetta-askareiden kustannuksella yrittää itse. Tämän lisäksi tämä seppä teki välitöinään vielä maanajokärryt raskaaseen käyttöön, lehmien juomavesivaunuja 3 kpl, tukkivinssin ym. pienempää asiaa. Periaatteella, että hän kysyi olisko välitöiksi jotain. Toki pidin huolen että oli aina jotain.
KIPPISYLINTERIN ASENNUSOHJEET LÖYTYVÄT TÄMÄN TIEDOSTON LOPPUPUOLELTA eli etäisyys ja asennuskulma.
http://www.ikh.fi/~ikh/ikh2007//files/File/Pdf/Kauppiasverkostot/Peravaunutarvikkeet_2009.pdf