Kirkon saamasta vero €

mitä kirkko nyhtää tuon summan lisäksi vainajien perikunnilta. Se tuppaa kirkonmiehiltä unohtumaan, kun tätä keskustelua käydään.

fghjgk kirjoitti:

mitä kirkko nyhtää tuon summan lisäksi vainajien perikunnilta. Se tuppaa kirkonmiehiltä unohtumaan, kun tätä keskustelua käydään.

Kyllä, aivan totta, hyvä kun lisäsit.

Käytännöt ovat kai seurakuntakohtaisia? Mutta jokainen seurakunta velottaa aina jostakin jotakin.

Lisäksi minusta on hyvin arveluttavaa, että kirkon ei käsittääkseni tarvitse tehdä valtiolle mitään selontekoa miten se saamansa rahan käyttää.
Valtio antaa kirkolle n. 100 miljoonaa euroa vuodessa eikä kysele perään.

belial_666 kirjoitti:

Kyllä, aivan totta, hyvä kun lisäsit.

Käytännöt ovat kai seurakuntakohtaisia? Mutta jokainen seurakunta velottaa aina jostakin jotakin.

Lisäksi minusta on hyvin arveluttavaa, että kirkon ei käsittääkseni tarvitse tehdä valtiolle mitään selontekoa miten se saamansa rahan käyttää.
Valtio antaa kirkolle n. 100 miljoonaa euroa vuodessa eikä kysele perään.

Lue lisää

Se on könttäsumma ja sillä siisti. Kirkollahan on kolmen miljardin tase ja silti kaikki Suomen kansalaiset pakotetaan rahottamaan tuota humpuukia myyvää lahkoa.

Minusta valtaosa kirkon rakennuksista tulisi luovuttaa ay-liikkeen käyttöön korvaukseksi
työväestöön kohdistetuista julmuuksista ja terroristijärjestön tukemisesta (Lapuan liike).

Uskooko joku enää raamattuun ja kirkollisvero.

Voihan pönttö.

En ymmärrä miksi suomessa pitää maksaa jopa hautapaikastakin,vaikka monet maksaa ikänsä kirkollisveroa(iso raha määrä).Ruotsissa kirkollisvero ei ole sen suurempi ja siellä joka maksaa kirkollisveroa saa ilmaisen hautapaikan,elikkä se sisältyy veroon.Suomessa kiskotaan joka asiasta maksua,jopa nimestä joka seisoo kirkonkirjoissa.Kallis on nimikirjoitus jos maksat 50-60vuotta veroa.

Kirkko oli saanut kokea 90-luvun nousukauden lopulla, että valtio leikkasi ylimääräisen yhteisöveron tuoton kirkolta, koska veron tuotto ylitti reilusti todelliset kustannukset mm. hautaustoimesta. Arvelenkin, että tästä viisastuneena kirkko päätti huolehtia siitä, että kustannukset kasvavat vastaamaan nousevia yhteisöverotuloja mm. hautaustoimen kirjanpitoa radikaalisti muuttamalla. Osittain kulujen tarkempi kohdentaminen on varmasti ollut ihan asiallista, mutta suuri osa on ollut puhdasta kirjanpidollista kikkailua.

Esimerkkinä tästä mainittakoon hautausmaa-alueiden sisäinen korkomeno. Koska maa-alueista ei voinut tehdä poistoja, on kirkko päättänyt määritellä maa-alueille tasearvon (noin 40M euroa), jolle lasketaan sisäinen korkomeno käyttäen 12kk euriboria. Näin saadaan luotua kustannuksia maa-alueelle, joka on ollut kirkon hallussa kymmeniä tai satoja vuosia.

Toinen, vakaumusten tasa-arvon kannalta huolestuttavampi toimintatapa on siunauskappeleiden ja kirkkojen kustannusten vyöryttäminen hautaustoimen ja sitä kautta yritysten maksettavaksi. Sisäisessä ohjeistuksessaan seurakunnat velvoitetaan kohdentamaan mm. siunauskappeleiden kiinteistökulut ja poistot hautaustoimelle, vaikka monissa seurakunnissa näitä kappeleita saavat käyttää ainoastaan kirkkon jäsenet. Muilta peritään vähintäänkin maksu kappelin käytöstä. Kappeleiden käyttäjiksi eivät uskonnottomat tai toisuskoiset kelpaa, mutta epäsuoriksi maksajiksi kyllä.

Sama tilanne on kirkkojen käytössä uskonnollisiin siunaustilaisuuksiin. Ohjeiden mukaan kirkon käytöstä peritään sisäistä vuokraa, joka kohdennetaan hautaustoimelle siinä suhteessa, kuinka monta tilaisuutta on kirkossa järjestetty. Kirkkohallituksen yleiskirjeessä on oikein esimerkin avulla näytetty, kuinka 50 hautaan siunaamista kirkon 290 käyttökerrasta mahdollistaa kirkkorakennuksen kustannuksista 17% siivun vyöryttämisen yhteisöveroista maksettavalle hautaustoimelle. Kirkon kirjanpidossa on hautaan siunaamiselle myös hautaustoimesta erillinen tili, mutta sinne kohdennetaan ainoastaan papin ja kanttorin palkkakulut siunaustilaisuuksien osalta.

Erikoinen yksityiskohta on myös haudanhoitosopimukset, joiden tuotto vuonna 2007 oli jopa 26M euroa 58M euron liikevaihdolla. Joku saattaisi tämän perusteella epäillä, että hautojen todellisia hoitamiskustannuksia on laitettu valtion kustantaman hautaustoimen piikkiin, vaikka verotuloja ei saisi käyttää tähän toimintaan. Tai kenties kirkko vain hyödyntää monopoliasemaansa hautojen hoitamisessa, tehden yli 40% voittoa tällä liiketoiminnallaan.

Näin kirkko on siis muutaman viime vuoden aikana paisutellut hautaustoimen kustannuksia mm. siirtämällä sinne uskonnonharjoittamiseen tarkoitettujen tilojen kustannuksia. Tällaisessa taloustilanteessa odottaisi valtioltakin tiukempaa kontrollia kaikissa kustannuksissa, mutta näemmä kirkolta ei vaadita juuri mitään selvitystä yhteisövero-osuuden käytöstä, vaan ollaan tuosta vaan antamassa lisää rahaa. Erityistilintarkastus olisi mielestäni paikallaan.

http://syvalta-ja-poikittain.blogspot.com/2009/03/hautaustoimelle-erityistilintarkastus.html

Otto Chrons kirjoitti:

Kirkko oli saanut kokea 90-luvun nousukauden lopulla, että valtio leikkasi ylimääräisen yhteisöveron tuoton kirkolta, koska veron tuotto ylitti reilusti todelliset kustannukset mm. hautaustoimesta. Arvelenkin, että tästä viisastuneena kirkko päätti huolehtia siitä, että kustannukset kasvavat vastaamaan nousevia yhteisöverotuloja mm. hautaustoimen kirjanpitoa radikaalisti muuttamalla. Osittain kulujen tarkempi kohdentaminen on varmasti ollut ihan asiallista, mutta suuri osa on ollut puhdasta kirjanpidollista kikkailua.

Esimerkkinä tästä mainittakoon hautausmaa-alueiden sisäinen korkomeno. Koska maa-alueista ei voinut tehdä poistoja, on kirkko päättänyt määritellä maa-alueille tasearvon (noin 40M euroa), jolle lasketaan sisäinen korkomeno käyttäen 12kk euriboria. Näin saadaan luotua kustannuksia maa-alueelle, joka on ollut kirkon hallussa kymmeniä tai satoja vuosia.

Toinen, vakaumusten tasa-arvon kannalta huolestuttavampi toimintatapa on siunauskappeleiden ja kirkkojen kustannusten vyöryttäminen hautaustoimen ja sitä kautta yritysten maksettavaksi. Sisäisessä ohjeistuksessaan seurakunnat velvoitetaan kohdentamaan mm. siunauskappeleiden kiinteistökulut ja poistot hautaustoimelle, vaikka monissa seurakunnissa näitä kappeleita saavat käyttää ainoastaan kirkkon jäsenet. Muilta peritään vähintäänkin maksu kappelin käytöstä. Kappeleiden käyttäjiksi eivät uskonnottomat tai toisuskoiset kelpaa, mutta epäsuoriksi maksajiksi kyllä.

Sama tilanne on kirkkojen käytössä uskonnollisiin siunaustilaisuuksiin. Ohjeiden mukaan kirkon käytöstä peritään sisäistä vuokraa, joka kohdennetaan hautaustoimelle siinä suhteessa, kuinka monta tilaisuutta on kirkossa järjestetty. Kirkkohallituksen yleiskirjeessä on oikein esimerkin avulla näytetty, kuinka 50 hautaan siunaamista kirkon 290 käyttökerrasta mahdollistaa kirkkorakennuksen kustannuksista 17% siivun vyöryttämisen yhteisöveroista maksettavalle hautaustoimelle. Kirkon kirjanpidossa on hautaan siunaamiselle myös hautaustoimesta erillinen tili, mutta sinne kohdennetaan ainoastaan papin ja kanttorin palkkakulut siunaustilaisuuksien osalta.

Erikoinen yksityiskohta on myös haudanhoitosopimukset, joiden tuotto vuonna 2007 oli jopa 26M euroa 58M euron liikevaihdolla. Joku saattaisi tämän perusteella epäillä, että hautojen todellisia hoitamiskustannuksia on laitettu valtion kustantaman hautaustoimen piikkiin, vaikka verotuloja ei saisi käyttää tähän toimintaan. Tai kenties kirkko vain hyödyntää monopoliasemaansa hautojen hoitamisessa, tehden yli 40% voittoa tällä liiketoiminnallaan.

Näin kirkko on siis muutaman viime vuoden aikana paisutellut hautaustoimen kustannuksia mm. siirtämällä sinne uskonnonharjoittamiseen tarkoitettujen tilojen kustannuksia. Tällaisessa taloustilanteessa odottaisi valtioltakin tiukempaa kontrollia kaikissa kustannuksissa, mutta näemmä kirkolta ei vaadita juuri mitään selvitystä yhteisövero-osuuden käytöstä, vaan ollaan tuosta vaan antamassa lisää rahaa. Erityistilintarkastus olisi mielestäni paikallaan.

http://syvalta-ja-poikittain.blogspot.com/2009/03/hautaustoimelle-erityistilintarkastus.html

Lue lisää

Minulla on nyt lapset aikuisia. Olen saanut (oikeastaan enemmäkseen lapset) paljon apua kirkolta matkan varrella. Kiitos siitä !
Nyt kun lapset jo aikuisia niin olisi aika raukkamaista mielestäni lopettaa veron maksu, vähän itsekästä siis mielestäni .
Haluan siis edelleen maksaa veroa elämäni loppuun asti, toivottavasti maksamani "panos" koituu yhteiskunnan hyväksi tavalla tai toisella. Tahdon myös haudatuksi kirkon maalle.

Olenko siis tyhmä kun ajattelen yhteiskuntaa enkä omaa etuani ?

Veron_maksaja kirjoitti:

Minulla on nyt lapset aikuisia. Olen saanut (oikeastaan enemmäkseen lapset) paljon apua kirkolta matkan varrella. Kiitos siitä !
Nyt kun lapset jo aikuisia niin olisi aika raukkamaista mielestäni lopettaa veron maksu, vähän itsekästä siis mielestäni .
Haluan siis edelleen maksaa veroa elämäni loppuun asti, toivottavasti maksamani "panos" koituu yhteiskunnan hyväksi tavalla tai toisella. Tahdon myös haudatuksi kirkon maalle.

Olenko siis tyhmä kun ajattelen yhteiskuntaa enkä omaa etuani ?

Lue lisää

Et sinä yhteiskuntaa ajattele vaan kirkkoa!

Minusta on tarpeetonta ottaa kantaa toisen älykkyyteen, joten en tee sitä tässäkään
yhteydessä.

Minusta on hyvä, että sinä maksat kirkollisverosi ajallaan ja täysimääräisenä, sillä
minä en maksa veroa ja käytän silti kaikkia kirkon palveluja ilmaiseksi. Minusta
on hienoa, että toiset uhrautuvat toisten puolesta sitähän Kristus meiltä toivoi eli
teet ainakin jotain Jumalan tahdon mukaisesti. Toivottavasti jaksat kustantaa meidän
kulumme vielä sittenkin kun eroajia on enemmän ja vero nousee eli toivotan jaksamista!

Veron_maksaja kirjoitti:

Minulla on nyt lapset aikuisia. Olen saanut (oikeastaan enemmäkseen lapset) paljon apua kirkolta matkan varrella. Kiitos siitä !
Nyt kun lapset jo aikuisia niin olisi aika raukkamaista mielestäni lopettaa veron maksu, vähän itsekästä siis mielestäni .
Haluan siis edelleen maksaa veroa elämäni loppuun asti, toivottavasti maksamani "panos" koituu yhteiskunnan hyväksi tavalla tai toisella. Tahdon myös haudatuksi kirkon maalle.

Olenko siis tyhmä kun ajattelen yhteiskuntaa enkä omaa etuani ?

Lue lisää

perillisillesi melkoisen summan. Ellet sitten ole miljonääri ja ostanut jo valmiiksi paikkasi kirkon kupeesta.
Muuten mitä apua lapsesi ovat kirkolta saaneet? Omani ovat aina kuuluneet kirkkoon ja olen itse myös aina maksanaut kirkollisveroa. Mutta se , mitä kirkko antaa on maksullista. Siis ei hyväntekeväisyyttä tai edes sielunpaimen työtä, ilman maksua.

Veron_maksaja kirjoitti:

Minulla on nyt lapset aikuisia. Olen saanut (oikeastaan enemmäkseen lapset) paljon apua kirkolta matkan varrella. Kiitos siitä !
Nyt kun lapset jo aikuisia niin olisi aika raukkamaista mielestäni lopettaa veron maksu, vähän itsekästä siis mielestäni .
Haluan siis edelleen maksaa veroa elämäni loppuun asti, toivottavasti maksamani "panos" koituu yhteiskunnan hyväksi tavalla tai toisella. Tahdon myös haudatuksi kirkon maalle.

Olenko siis tyhmä kun ajattelen yhteiskuntaa enkä omaa etuani ?

Lue lisää

Ei siitä ole kysymys. Sinä, ja kuka tahansa seurakunnan jäsen, joka _uskoo jumalaan_ ja muihin kirkon opetuksiin, maksaa kirkollisveroa saadakseen uskonnollisia palveluja.

On kysymys siitä, että kirkko ihan oikeasti pyrkii haalimaan valtaa ja rahaa niin paljon kuin mahdollista. Vai miksi esimerkiksi Otto Chronsin kirjoitus yllä voisi olla totta? Mikä antaisi kristillisten perusteiden mukaan oikeuden moiseen?

Ja ennenkaikkea: Miksi uskonnottomienkin, kirkkoon kuulumattomien suomalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten on maksettava valtion määräämänä veroa kirkolle, jonka saarnaamaan oppiin he eivät usko ja jonka palveluja he eivät käytä?

Kukaan ei ole toistaiseksi antanut mitään vastausta tähän. Eikä varmasti tule antamaankaan.

Otto Chrons kirjoitti:

Kirkko oli saanut kokea 90-luvun nousukauden lopulla, että valtio leikkasi ylimääräisen yhteisöveron tuoton kirkolta, koska veron tuotto ylitti reilusti todelliset kustannukset mm. hautaustoimesta. Arvelenkin, että tästä viisastuneena kirkko päätti huolehtia siitä, että kustannukset kasvavat vastaamaan nousevia yhteisöverotuloja mm. hautaustoimen kirjanpitoa radikaalisti muuttamalla. Osittain kulujen tarkempi kohdentaminen on varmasti ollut ihan asiallista, mutta suuri osa on ollut puhdasta kirjanpidollista kikkailua.

Esimerkkinä tästä mainittakoon hautausmaa-alueiden sisäinen korkomeno. Koska maa-alueista ei voinut tehdä poistoja, on kirkko päättänyt määritellä maa-alueille tasearvon (noin 40M euroa), jolle lasketaan sisäinen korkomeno käyttäen 12kk euriboria. Näin saadaan luotua kustannuksia maa-alueelle, joka on ollut kirkon hallussa kymmeniä tai satoja vuosia.

Toinen, vakaumusten tasa-arvon kannalta huolestuttavampi toimintatapa on siunauskappeleiden ja kirkkojen kustannusten vyöryttäminen hautaustoimen ja sitä kautta yritysten maksettavaksi. Sisäisessä ohjeistuksessaan seurakunnat velvoitetaan kohdentamaan mm. siunauskappeleiden kiinteistökulut ja poistot hautaustoimelle, vaikka monissa seurakunnissa näitä kappeleita saavat käyttää ainoastaan kirkkon jäsenet. Muilta peritään vähintäänkin maksu kappelin käytöstä. Kappeleiden käyttäjiksi eivät uskonnottomat tai toisuskoiset kelpaa, mutta epäsuoriksi maksajiksi kyllä.

Sama tilanne on kirkkojen käytössä uskonnollisiin siunaustilaisuuksiin. Ohjeiden mukaan kirkon käytöstä peritään sisäistä vuokraa, joka kohdennetaan hautaustoimelle siinä suhteessa, kuinka monta tilaisuutta on kirkossa järjestetty. Kirkkohallituksen yleiskirjeessä on oikein esimerkin avulla näytetty, kuinka 50 hautaan siunaamista kirkon 290 käyttökerrasta mahdollistaa kirkkorakennuksen kustannuksista 17% siivun vyöryttämisen yhteisöveroista maksettavalle hautaustoimelle. Kirkon kirjanpidossa on hautaan siunaamiselle myös hautaustoimesta erillinen tili, mutta sinne kohdennetaan ainoastaan papin ja kanttorin palkkakulut siunaustilaisuuksien osalta.

Erikoinen yksityiskohta on myös haudanhoitosopimukset, joiden tuotto vuonna 2007 oli jopa 26M euroa 58M euron liikevaihdolla. Joku saattaisi tämän perusteella epäillä, että hautojen todellisia hoitamiskustannuksia on laitettu valtion kustantaman hautaustoimen piikkiin, vaikka verotuloja ei saisi käyttää tähän toimintaan. Tai kenties kirkko vain hyödyntää monopoliasemaansa hautojen hoitamisessa, tehden yli 40% voittoa tällä liiketoiminnallaan.

Näin kirkko on siis muutaman viime vuoden aikana paisutellut hautaustoimen kustannuksia mm. siirtämällä sinne uskonnonharjoittamiseen tarkoitettujen tilojen kustannuksia. Tällaisessa taloustilanteessa odottaisi valtioltakin tiukempaa kontrollia kaikissa kustannuksissa, mutta näemmä kirkolta ei vaadita juuri mitään selvitystä yhteisövero-osuuden käytöstä, vaan ollaan tuosta vaan antamassa lisää rahaa. Erityistilintarkastus olisi mielestäni paikallaan.

http://syvalta-ja-poikittain.blogspot.com/2009/03/hautaustoimelle-erityistilintarkastus.html

Lue lisää

minä tykkään kaltaisistasi tyypeistä, jotka osaavat selittää tällaiselle taviksellekin sen millä tavalla kirkko huijaa. Kiitos! Olen kyllä lukenut kirkon tilinpäätöksiä, mutta ne ovat vaikeaselkoista luettavaa, eivätkä ole oikein auenneet meikäläiselle. Toivottavasti palstan sefu ei sensuroi tuota analyysiasi.

Otto Chrons kirjoitti:

Kirkko oli saanut kokea 90-luvun nousukauden lopulla, että valtio leikkasi ylimääräisen yhteisöveron tuoton kirkolta, koska veron tuotto ylitti reilusti todelliset kustannukset mm. hautaustoimesta. Arvelenkin, että tästä viisastuneena kirkko päätti huolehtia siitä, että kustannukset kasvavat vastaamaan nousevia yhteisöverotuloja mm. hautaustoimen kirjanpitoa radikaalisti muuttamalla. Osittain kulujen tarkempi kohdentaminen on varmasti ollut ihan asiallista, mutta suuri osa on ollut puhdasta kirjanpidollista kikkailua.

Esimerkkinä tästä mainittakoon hautausmaa-alueiden sisäinen korkomeno. Koska maa-alueista ei voinut tehdä poistoja, on kirkko päättänyt määritellä maa-alueille tasearvon (noin 40M euroa), jolle lasketaan sisäinen korkomeno käyttäen 12kk euriboria. Näin saadaan luotua kustannuksia maa-alueelle, joka on ollut kirkon hallussa kymmeniä tai satoja vuosia.

Toinen, vakaumusten tasa-arvon kannalta huolestuttavampi toimintatapa on siunauskappeleiden ja kirkkojen kustannusten vyöryttäminen hautaustoimen ja sitä kautta yritysten maksettavaksi. Sisäisessä ohjeistuksessaan seurakunnat velvoitetaan kohdentamaan mm. siunauskappeleiden kiinteistökulut ja poistot hautaustoimelle, vaikka monissa seurakunnissa näitä kappeleita saavat käyttää ainoastaan kirkkon jäsenet. Muilta peritään vähintäänkin maksu kappelin käytöstä. Kappeleiden käyttäjiksi eivät uskonnottomat tai toisuskoiset kelpaa, mutta epäsuoriksi maksajiksi kyllä.

Sama tilanne on kirkkojen käytössä uskonnollisiin siunaustilaisuuksiin. Ohjeiden mukaan kirkon käytöstä peritään sisäistä vuokraa, joka kohdennetaan hautaustoimelle siinä suhteessa, kuinka monta tilaisuutta on kirkossa järjestetty. Kirkkohallituksen yleiskirjeessä on oikein esimerkin avulla näytetty, kuinka 50 hautaan siunaamista kirkon 290 käyttökerrasta mahdollistaa kirkkorakennuksen kustannuksista 17% siivun vyöryttämisen yhteisöveroista maksettavalle hautaustoimelle. Kirkon kirjanpidossa on hautaan siunaamiselle myös hautaustoimesta erillinen tili, mutta sinne kohdennetaan ainoastaan papin ja kanttorin palkkakulut siunaustilaisuuksien osalta.

Erikoinen yksityiskohta on myös haudanhoitosopimukset, joiden tuotto vuonna 2007 oli jopa 26M euroa 58M euron liikevaihdolla. Joku saattaisi tämän perusteella epäillä, että hautojen todellisia hoitamiskustannuksia on laitettu valtion kustantaman hautaustoimen piikkiin, vaikka verotuloja ei saisi käyttää tähän toimintaan. Tai kenties kirkko vain hyödyntää monopoliasemaansa hautojen hoitamisessa, tehden yli 40% voittoa tällä liiketoiminnallaan.

Näin kirkko on siis muutaman viime vuoden aikana paisutellut hautaustoimen kustannuksia mm. siirtämällä sinne uskonnonharjoittamiseen tarkoitettujen tilojen kustannuksia. Tällaisessa taloustilanteessa odottaisi valtioltakin tiukempaa kontrollia kaikissa kustannuksissa, mutta näemmä kirkolta ei vaadita juuri mitään selvitystä yhteisövero-osuuden käytöstä, vaan ollaan tuosta vaan antamassa lisää rahaa. Erityistilintarkastus olisi mielestäni paikallaan.

http://syvalta-ja-poikittain.blogspot.com/2009/03/hautaustoimelle-erityistilintarkastus.html

Lue lisää

Suurkiitos selvityksestä. Hienoa. On siis ehkä aiheetonta hymistellä kirkon pyyteetöntä uhrautuvaisuutta yhteiskunnan avuliaana kaverina.

Olisipa kiinnostavaa kuulla, jos ja kun tuollainen tilintarkastus tehdään, mitä siinä ilmenee.

Otto Chrons kirjoitti:

Kirkko oli saanut kokea 90-luvun nousukauden lopulla, että valtio leikkasi ylimääräisen yhteisöveron tuoton kirkolta, koska veron tuotto ylitti reilusti todelliset kustannukset mm. hautaustoimesta. Arvelenkin, että tästä viisastuneena kirkko päätti huolehtia siitä, että kustannukset kasvavat vastaamaan nousevia yhteisöverotuloja mm. hautaustoimen kirjanpitoa radikaalisti muuttamalla. Osittain kulujen tarkempi kohdentaminen on varmasti ollut ihan asiallista, mutta suuri osa on ollut puhdasta kirjanpidollista kikkailua.

Esimerkkinä tästä mainittakoon hautausmaa-alueiden sisäinen korkomeno. Koska maa-alueista ei voinut tehdä poistoja, on kirkko päättänyt määritellä maa-alueille tasearvon (noin 40M euroa), jolle lasketaan sisäinen korkomeno käyttäen 12kk euriboria. Näin saadaan luotua kustannuksia maa-alueelle, joka on ollut kirkon hallussa kymmeniä tai satoja vuosia.

Toinen, vakaumusten tasa-arvon kannalta huolestuttavampi toimintatapa on siunauskappeleiden ja kirkkojen kustannusten vyöryttäminen hautaustoimen ja sitä kautta yritysten maksettavaksi. Sisäisessä ohjeistuksessaan seurakunnat velvoitetaan kohdentamaan mm. siunauskappeleiden kiinteistökulut ja poistot hautaustoimelle, vaikka monissa seurakunnissa näitä kappeleita saavat käyttää ainoastaan kirkkon jäsenet. Muilta peritään vähintäänkin maksu kappelin käytöstä. Kappeleiden käyttäjiksi eivät uskonnottomat tai toisuskoiset kelpaa, mutta epäsuoriksi maksajiksi kyllä.

Sama tilanne on kirkkojen käytössä uskonnollisiin siunaustilaisuuksiin. Ohjeiden mukaan kirkon käytöstä peritään sisäistä vuokraa, joka kohdennetaan hautaustoimelle siinä suhteessa, kuinka monta tilaisuutta on kirkossa järjestetty. Kirkkohallituksen yleiskirjeessä on oikein esimerkin avulla näytetty, kuinka 50 hautaan siunaamista kirkon 290 käyttökerrasta mahdollistaa kirkkorakennuksen kustannuksista 17% siivun vyöryttämisen yhteisöveroista maksettavalle hautaustoimelle. Kirkon kirjanpidossa on hautaan siunaamiselle myös hautaustoimesta erillinen tili, mutta sinne kohdennetaan ainoastaan papin ja kanttorin palkkakulut siunaustilaisuuksien osalta.

Erikoinen yksityiskohta on myös haudanhoitosopimukset, joiden tuotto vuonna 2007 oli jopa 26M euroa 58M euron liikevaihdolla. Joku saattaisi tämän perusteella epäillä, että hautojen todellisia hoitamiskustannuksia on laitettu valtion kustantaman hautaustoimen piikkiin, vaikka verotuloja ei saisi käyttää tähän toimintaan. Tai kenties kirkko vain hyödyntää monopoliasemaansa hautojen hoitamisessa, tehden yli 40% voittoa tällä liiketoiminnallaan.

Näin kirkko on siis muutaman viime vuoden aikana paisutellut hautaustoimen kustannuksia mm. siirtämällä sinne uskonnonharjoittamiseen tarkoitettujen tilojen kustannuksia. Tällaisessa taloustilanteessa odottaisi valtioltakin tiukempaa kontrollia kaikissa kustannuksissa, mutta näemmä kirkolta ei vaadita juuri mitään selvitystä yhteisövero-osuuden käytöstä, vaan ollaan tuosta vaan antamassa lisää rahaa. Erityistilintarkastus olisi mielestäni paikallaan.

http://syvalta-ja-poikittain.blogspot.com/2009/03/hautaustoimelle-erityistilintarkastus.html

Lue lisää

Kiitos mielenkiinnosta hautaustoimen kustannuksia kohtaan.
Erityistilintarkastus on tervetullut koska hyvänsä ja mihin seurakuntatalouteen hyvänsä. Koemme tilintar-kastajat mahdollisuutena toiminnan kehittämiseen emmekä missään tapauksessa uhkana.
Eduskunta on säätänyt hautaustoimilailla, rakennussuojelulailla sekä väestökirjanpitoon liittyvillä tehtävillä evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sellaisia velvollisuuksia, jotka eivät kuulu sen varsinaiseen toimialaan. Sen vuoksi ne saavat osuuden yhteisöveron tuotosta.
Em. lakeihin perustuvien tehtävien nettokustannukset seurakunnille tilinpäätösten mukaan, miljoonina euroina:
2007 2008 2009
Hautaustoimi 102 104 106
Kirkonkirjojen pito 21 22 20
Kansallinen kulttuuriperintö 12 15 15
Kustannukset yhteensä 135 141 141
Yhteisöverotulot 118 122 95

Hautaustoimen kustannukset ovat nousseet vuodesta toiseen hyvin maltillisesti. Kirkonkirjojen pitoon liittyvät kustannukset laskivat vuonna 2009 sen vuoksi, kun ko. vuoden alussa 60 seurakuntataloutta yhdistyi naapuriseurakuntaan. Hautaustoimen kustannukset vuonna 2003 ja sitä ennen eivät antaneet oikeaa tietoa, koska silloin seurakunnissa kirjattiin hautausmaiden hoito usein kiinteistömenoiksi.

Hautaustoimen kustannuksiin otetaan mukaan hautausmaiden hoitokulut, varsinaiseen hautaamiseen liittyvät toimintakulut, hautausmaiden investointien vuosipoistot sisäisine korkoineen sekä hautaustoimen osuus hallintokuluista. Hautaustoimen bruttokustannuksista on vähennetty hautaustoimeen liittyvät toimintatuotot, kuten hautapaikan ja haudan avaamisesta perityt maksutuotot. Hautaustoimen kustannuksissa ei ole mukana pappien ja kanttorien palkkauskuluja, koska ne menot kuuluvat seurakunnalliseen toimintaan. Valtaosa Suomen hautausmaista on vanhoja ja niiden tasearvo on hyvin pieni. Vain 20 viime vuoden hautausmaille tehdyistä investoinneista taseessa on jäljellä oleva hankintahinta eli suunnitelmanmukaiset poistot ovat pienet. Hautaustoimen kustannuksissa ei ole mukana haudanhoitosopimuksiin liittyviä tuottoja eikä kuluja.
Jatkan seuraavassa viestissä...
Maija-Liisa Hietakangas, Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö

Otto Chrons kirjoitti:

Kirkko oli saanut kokea 90-luvun nousukauden lopulla, että valtio leikkasi ylimääräisen yhteisöveron tuoton kirkolta, koska veron tuotto ylitti reilusti todelliset kustannukset mm. hautaustoimesta. Arvelenkin, että tästä viisastuneena kirkko päätti huolehtia siitä, että kustannukset kasvavat vastaamaan nousevia yhteisöverotuloja mm. hautaustoimen kirjanpitoa radikaalisti muuttamalla. Osittain kulujen tarkempi kohdentaminen on varmasti ollut ihan asiallista, mutta suuri osa on ollut puhdasta kirjanpidollista kikkailua.

Esimerkkinä tästä mainittakoon hautausmaa-alueiden sisäinen korkomeno. Koska maa-alueista ei voinut tehdä poistoja, on kirkko päättänyt määritellä maa-alueille tasearvon (noin 40M euroa), jolle lasketaan sisäinen korkomeno käyttäen 12kk euriboria. Näin saadaan luotua kustannuksia maa-alueelle, joka on ollut kirkon hallussa kymmeniä tai satoja vuosia.

Toinen, vakaumusten tasa-arvon kannalta huolestuttavampi toimintatapa on siunauskappeleiden ja kirkkojen kustannusten vyöryttäminen hautaustoimen ja sitä kautta yritysten maksettavaksi. Sisäisessä ohjeistuksessaan seurakunnat velvoitetaan kohdentamaan mm. siunauskappeleiden kiinteistökulut ja poistot hautaustoimelle, vaikka monissa seurakunnissa näitä kappeleita saavat käyttää ainoastaan kirkkon jäsenet. Muilta peritään vähintäänkin maksu kappelin käytöstä. Kappeleiden käyttäjiksi eivät uskonnottomat tai toisuskoiset kelpaa, mutta epäsuoriksi maksajiksi kyllä.

Sama tilanne on kirkkojen käytössä uskonnollisiin siunaustilaisuuksiin. Ohjeiden mukaan kirkon käytöstä peritään sisäistä vuokraa, joka kohdennetaan hautaustoimelle siinä suhteessa, kuinka monta tilaisuutta on kirkossa järjestetty. Kirkkohallituksen yleiskirjeessä on oikein esimerkin avulla näytetty, kuinka 50 hautaan siunaamista kirkon 290 käyttökerrasta mahdollistaa kirkkorakennuksen kustannuksista 17% siivun vyöryttämisen yhteisöveroista maksettavalle hautaustoimelle. Kirkon kirjanpidossa on hautaan siunaamiselle myös hautaustoimesta erillinen tili, mutta sinne kohdennetaan ainoastaan papin ja kanttorin palkkakulut siunaustilaisuuksien osalta.

Erikoinen yksityiskohta on myös haudanhoitosopimukset, joiden tuotto vuonna 2007 oli jopa 26M euroa 58M euron liikevaihdolla. Joku saattaisi tämän perusteella epäillä, että hautojen todellisia hoitamiskustannuksia on laitettu valtion kustantaman hautaustoimen piikkiin, vaikka verotuloja ei saisi käyttää tähän toimintaan. Tai kenties kirkko vain hyödyntää monopoliasemaansa hautojen hoitamisessa, tehden yli 40% voittoa tällä liiketoiminnallaan.

Näin kirkko on siis muutaman viime vuoden aikana paisutellut hautaustoimen kustannuksia mm. siirtämällä sinne uskonnonharjoittamiseen tarkoitettujen tilojen kustannuksia. Tällaisessa taloustilanteessa odottaisi valtioltakin tiukempaa kontrollia kaikissa kustannuksissa, mutta näemmä kirkolta ei vaadita juuri mitään selvitystä yhteisövero-osuuden käytöstä, vaan ollaan tuosta vaan antamassa lisää rahaa. Erityistilintarkastus olisi mielestäni paikallaan.

http://syvalta-ja-poikittain.blogspot.com/2009/03/hautaustoimelle-erityistilintarkastus.html

Lue lisää

Jatkoa edelliseen:
Evankelisluterilaisissa seurakunnissa tapahtui 48 623 hautausta vuonna 2009. Hautausmaatyöntekijöitä oli 4547 ja henkilötyövuosiksi laskettuna työmäärä oli 1918 henkilötyövuotta. Hautausmaata oli 3 370 hehtaa-ria ja yhden hautauksen kustannukset olivat keskimäärin 2 540 euroa, josta omaiset maksoivat keskimäärin koko maassa 352 euroa.

Kansallisen kulttuuriperinnön kustannukset on kirjattu seurakunnissa Kirkkohallituksen yleiskirjeen 33/2006 mukaan (katso www.sakasti.evl.fi/Yleiskirjeet). Ohjeessa kulttuuriperintökustannukset on tulkittu suhteellisen tiukasti. Seurakunnan tavanomaiseen toimintaan liittyvät lämmitys- yms. menoja suojellussa kirkkorakennuksessa ei lasketa kulttuuriperinnön kuluiksi. Seurakunnan kulttuuriperinnön kustannuksiksi merkitään vain kulut, joita seurakunnalle ei tulisi ilman suojeluvelvollisuutta. Tätä tulkintaa olivat muokkaamassa useat alan asiantuntijat, mm. Museovirastosta, opetusministeriöstä ja yliopistoista.
Terveisin
Maija-Liisa Hietakangas, Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Kiitos mielenkiinnosta hautaustoimen kustannuksia kohtaan.
Erityistilintarkastus on tervetullut koska hyvänsä ja mihin seurakuntatalouteen hyvänsä. Koemme tilintar-kastajat mahdollisuutena toiminnan kehittämiseen emmekä missään tapauksessa uhkana.
Eduskunta on säätänyt hautaustoimilailla, rakennussuojelulailla sekä väestökirjanpitoon liittyvillä tehtävillä evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sellaisia velvollisuuksia, jotka eivät kuulu sen varsinaiseen toimialaan. Sen vuoksi ne saavat osuuden yhteisöveron tuotosta.
Em. lakeihin perustuvien tehtävien nettokustannukset seurakunnille tilinpäätösten mukaan, miljoonina euroina:
2007 2008 2009
Hautaustoimi 102 104 106
Kirkonkirjojen pito 21 22 20
Kansallinen kulttuuriperintö 12 15 15
Kustannukset yhteensä 135 141 141
Yhteisöverotulot 118 122 95

Hautaustoimen kustannukset ovat nousseet vuodesta toiseen hyvin maltillisesti. Kirkonkirjojen pitoon liittyvät kustannukset laskivat vuonna 2009 sen vuoksi, kun ko. vuoden alussa 60 seurakuntataloutta yhdistyi naapuriseurakuntaan. Hautaustoimen kustannukset vuonna 2003 ja sitä ennen eivät antaneet oikeaa tietoa, koska silloin seurakunnissa kirjattiin hautausmaiden hoito usein kiinteistömenoiksi.

Hautaustoimen kustannuksiin otetaan mukaan hautausmaiden hoitokulut, varsinaiseen hautaamiseen liittyvät toimintakulut, hautausmaiden investointien vuosipoistot sisäisine korkoineen sekä hautaustoimen osuus hallintokuluista. Hautaustoimen bruttokustannuksista on vähennetty hautaustoimeen liittyvät toimintatuotot, kuten hautapaikan ja haudan avaamisesta perityt maksutuotot. Hautaustoimen kustannuksissa ei ole mukana pappien ja kanttorien palkkauskuluja, koska ne menot kuuluvat seurakunnalliseen toimintaan. Valtaosa Suomen hautausmaista on vanhoja ja niiden tasearvo on hyvin pieni. Vain 20 viime vuoden hautausmaille tehdyistä investoinneista taseessa on jäljellä oleva hankintahinta eli suunnitelmanmukaiset poistot ovat pienet. Hautaustoimen kustannuksissa ei ole mukana haudanhoitosopimuksiin liittyviä tuottoja eikä kuluja.
Jatkan seuraavassa viestissä...
Maija-Liisa Hietakangas, Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö

Lue lisää

Em. lakeihin perustuvien tehtävien tehtävien nettokustannukset seurakunnille tilinpäätösten mukaan, miljoonina euroina:
2007 2008 2009
Hautaustoimi 102 104 106
Kirkonkirjojenpito 21 22 20
Kansallinen kulttuuriperintö 12 15 15
Kustannukset yhteensä 135 141 141

Yhteisöverotulot 118 122 95

Otto Chrons kirjoitti:

Kirkko oli saanut kokea 90-luvun nousukauden lopulla, että valtio leikkasi ylimääräisen yhteisöveron tuoton kirkolta, koska veron tuotto ylitti reilusti todelliset kustannukset mm. hautaustoimesta. Arvelenkin, että tästä viisastuneena kirkko päätti huolehtia siitä, että kustannukset kasvavat vastaamaan nousevia yhteisöverotuloja mm. hautaustoimen kirjanpitoa radikaalisti muuttamalla. Osittain kulujen tarkempi kohdentaminen on varmasti ollut ihan asiallista, mutta suuri osa on ollut puhdasta kirjanpidollista kikkailua.

Esimerkkinä tästä mainittakoon hautausmaa-alueiden sisäinen korkomeno. Koska maa-alueista ei voinut tehdä poistoja, on kirkko päättänyt määritellä maa-alueille tasearvon (noin 40M euroa), jolle lasketaan sisäinen korkomeno käyttäen 12kk euriboria. Näin saadaan luotua kustannuksia maa-alueelle, joka on ollut kirkon hallussa kymmeniä tai satoja vuosia.

Toinen, vakaumusten tasa-arvon kannalta huolestuttavampi toimintatapa on siunauskappeleiden ja kirkkojen kustannusten vyöryttäminen hautaustoimen ja sitä kautta yritysten maksettavaksi. Sisäisessä ohjeistuksessaan seurakunnat velvoitetaan kohdentamaan mm. siunauskappeleiden kiinteistökulut ja poistot hautaustoimelle, vaikka monissa seurakunnissa näitä kappeleita saavat käyttää ainoastaan kirkkon jäsenet. Muilta peritään vähintäänkin maksu kappelin käytöstä. Kappeleiden käyttäjiksi eivät uskonnottomat tai toisuskoiset kelpaa, mutta epäsuoriksi maksajiksi kyllä.

Sama tilanne on kirkkojen käytössä uskonnollisiin siunaustilaisuuksiin. Ohjeiden mukaan kirkon käytöstä peritään sisäistä vuokraa, joka kohdennetaan hautaustoimelle siinä suhteessa, kuinka monta tilaisuutta on kirkossa järjestetty. Kirkkohallituksen yleiskirjeessä on oikein esimerkin avulla näytetty, kuinka 50 hautaan siunaamista kirkon 290 käyttökerrasta mahdollistaa kirkkorakennuksen kustannuksista 17% siivun vyöryttämisen yhteisöveroista maksettavalle hautaustoimelle. Kirkon kirjanpidossa on hautaan siunaamiselle myös hautaustoimesta erillinen tili, mutta sinne kohdennetaan ainoastaan papin ja kanttorin palkkakulut siunaustilaisuuksien osalta.

Erikoinen yksityiskohta on myös haudanhoitosopimukset, joiden tuotto vuonna 2007 oli jopa 26M euroa 58M euron liikevaihdolla. Joku saattaisi tämän perusteella epäillä, että hautojen todellisia hoitamiskustannuksia on laitettu valtion kustantaman hautaustoimen piikkiin, vaikka verotuloja ei saisi käyttää tähän toimintaan. Tai kenties kirkko vain hyödyntää monopoliasemaansa hautojen hoitamisessa, tehden yli 40% voittoa tällä liiketoiminnallaan.

Näin kirkko on siis muutaman viime vuoden aikana paisutellut hautaustoimen kustannuksia mm. siirtämällä sinne uskonnonharjoittamiseen tarkoitettujen tilojen kustannuksia. Tällaisessa taloustilanteessa odottaisi valtioltakin tiukempaa kontrollia kaikissa kustannuksissa, mutta näemmä kirkolta ei vaadita juuri mitään selvitystä yhteisövero-osuuden käytöstä, vaan ollaan tuosta vaan antamassa lisää rahaa. Erityistilintarkastus olisi mielestäni paikallaan.

http://syvalta-ja-poikittain.blogspot.com/2009/03/hautaustoimelle-erityistilintarkastus.html

Lue lisää

Sulla oli hyvä kirjotum HS:n mielipidepalstalla. Kiitos siitä.

Niin, oletko lähestynyt maan hallitusta siitä kuinka kirkko kikkailee hautaustoimen kulukirjauksilla "oikeuttaakseen" mahdollisimman suuren yhteisövero-osuuden?

Sinänsä kummallista, että "korvaus" määritellään prosenttiosuutena yhteisöveron kokonaistuotosta. Sehän saattaa vaihdella vuosittain paljonkin, kuten olemme viime vuosina huomanneet. Taluoskriisin takia kirkon osuutta nostettiin n. 50%lla. Jos muistan oikein 1,75:stä 2,55% prosenttiin ja se taisi olla määräikainen korotus, joka voimassa vielä ensi vuoden siis v. 2011? Talous on sen verran ainakin näillä näkymillä piristynyt, että vaarana (kyllä vaarana) on, että kiron saama potti nousee absoluuttisesti korkeammalle kuin ennen taluoskriisiä, mikä olisi aivan sietämätöntä.

Joukkopako kirkosta sai aikaan sen mitä uumoilinkin. Kansanedustaja Oinonen (kepuli) esitti jo kirkon yht.vero-osuuden nostamista tuttakin tutumpien valheellisten näennäisperusteluiden kera. Kirkko kun tekaa kaikkea mahdollista ja vielä mahdotontakin valtion puolesta.

Olet aivan oikeassa, että kirkon ilmoittamiin kuluihin hautaustoimesta ei ole luottamista. Olen aina ihmetellyt mihin tuo 100Me, eikä riitäkään sanoo kirkko, oikein perustuu? Kirkon ilmoitukseen? Avoin piikki veroa maksavien yhteisöjen piikkiin. Voi hyvät hyssykät!

Kirkko- ja uskontoministeri Wallinille ja uskonnonopetusministeri Virkkuselle on turha puhua mitään. Ei mee tosiuskoville jakeluun. noi kaksi ajavat kirkon etua kaikessa mahdollisessa. Miten olis oikeusministeri ja valtiovarainministeri?

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Kiitos mielenkiinnosta hautaustoimen kustannuksia kohtaan.
Erityistilintarkastus on tervetullut koska hyvänsä ja mihin seurakuntatalouteen hyvänsä. Koemme tilintar-kastajat mahdollisuutena toiminnan kehittämiseen emmekä missään tapauksessa uhkana.
Eduskunta on säätänyt hautaustoimilailla, rakennussuojelulailla sekä väestökirjanpitoon liittyvillä tehtävillä evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sellaisia velvollisuuksia, jotka eivät kuulu sen varsinaiseen toimialaan. Sen vuoksi ne saavat osuuden yhteisöveron tuotosta.
Em. lakeihin perustuvien tehtävien nettokustannukset seurakunnille tilinpäätösten mukaan, miljoonina euroina:
2007 2008 2009
Hautaustoimi 102 104 106
Kirkonkirjojen pito 21 22 20
Kansallinen kulttuuriperintö 12 15 15
Kustannukset yhteensä 135 141 141
Yhteisöverotulot 118 122 95

Hautaustoimen kustannukset ovat nousseet vuodesta toiseen hyvin maltillisesti. Kirkonkirjojen pitoon liittyvät kustannukset laskivat vuonna 2009 sen vuoksi, kun ko. vuoden alussa 60 seurakuntataloutta yhdistyi naapuriseurakuntaan. Hautaustoimen kustannukset vuonna 2003 ja sitä ennen eivät antaneet oikeaa tietoa, koska silloin seurakunnissa kirjattiin hautausmaiden hoito usein kiinteistömenoiksi.

Hautaustoimen kustannuksiin otetaan mukaan hautausmaiden hoitokulut, varsinaiseen hautaamiseen liittyvät toimintakulut, hautausmaiden investointien vuosipoistot sisäisine korkoineen sekä hautaustoimen osuus hallintokuluista. Hautaustoimen bruttokustannuksista on vähennetty hautaustoimeen liittyvät toimintatuotot, kuten hautapaikan ja haudan avaamisesta perityt maksutuotot. Hautaustoimen kustannuksissa ei ole mukana pappien ja kanttorien palkkauskuluja, koska ne menot kuuluvat seurakunnalliseen toimintaan. Valtaosa Suomen hautausmaista on vanhoja ja niiden tasearvo on hyvin pieni. Vain 20 viime vuoden hautausmaille tehdyistä investoinneista taseessa on jäljellä oleva hankintahinta eli suunnitelmanmukaiset poistot ovat pienet. Hautaustoimen kustannuksissa ei ole mukana haudanhoitosopimuksiin liittyviä tuottoja eikä kuluja.
Jatkan seuraavassa viestissä...
Maija-Liisa Hietakangas, Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö

Lue lisää

Maija-Liisa Hietakangas, suuret kiitokset asiallisesta ja perusteellisesta vastauksesta.

Olisi kuitenkin vielä mielenkiintoista kuulla mistä johtuu tuo Otto Chronsin mainitsema raju nousu hautauskustannuksissa välillä 2003-2007 (eli 58 miljoonasta 102 miljoonaan). Siihenhän kritiikin terävin kärki kohdistui, ei suinkaan tuohon 2007 jälkeiseen aikaan, josta sinä puhuit.

Schlechterwisser kirjoitti:

Maija-Liisa Hietakangas, suuret kiitokset asiallisesta ja perusteellisesta vastauksesta.

Olisi kuitenkin vielä mielenkiintoista kuulla mistä johtuu tuo Otto Chronsin mainitsema raju nousu hautauskustannuksissa välillä 2003-2007 (eli 58 miljoonasta 102 miljoonaan). Siihenhän kritiikin terävin kärki kohdistui, ei suinkaan tuohon 2007 jälkeiseen aikaan, josta sinä puhuit.

Lue lisää

jos luet uudestaan, huomaat tämän kohdan:
"Hautaustoimen kustannukset vuonna 2003 ja sitä ennen eivät antaneet oikeaa tietoa, koska silloin seurakunnissa kirjattiin hautausmaiden hoito usein kiinteistömenoiksi. "

Eli raha kirjattiin eri paikkaan.

lusikkasoppaan kirjoitti:

jos luet uudestaan, huomaat tämän kohdan:
"Hautaustoimen kustannukset vuonna 2003 ja sitä ennen eivät antaneet oikeaa tietoa, koska silloin seurakunnissa kirjattiin hautausmaiden hoito usein kiinteistömenoiksi. "

Eli raha kirjattiin eri paikkaan.

Lue lisää

Anteeksi, luin tosiaan huolimattomasti. Kiitos huomautuksesta. :)

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Jatkoa edelliseen:
Evankelisluterilaisissa seurakunnissa tapahtui 48 623 hautausta vuonna 2009. Hautausmaatyöntekijöitä oli 4547 ja henkilötyövuosiksi laskettuna työmäärä oli 1918 henkilötyövuotta. Hautausmaata oli 3 370 hehtaa-ria ja yhden hautauksen kustannukset olivat keskimäärin 2 540 euroa, josta omaiset maksoivat keskimäärin koko maassa 352 euroa.

Kansallisen kulttuuriperinnön kustannukset on kirjattu seurakunnissa Kirkkohallituksen yleiskirjeen 33/2006 mukaan (katso www.sakasti.evl.fi/Yleiskirjeet). Ohjeessa kulttuuriperintökustannukset on tulkittu suhteellisen tiukasti. Seurakunnan tavanomaiseen toimintaan liittyvät lämmitys- yms. menoja suojellussa kirkkorakennuksessa ei lasketa kulttuuriperinnön kuluiksi. Seurakunnan kulttuuriperinnön kustannuksiksi merkitään vain kulut, joita seurakunnalle ei tulisi ilman suojeluvelvollisuutta. Tätä tulkintaa olivat muokkaamassa useat alan asiantuntijat, mm. Museovirastosta, opetusministeriöstä ja yliopistoista.
Terveisin
Maija-Liisa Hietakangas, Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö

Lue lisää

Kiitos siitä.

Kerrotko vielä tarkemmin, miksi valtio maksaa seurakunnille näiden jäsenrekistewrin ylläpidosta?

Oletko talousihmisenä sitä mieltä, että hautaustoimi olisi parempi siirtää kuntien vastuulle, jos ne vain suostuisvat sen ottamaan...

UskonnotonLähimmäinen kirjoitti:

Kiitos siitä.

Kerrotko vielä tarkemmin, miksi valtio maksaa seurakunnille näiden jäsenrekistewrin ylläpidosta?

Oletko talousihmisenä sitä mieltä, että hautaustoimi olisi parempi siirtää kuntien vastuulle, jos ne vain suostuisvat sen ottamaan...

Lue lisää

Hautaustoimen yhteisövero-osuus 106 000 000 euroa
Ruhoja yhteensä 48 623 kappaletta
Työntekijöitä 4 547 henkilöä
Henkilötyövuosia 1 918 htv
Omaisen kulu / ruho 352 euroa
Hautauspinta-ala 3 370 hehtaaria
Seurakunnan kulu / ruho 2 540 euroa

Hautaustoimen vuosikustannukset
Kokonaiskustannukset 123 502 420 euroa
Tuotto omaisilta 17 115 296 euroa
Omaisten tuotto / ha 5 079 euroa
Omaisten tuotto / ruho 352 euroa
Omaisten tuotto / työntekijä 3 764 euroa
Omaisten tuotto / htv 8 924 euroa
Kustannukset / ha 36 648 euroa
Kustannukset / työntekijä 27 161 euroa
Työntekijöitä / ha 1,35 henkiöä
Työntekijöitä / ruho 0,09 henkilöä

UskonnotonLähimmäinen kirjoitti:

Hautaustoimen yhteisövero-osuus 106 000 000 euroa
Ruhoja yhteensä 48 623 kappaletta
Työntekijöitä 4 547 henkilöä
Henkilötyövuosia 1 918 htv
Omaisen kulu / ruho 352 euroa
Hautauspinta-ala 3 370 hehtaaria
Seurakunnan kulu / ruho 2 540 euroa

Hautaustoimen vuosikustannukset
Kokonaiskustannukset 123 502 420 euroa
Tuotto omaisilta 17 115 296 euroa
Omaisten tuotto / ha 5 079 euroa
Omaisten tuotto / ruho 352 euroa
Omaisten tuotto / työntekijä 3 764 euroa
Omaisten tuotto / htv 8 924 euroa
Kustannukset / ha 36 648 euroa
Kustannukset / työntekijä 27 161 euroa
Työntekijöitä / ha 1,35 henkiöä
Työntekijöitä / ruho 0,09 henkilöä

Lue lisää

Mitä maallikkon pitäisi pystyä päättelemään näistä tai muistakaan luvuista? Että isojahan ne on?
Ja pieniä on silakat joulukaloiksi?

(juna pomppi, meni liikaa pieleen sormi, siksi uusin ;o)

pitäiskö erota? kirjoitti:

perillisillesi melkoisen summan. Ellet sitten ole miljonääri ja ostanut jo valmiiksi paikkasi kirkon kupeesta.
Muuten mitä apua lapsesi ovat kirkolta saaneet? Omani ovat aina kuuluneet kirkkoon ja olen itse myös aina maksanaut kirkollisveroa. Mutta se , mitä kirkko antaa on maksullista. Siis ei hyväntekeväisyyttä tai edes sielunpaimen työtä, ilman maksua.

Lue lisää

Se kirkollisvero on totta. Mutta ei se, että kaikesta joutuisi vielä sen lisäksi maksamaan. Eilisen sururyhmän 7 ihmistä ja kotikäynnillä tapaamani 2 ihmistä eivät maksa näistä heille tarpeellisista jutuista.
Hautapaikan hinta riipppuu seurakunnasta, useimmissa se ei oman seurakunnan jäsenille maksa yhtään mitään. Ja jos haudat hoitaa itse, ei jatkossakaan tarvitse maksaa mitään. Näin ainakin meillä päin menetellään.

Seppo L, pappi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Se kirkollisvero on totta. Mutta ei se, että kaikesta joutuisi vielä sen lisäksi maksamaan. Eilisen sururyhmän 7 ihmistä ja kotikäynnillä tapaamani 2 ihmistä eivät maksa näistä heille tarpeellisista jutuista.
Hautapaikan hinta riipppuu seurakunnasta, useimmissa se ei oman seurakunnan jäsenille maksa yhtään mitään. Ja jos haudat hoitaa itse, ei jatkossakaan tarvitse maksaa mitään. Näin ainakin meillä päin menetellään.

Seppo L, pappi

Lue lisää

Siis, "jos haudat hoitaa itse"??? Mistä asti vainajat ovat nousseet ylös haudoistaan, hoitamaan niitä itse??? Missähän unimaailmassa sinäkin elelet....

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Se kirkollisvero on totta. Mutta ei se, että kaikesta joutuisi vielä sen lisäksi maksamaan. Eilisen sururyhmän 7 ihmistä ja kotikäynnillä tapaamani 2 ihmistä eivät maksa näistä heille tarpeellisista jutuista.
Hautapaikan hinta riipppuu seurakunnasta, useimmissa se ei oman seurakunnan jäsenille maksa yhtään mitään. Ja jos haudat hoitaa itse, ei jatkossakaan tarvitse maksaa mitään. Näin ainakin meillä päin menetellään.

Seppo L, pappi

Lue lisää

paitsi että.. eikös tuohon tullut muutos uuden lain myötä? Kaikille sama hinta, riippumatta siitä onko kirkon jäsen vai ei?

hoitosopimukset sitten erikseen, eihän niitä tarvitse ottaa jos omaiset itse hoitavat haudan.

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Kiitos mielenkiinnosta hautaustoimen kustannuksia kohtaan.
Erityistilintarkastus on tervetullut koska hyvänsä ja mihin seurakuntatalouteen hyvänsä. Koemme tilintar-kastajat mahdollisuutena toiminnan kehittämiseen emmekä missään tapauksessa uhkana.
Eduskunta on säätänyt hautaustoimilailla, rakennussuojelulailla sekä väestökirjanpitoon liittyvillä tehtävillä evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sellaisia velvollisuuksia, jotka eivät kuulu sen varsinaiseen toimialaan. Sen vuoksi ne saavat osuuden yhteisöveron tuotosta.
Em. lakeihin perustuvien tehtävien nettokustannukset seurakunnille tilinpäätösten mukaan, miljoonina euroina:
2007 2008 2009
Hautaustoimi 102 104 106
Kirkonkirjojen pito 21 22 20
Kansallinen kulttuuriperintö 12 15 15
Kustannukset yhteensä 135 141 141
Yhteisöverotulot 118 122 95

Hautaustoimen kustannukset ovat nousseet vuodesta toiseen hyvin maltillisesti. Kirkonkirjojen pitoon liittyvät kustannukset laskivat vuonna 2009 sen vuoksi, kun ko. vuoden alussa 60 seurakuntataloutta yhdistyi naapuriseurakuntaan. Hautaustoimen kustannukset vuonna 2003 ja sitä ennen eivät antaneet oikeaa tietoa, koska silloin seurakunnissa kirjattiin hautausmaiden hoito usein kiinteistömenoiksi.

Hautaustoimen kustannuksiin otetaan mukaan hautausmaiden hoitokulut, varsinaiseen hautaamiseen liittyvät toimintakulut, hautausmaiden investointien vuosipoistot sisäisine korkoineen sekä hautaustoimen osuus hallintokuluista. Hautaustoimen bruttokustannuksista on vähennetty hautaustoimeen liittyvät toimintatuotot, kuten hautapaikan ja haudan avaamisesta perityt maksutuotot. Hautaustoimen kustannuksissa ei ole mukana pappien ja kanttorien palkkauskuluja, koska ne menot kuuluvat seurakunnalliseen toimintaan. Valtaosa Suomen hautausmaista on vanhoja ja niiden tasearvo on hyvin pieni. Vain 20 viime vuoden hautausmaille tehdyistä investoinneista taseessa on jäljellä oleva hankintahinta eli suunnitelmanmukaiset poistot ovat pienet. Hautaustoimen kustannuksissa ei ole mukana haudanhoitosopimuksiin liittyviä tuottoja eikä kuluja.
Jatkan seuraavassa viestissä...
Maija-Liisa Hietakangas, Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö

Lue lisää

Voisiko kirkko nyt sitten korjata sen harhakäsityksen että väestörekiteri korvaisi kokonaan ns. kirkon kirjat. Jokainen joka joutuu perunkirjoitusta varten selvittämään vaikkapa noin 80 vuotiaan historian joutuu toteamaan että oliko se 1998 tpahtuntu siirtymien ei takoittanut sitä että esim 1950 tai 1960-luvun tiedot läytyisivät maistraatin kautta.

Etsivä-xx kirjoitti:

Voisiko kirkko nyt sitten korjata sen harhakäsityksen että väestörekiteri korvaisi kokonaan ns. kirkon kirjat. Jokainen joka joutuu perunkirjoitusta varten selvittämään vaikkapa noin 80 vuotiaan historian joutuu toteamaan että oliko se 1998 tpahtuntu siirtymien ei takoittanut sitä että esim 1950 tai 1960-luvun tiedot läytyisivät maistraatin kautta.

Lue lisää

kovin monesta seurakunnastakaan. Suuri osa kirkonkirjoista väitetään palaneen kirkkojen myötä. En tosin ymmärrä sitä, koska kirkonkirjathan on yleensä säilytetty pappiloissa.

Sinun lukusi hautaustoimen kuluista eivät pidä paikkaansa ja "yhteiskunnalliset tehtävät" sumutusta. Kirkolla ei ole velvollisuutta ylläpitää väestörekisteriä, sen tekevät valtio ja kunnat. "Kirkonkirjat" ovat kirkon oma jäsenrekisteri, jonka ylläpidosta ei kuulu muiden kuin kirkon vastata.

Näytät tunnut "unohtavan" näppärästi yhteisöveron, joka tuottaa kirkolle noin 80 000 000 euroa vuosittain (hups ;o)

Kun vielä lopetat tu quoque -tyylisesti argumentointivirheeseen, pidän Chronsin selvitystä asiasta huomattavasti asiallisempana ja totuudellisempana kuin sinun.

Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, uskotko kirjoittamaasi itse? Eli oletko sumuttaja vai sumutettu?

UskonnotonLähimmäinen kirjoitti:

Sinun lukusi hautaustoimen kuluista eivät pidä paikkaansa ja "yhteiskunnalliset tehtävät" sumutusta. Kirkolla ei ole velvollisuutta ylläpitää väestörekisteriä, sen tekevät valtio ja kunnat. "Kirkonkirjat" ovat kirkon oma jäsenrekisteri, jonka ylläpidosta ei kuulu muiden kuin kirkon vastata.

Näytät tunnut "unohtavan" näppärästi yhteisöveron, joka tuottaa kirkolle noin 80 000 000 euroa vuosittain (hups ;o)

Kun vielä lopetat tu quoque -tyylisesti argumentointivirheeseen, pidän Chronsin selvitystä asiasta huomattavasti asiallisempana ja totuudellisempana kuin sinun.

Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, uskotko kirjoittamaasi itse? Eli oletko sumuttaja vai sumutettu?

Lue lisää

Kirkolla ei ole mitään muuta lakisääteistä velvollisuutta kuin hautaustoimi ja siitäkin se voisi luopua, kunhan vaan ilmoittaisi asiasta. Haluaisinkin tietää, mikä sen voisi estää. Mielenkiintoinen juttu siitä varmaan tulisi.

UskonnotonLähimmäinen kirjoitti:

Sinun lukusi hautaustoimen kuluista eivät pidä paikkaansa ja "yhteiskunnalliset tehtävät" sumutusta. Kirkolla ei ole velvollisuutta ylläpitää väestörekisteriä, sen tekevät valtio ja kunnat. "Kirkonkirjat" ovat kirkon oma jäsenrekisteri, jonka ylläpidosta ei kuulu muiden kuin kirkon vastata.

Näytät tunnut "unohtavan" näppärästi yhteisöveron, joka tuottaa kirkolle noin 80 000 000 euroa vuosittain (hups ;o)

Kun vielä lopetat tu quoque -tyylisesti argumentointivirheeseen, pidän Chronsin selvitystä asiasta huomattavasti asiallisempana ja totuudellisempana kuin sinun.

Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, uskotko kirjoittamaasi itse? Eli oletko sumuttaja vai sumutettu?

Lue lisää

Kyllä nuo luvut ovat ihan todellisia talouden lukuja. Ja en unohtanut yhteisöveroa, vaan se oli tuo 98 miljoonaa euroa vuosittain, niinkuin tekstissä mainitsin, sillä pitäisi siis kattaa hautaustoimi.

Tuolla jossain joku mainitsi, että polttohautaus pitäisi maksaa vähemmän. Onko siis niin, että krematorion ylläpito ja laitteiden ylläpito on halvempaa kuin se ettei vainajalle tehdä mitään ennen maahan laskemista? Tuhkan sirottelu esim. mereen on vielä verrattain vähäistä. Joku kuoppa pitää työntekijän kaivaa myös uurnalle.

Tässä tilanteessa mielestäni olisikin kirkon etu, että hautaustoimi siirrettäisi kuntien hoidettavaksi. Tällä hetkellä nuo puuttuvat varat kun ovat pois kirkkoon kuuluvien pussista.

vain ihminen kirjoitti:

Kyllä nuo luvut ovat ihan todellisia talouden lukuja. Ja en unohtanut yhteisöveroa, vaan se oli tuo 98 miljoonaa euroa vuosittain, niinkuin tekstissä mainitsin, sillä pitäisi siis kattaa hautaustoimi.

Tuolla jossain joku mainitsi, että polttohautaus pitäisi maksaa vähemmän. Onko siis niin, että krematorion ylläpito ja laitteiden ylläpito on halvempaa kuin se ettei vainajalle tehdä mitään ennen maahan laskemista? Tuhkan sirottelu esim. mereen on vielä verrattain vähäistä. Joku kuoppa pitää työntekijän kaivaa myös uurnalle.

Tässä tilanteessa mielestäni olisikin kirkon etu, että hautaustoimi siirrettäisi kuntien hoidettavaksi. Tällä hetkellä nuo puuttuvat varat kun ovat pois kirkkoon kuuluvien pussista.

Lue lisää

Äh.. siis 95 miljoonaa euroa vuonna 2009. Pakko kai korjata, ettei tuli asiavirheitä...

vain ihminen kirjoitti:

Kyllä nuo luvut ovat ihan todellisia talouden lukuja. Ja en unohtanut yhteisöveroa, vaan se oli tuo 98 miljoonaa euroa vuosittain, niinkuin tekstissä mainitsin, sillä pitäisi siis kattaa hautaustoimi.

Tuolla jossain joku mainitsi, että polttohautaus pitäisi maksaa vähemmän. Onko siis niin, että krematorion ylläpito ja laitteiden ylläpito on halvempaa kuin se ettei vainajalle tehdä mitään ennen maahan laskemista? Tuhkan sirottelu esim. mereen on vielä verrattain vähäistä. Joku kuoppa pitää työntekijän kaivaa myös uurnalle.

Tässä tilanteessa mielestäni olisikin kirkon etu, että hautaustoimi siirrettäisi kuntien hoidettavaksi. Tällä hetkellä nuo puuttuvat varat kun ovat pois kirkkoon kuuluvien pussista.

Lue lisää

Olemme siis samaa mieltä siitä, että kirkon yhteisövero-oikeus pitää poistaa ja hautaus/ruuminkäsittely sirtää valtion ja kuntien vastuulle. Hienoa.

Miten saamme loputkin kirkon jäsenet samalle kannalle?

UskonnotonLähimmäinen kirjoitti:

Olemme siis samaa mieltä siitä, että kirkon yhteisövero-oikeus pitää poistaa ja hautaus/ruuminkäsittely sirtää valtion ja kuntien vastuulle. Hienoa.

Miten saamme loputkin kirkon jäsenet samalle kannalle?

Lue lisää

SInun lisäksesi muutkin kirkon jäsenet.

Pysyn kannassani, sillä uskon talousjohtajia jotka seurakuntien ja kirkon taloudesta tarkemmin tietävät. Lukuisissa koulutuksissa on tämä asia tuotu parin viimevuoden aikana esille. Yhteisöverosta saatu summa pienenee ja kulujen määrä lisääntyy jatkuvasti, hautausten ja hautausmaiden ylläpidon vaatimustasot myös nousevat kovaa tahtia ja huomioon kannattaa ottaa, että vanhat haudat pysyvät paikoillaan ja uutta tilaa/hautoja tulee jatkuvasti lisää, emmehän hoida vain uusia hautoja ja pidä hautausmaata yllä vain uusien osien mukaan.
Tämä taloudellinen ongelma on siis muutaman viimevuoden ongelma. Se että aikaisemmin on pärjätty, ei tarkoita etteikö taloudessa tapahtuisi muutoksia ja kustannukset kasvaisi niin hankintojen, ylläpidon kuin palkkojenkin muodossa

vain ihminen kirjoitti:

Pysyn kannassani, sillä uskon talousjohtajia jotka seurakuntien ja kirkon taloudesta tarkemmin tietävät. Lukuisissa koulutuksissa on tämä asia tuotu parin viimevuoden aikana esille. Yhteisöverosta saatu summa pienenee ja kulujen määrä lisääntyy jatkuvasti, hautausten ja hautausmaiden ylläpidon vaatimustasot myös nousevat kovaa tahtia ja huomioon kannattaa ottaa, että vanhat haudat pysyvät paikoillaan ja uutta tilaa/hautoja tulee jatkuvasti lisää, emmehän hoida vain uusia hautoja ja pidä hautausmaata yllä vain uusien osien mukaan.
Tämä taloudellinen ongelma on siis muutaman viimevuoden ongelma. Se että aikaisemmin on pärjätty, ei tarkoita etteikö taloudessa tapahtuisi muutoksia ja kustannukset kasvaisi niin hankintojen, ylläpidon kuin palkkojenkin muodossa

Lue lisää

Ei milään voi maksaa 50 000 haudattavaa 100 miljoonaa. Miettikää nyt itsekin paljonko
se tekee nuppia kohden: 2 000 e, siihen vielä päälle omaisten itse maksamat kustannukset, jotka
ovat arkku, hautakivi, yms. tilpehööri. Eli kirkko antaa palan maata, kaivaa kuopan ja täyttää kuopan.
Aikaa menee 5min. Tontin hinta ei varmasti 2 m2 voi olla paljoa, vertaukseksi asunnoille kaavoitettua maata saa 15e neliömetri. Hautausmaiden kunnossapitoon kuuluu puistonhoito ja lumen auraus eikä
näihinkään kulu varmasti vuodessa yli euroa per vainaja.

vain ihminen kirjoitti:

Pysyn kannassani, sillä uskon talousjohtajia jotka seurakuntien ja kirkon taloudesta tarkemmin tietävät. Lukuisissa koulutuksissa on tämä asia tuotu parin viimevuoden aikana esille. Yhteisöverosta saatu summa pienenee ja kulujen määrä lisääntyy jatkuvasti, hautausten ja hautausmaiden ylläpidon vaatimustasot myös nousevat kovaa tahtia ja huomioon kannattaa ottaa, että vanhat haudat pysyvät paikoillaan ja uutta tilaa/hautoja tulee jatkuvasti lisää, emmehän hoida vain uusia hautoja ja pidä hautausmaata yllä vain uusien osien mukaan.
Tämä taloudellinen ongelma on siis muutaman viimevuoden ongelma. Se että aikaisemmin on pärjätty, ei tarkoita etteikö taloudessa tapahtuisi muutoksia ja kustannukset kasvaisi niin hankintojen, ylläpidon kuin palkkojenkin muodossa

Lue lisää

et siis tajunnut Otto Chronsin kirjoitusta? Lues uudestaan.

Ja sitten sellainen pikku selvennys, että nykyään tuhkaus on yleistynyt huimasti, joten kulut ovat myös pienemmät.

Tässä kirkon huijauksesta sinulle lisää luettavaa.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/10/satojen_hautausmaiden_omistussuhteissa_yha_epaselvyytta_2031196.html

Jaa niin. Jos olet kirkon keskustelija, niin eikö olisi asiallista laittaa nimesi kirjoitukseesi?

vain ihminen kirjoitti:

Pysyn kannassani, sillä uskon talousjohtajia jotka seurakuntien ja kirkon taloudesta tarkemmin tietävät. Lukuisissa koulutuksissa on tämä asia tuotu parin viimevuoden aikana esille. Yhteisöverosta saatu summa pienenee ja kulujen määrä lisääntyy jatkuvasti, hautausten ja hautausmaiden ylläpidon vaatimustasot myös nousevat kovaa tahtia ja huomioon kannattaa ottaa, että vanhat haudat pysyvät paikoillaan ja uutta tilaa/hautoja tulee jatkuvasti lisää, emmehän hoida vain uusia hautoja ja pidä hautausmaata yllä vain uusien osien mukaan.
Tämä taloudellinen ongelma on siis muutaman viimevuoden ongelma. Se että aikaisemmin on pärjätty, ei tarkoita etteikö taloudessa tapahtuisi muutoksia ja kustannukset kasvaisi niin hankintojen, ylläpidon kuin palkkojenkin muodossa

Lue lisää

Olet siis samaa mieltä, että voidakseen keskittyä ydintoimintoihinsa eli diakonia- ja seurakuntatyöhön, kirkon kannattaisi siirtää hautaustoimi kuntien ylläpidettäväksi?

Kössönöm kirjoitti:

et siis tajunnut Otto Chronsin kirjoitusta? Lues uudestaan.

Ja sitten sellainen pikku selvennys, että nykyään tuhkaus on yleistynyt huimasti, joten kulut ovat myös pienemmät.

Tässä kirkon huijauksesta sinulle lisää luettavaa.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/10/satojen_hautausmaiden_omistussuhteissa_yha_epaselvyytta_2031196.html

Jaa niin. Jos olet kirkon keskustelija, niin eikö olisi asiallista laittaa nimesi kirjoitukseesi?

Lue lisää

"Jos olet kirkon keskustelija, niin eikö olisi asiallista laittaa nimesi kirjoitukseesi? "

Tai ainakin käyttää rekisteröityä nimimerkkiä ja ilmoittaa rehellisesti olevansa kirkon nettikeskustelija.

Kössönöm kirjoitti:

et siis tajunnut Otto Chronsin kirjoitusta? Lues uudestaan.

Ja sitten sellainen pikku selvennys, että nykyään tuhkaus on yleistynyt huimasti, joten kulut ovat myös pienemmät.

Tässä kirkon huijauksesta sinulle lisää luettavaa.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/10/satojen_hautausmaiden_omistussuhteissa_yha_epaselvyytta_2031196.html

Jaa niin. Jos olet kirkon keskustelija, niin eikö olisi asiallista laittaa nimesi kirjoitukseesi?

Lue lisää

Vertailu:
n. 23 000 asukkaan kunnassa jossa puistoaluetta on 67 ha meni vuonna 2009 n. 59 000 euroa/ha pelkästään puistojen ylläpitoon.

Tämä tarkoittaisi että kirkon hautausmaiden 3437 ha ylläpitoon pitäisi mennä n. 204 000 000 euroa. Tätä ei yhteisöveron osuus (n.98 000 000 euroa) kattaisi. (Tähän ei ole vielä laskettu poistoja/vyörytyksiä)

Ja tämä oli vain puistotoimen osalta laskettu ja vertailtu kuntien budjettia ja kirkon budjettia. Mitä sitten itse hautaus tuo lisiä, sitä en osaa sanoa.

En ole "kirkon keskustelija", olen yksityinen ihminen joka on töissä kirkon palveluksessa eikä ole saanut mitään valtuutusta kirkon taholta toimia "kirkon äänenä". Kaikkihan me ollaan yksityisihmisiäkin työpaikasta huolimatta.

UskonnotonLähimmäinen kirjoitti:

"Jos olet kirkon keskustelija, niin eikö olisi asiallista laittaa nimesi kirjoitukseesi? "

Tai ainakin käyttää rekisteröityä nimimerkkiä ja ilmoittaa rehellisesti olevansa kirkon nettikeskustelija.

Lue lisää

Hän tuossa kirjoitti nikittömänä ja kuitenkin antoi ymmärtää, että on aloittaja.

UskonnotonLähimmäinen kirjoitti:

Olet siis samaa mieltä, että voidakseen keskittyä ydintoimintoihinsa eli diakonia- ja seurakuntatyöhön, kirkon kannattaisi siirtää hautaustoimi kuntien ylläpidettäväksi?

Hautaustoimi ja väestökirjanpito tulisi siirtää kokonaan valtion ja kuntienj kontolle.

Yhteisövero tulee lopettaa ja henkilökohtaisia kirkollisvero% kasvattaa.

Kysymys kirkolle, sopisiko kirkolle, että kirkollisvero olisi progressiivinen eli
esim.
alle 10 000e/v maksetaan veroa 0,5%
10 000-20 000 maksetaan veroa 1%
20 000-40 000 maksetaan veroa 1,5%
40 000-60 000 maksetaan veroa 2%
60 000- maksetaan veroa 3%

Kirkko voisi toimia aloitteen tekijänä vaikka verotus kuuluukin eduskunnalle.

vain ihminen kirjoitti:

Vertailu:
n. 23 000 asukkaan kunnassa jossa puistoaluetta on 67 ha meni vuonna 2009 n. 59 000 euroa/ha pelkästään puistojen ylläpitoon.

Tämä tarkoittaisi että kirkon hautausmaiden 3437 ha ylläpitoon pitäisi mennä n. 204 000 000 euroa. Tätä ei yhteisöveron osuus (n.98 000 000 euroa) kattaisi. (Tähän ei ole vielä laskettu poistoja/vyörytyksiä)

Ja tämä oli vain puistotoimen osalta laskettu ja vertailtu kuntien budjettia ja kirkon budjettia. Mitä sitten itse hautaus tuo lisiä, sitä en osaa sanoa.

En ole "kirkon keskustelija", olen yksityinen ihminen joka on töissä kirkon palveluksessa eikä ole saanut mitään valtuutusta kirkon taholta toimia "kirkon äänenä". Kaikkihan me ollaan yksityisihmisiäkin työpaikasta huolimatta.

Lue lisää

vastaat kysymykseeni, jonka esitin Mono Kuoppalalle ja sanot, että pysyt kannassasi?

AntiChrisu kirjoitti:

Hautaustoimi ja väestökirjanpito tulisi siirtää kokonaan valtion ja kuntienj kontolle.

Yhteisövero tulee lopettaa ja henkilökohtaisia kirkollisvero% kasvattaa.

Kysymys kirkolle, sopisiko kirkolle, että kirkollisvero olisi progressiivinen eli
esim.
alle 10 000e/v maksetaan veroa 0,5%
10 000-20 000 maksetaan veroa 1%
20 000-40 000 maksetaan veroa 1,5%
40 000-60 000 maksetaan veroa 2%
60 000- maksetaan veroa 3%

Kirkko voisi toimia aloitteen tekijänä vaikka verotus kuuluukin eduskunnalle.

Lue lisää

Kirkko pitää sivurekisteriä. Niin pitävät yhdistyksetkin. Jopa takahikiän jalkapalloseura pitää jäsenrekisteriä. Ja Ulvilan filatelistiseura.

Kirkon veronkanto ei ole valtion asia. Laittakoon systeemin samalle mallille, kuin se oli ennen vuotta 1960. Eli sinne vaan joulun alla jäsenmaksulaput seurakunnan jäsenille.

Kössönöm kirjoitti:

vastaat kysymykseeni, jonka esitin Mono Kuoppalalle ja sanot, että pysyt kannassasi?

Kas, luulin että vastine oli minun kirjoitukseeni yhteisöverosta ja siitä miten se ei kata kuluja.
Minun mokani, en aina osaa katsoa mihin vastataan... niin sitä on ihminen epätäydellinen.

Sivukysymys: Onko nyt siis niin, että kirkon asioita ei saa kommentoida muut kuin nämä tähän tehtävään asetetut ihmiset jotka kuuntelea_kirkko nimimerkkiä käyttävät? Muut kirkon työntekijät pysyköön poissa tai ilmoittakoon nimensä ja virkanimikkeensä?
(itse olen saanut liberaaleista näkemyksistäni johtuen kaikenlaisia häiriköitä vastaani, ja saanut turvautua poliisivoimiin heidän kanssaan, siksi en ihan heti lähde nimeäni mihinkään laittamaan kun kyse on itselleni kuitenkin vapaa-ajan "toiminnasta")

vain ihminen kirjoitti:

Kas, luulin että vastine oli minun kirjoitukseeni yhteisöverosta ja siitä miten se ei kata kuluja.
Minun mokani, en aina osaa katsoa mihin vastataan... niin sitä on ihminen epätäydellinen.

Sivukysymys: Onko nyt siis niin, että kirkon asioita ei saa kommentoida muut kuin nämä tähän tehtävään asetetut ihmiset jotka kuuntelea_kirkko nimimerkkiä käyttävät? Muut kirkon työntekijät pysyköön poissa tai ilmoittakoon nimensä ja virkanimikkeensä?
(itse olen saanut liberaaleista näkemyksistäni johtuen kaikenlaisia häiriköitä vastaani, ja saanut turvautua poliisivoimiin heidän kanssaan, siksi en ihan heti lähde nimeäni mihinkään laittamaan kun kyse on itselleni kuitenkin vapaa-ajan "toiminnasta")

Lue lisää

Annoit vaan ymmärtää, että olet ketjun aloittaja.

Kössönöm kirjoitti:

Annoit vaan ymmärtää, että olet ketjun aloittaja.

Olen pahoillani siitä, luulin tosiaan kysymyksen "pysytkö kannassasi" koskevan kirjoitustani jonka lopputulema oli sama kuin aloittajalla. Siksi aloitin sanoilla "pysyn kannassani". Johtuu siitä, että nämä kirjoitukset eivät ole aikajärjestyksessä ja pitäisi osata tihrustaa noita "olemattomia sinisiä viivoja".

AntiChrisu kirjoitti:

Ei milään voi maksaa 50 000 haudattavaa 100 miljoonaa. Miettikää nyt itsekin paljonko
se tekee nuppia kohden: 2 000 e, siihen vielä päälle omaisten itse maksamat kustannukset, jotka
ovat arkku, hautakivi, yms. tilpehööri. Eli kirkko antaa palan maata, kaivaa kuopan ja täyttää kuopan.
Aikaa menee 5min. Tontin hinta ei varmasti 2 m2 voi olla paljoa, vertaukseksi asunnoille kaavoitettua maata saa 15e neliömetri. Hautausmaiden kunnossapitoon kuuluu puistonhoito ja lumen auraus eikä
näihinkään kulu varmasti vuodessa yli euroa per vainaja.

Lue lisää

Et sitten ajatellut välillisiä kuluja. Luuletko, että haudankaivajalle ei palkkaa makseta ? Ja jos ei ole hautoja kaivettavana ei tule palkkaakaan ? Luuletko, että hautausmaan muutkaan työntekijät eivät saa palkkaa, vaan hyvää hyvyyttään siellä pitävät paikat kunnossa ? Ja kyllä siihen vähän kauemmin menee, sen kuopan kaivuuseen kuin 5 minuuttia, vaikkei enää lapiolla kaivetakkaan.

????? kirjoitti:

Et sitten ajatellut välillisiä kuluja. Luuletko, että haudankaivajalle ei palkkaa makseta ? Ja jos ei ole hautoja kaivettavana ei tule palkkaakaan ? Luuletko, että hautausmaan muutkaan työntekijät eivät saa palkkaa, vaan hyvää hyvyyttään siellä pitävät paikat kunnossa ? Ja kyllä siihen vähän kauemmin menee, sen kuopan kaivuuseen kuin 5 minuuttia, vaikkei enää lapiolla kaivetakkaan.

Lue lisää

Kun kirkon kirjanpidon mukaan hautaustoimen menot kasvoivat 92% vuodesta 2003 vuoteen 2007, vaikka kuolleiden määrässä ei tapahtunut muutosta...

Lue nyt se Chronsin juttu tuosta ylhäältä ja kumoa se, jos se kerran ei ole totta.

Kössönöm kirjoitti:

Kirkko pitää sivurekisteriä. Niin pitävät yhdistyksetkin. Jopa takahikiän jalkapalloseura pitää jäsenrekisteriä. Ja Ulvilan filatelistiseura.

Kirkon veronkanto ei ole valtion asia. Laittakoon systeemin samalle mallille, kuin se oli ennen vuotta 1960. Eli sinne vaan joulun alla jäsenmaksulaput seurakunnan jäsenille.

Lue lisää

Ulvilan filatelistiseuran jäsenrekisterin pito on lopetettu. Hän kertoi että tietää nimensä muutenkin ;o)

vain ihminen kirjoitti:

Olen pahoillani siitä, luulin tosiaan kysymyksen "pysytkö kannassasi" koskevan kirjoitustani jonka lopputulema oli sama kuin aloittajalla. Siksi aloitin sanoilla "pysyn kannassani". Johtuu siitä, että nämä kirjoitukset eivät ole aikajärjestyksessä ja pitäisi osata tihrustaa noita "olemattomia sinisiä viivoja".

Lue lisää

heti niiden peukkujen alapuolelta. Kun valitset sen vasemmanpuoleisen, niin näet viestipuun. Siitä on helppoa katsoa kenelle vastaa.

UskonnotonLähimmäinen kirjoitti:

Ulvilan filatelistiseuran jäsenrekisterin pito on lopetettu. Hän kertoi että tietää nimensä muutenkin ;o)

Miten tämä uutinen on jäänyt minulta huomaamatta???

vain ihminen kirjoitti:

Vertailu:
n. 23 000 asukkaan kunnassa jossa puistoaluetta on 67 ha meni vuonna 2009 n. 59 000 euroa/ha pelkästään puistojen ylläpitoon.

Tämä tarkoittaisi että kirkon hautausmaiden 3437 ha ylläpitoon pitäisi mennä n. 204 000 000 euroa. Tätä ei yhteisöveron osuus (n.98 000 000 euroa) kattaisi. (Tähän ei ole vielä laskettu poistoja/vyörytyksiä)

Ja tämä oli vain puistotoimen osalta laskettu ja vertailtu kuntien budjettia ja kirkon budjettia. Mitä sitten itse hautaus tuo lisiä, sitä en osaa sanoa.

En ole "kirkon keskustelija", olen yksityinen ihminen joka on töissä kirkon palveluksessa eikä ole saanut mitään valtuutusta kirkon taholta toimia "kirkon äänenä". Kaikkihan me ollaan yksityisihmisiäkin työpaikasta huolimatta.

Lue lisää

"n. 23 000 asukkaan kunnassa jossa puistoaluetta on 67 ha meni vuonna 2009 n. 59 000 euroa/ha pelkästään puistojen ylläpitoon. "

Perustuu mihin? Omaan arvioosi vai?

Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja kertoo seuraavaa:
... Katu-ja Vihertuotanto, kokonaisliikevaihto: 50 538 000
... Sisältää muun muassa:
... Aineet, tarvikkeet ja tavarat
... Palvelujen ostot
... Henkilöstökulut
... Suunnitelman mukaiset poistot

Tuossa on siis mukana myös kadut...
Ja Tampere on yli 200 000 asukkaan kaupunki...

Lähde: http://www.tampere.fi/tiedostot/5CZaT3u4V/Tilastollinen_vuosikirja_2006-2007-verkkoversio.pdf

Mikä siis on sinun lähteesi?

UskonnotonLähimmäinen kirjoitti:

"n. 23 000 asukkaan kunnassa jossa puistoaluetta on 67 ha meni vuonna 2009 n. 59 000 euroa/ha pelkästään puistojen ylläpitoon. "

Perustuu mihin? Omaan arvioosi vai?

Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja kertoo seuraavaa:
... Katu-ja Vihertuotanto, kokonaisliikevaihto: 50 538 000
... Sisältää muun muassa:
... Aineet, tarvikkeet ja tavarat
... Palvelujen ostot
... Henkilöstökulut
... Suunnitelman mukaiset poistot

Tuossa on siis mukana myös kadut...
Ja Tampere on yli 200 000 asukkaan kaupunki...

Lähde: http://www.tampere.fi/tiedostot/5CZaT3u4V/Tilastollinen_vuosikirja_2006-2007-verkkoversio.pdf

Mikä siis on sinun lähteesi?

Lue lisää

Nostetaas, jos arkipäivänä olisi joku talousihminen kuulolla ;o=)

UskonnotonLähimmäinen kirjoitti:

"n. 23 000 asukkaan kunnassa jossa puistoaluetta on 67 ha meni vuonna 2009 n. 59 000 euroa/ha pelkästään puistojen ylläpitoon. "

Perustuu mihin? Omaan arvioosi vai?

Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja kertoo seuraavaa:
... Katu-ja Vihertuotanto, kokonaisliikevaihto: 50 538 000
... Sisältää muun muassa:
... Aineet, tarvikkeet ja tavarat
... Palvelujen ostot
... Henkilöstökulut
... Suunnitelman mukaiset poistot

Tuossa on siis mukana myös kadut...
Ja Tampere on yli 200 000 asukkaan kaupunki...

Lähde: http://www.tampere.fi/tiedostot/5CZaT3u4V/Tilastollinen_vuosikirja_2006-2007-verkkoversio.pdf

Mikä siis on sinun lähteesi?

Lue lisää

Kuinka monta hehtaaria puistoaluetta Tampereella hoidetaan viidelläkymmenellä miljoonalla?

Mielestäsikö samalla summalla pitäisi kirkon hoitaa koko hautaustoimi krematorioineen, kylmiöineen ja puistoalueineen sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ylläpito (museoviraston hengittäessä niskaan) koko Suomen alueella (jolloin tarvitaan alueen laajuudesta johtuen kenties muutama työntekijä enemmän, jajo yhden suuren kaupungin hautausmaapuistot voivat olla melkoisen suuria alueita)? :)

Lähteeni oli Jämsän budjetti, siinä ei kadut kuuluneet siihen neljään miljoonaan, ainoastaan viheralueet. Valitettavasti en löydä tuota tässä kiireessä. Mutta eiköhän google auta...

vain ihminen kirjoitti:

Kuinka monta hehtaaria puistoaluetta Tampereella hoidetaan viidelläkymmenellä miljoonalla?

Mielestäsikö samalla summalla pitäisi kirkon hoitaa koko hautaustoimi krematorioineen, kylmiöineen ja puistoalueineen sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ylläpito (museoviraston hengittäessä niskaan) koko Suomen alueella (jolloin tarvitaan alueen laajuudesta johtuen kenties muutama työntekijä enemmän, jajo yhden suuren kaupungin hautausmaapuistot voivat olla melkoisen suuria alueita)? :)

Lähteeni oli Jämsän budjetti, siinä ei kadut kuuluneet siihen neljään miljoonaan, ainoastaan viheralueet. Valitettavasti en löydä tuota tässä kiireessä. Mutta eiköhän google auta...

Lue lisää

Kiitos siitä ;o)

Hehtaarimäärä ei ole tässä olennainen asia, eikä sinun tai minun arvioni siitä, mitä hautausmaiden hoitaminen maksaa. Kyse on siitä, mikä on hautaustoimen todellinen kustannus ja miksi sen pitäisi olla kirkon hallussa?

Minun mielestäni kaikki kuolleitten eläinten ruhot pitää tuhkata ja energia ottaa talteen tai ruhot muuten kierrättää. Tämä on yhteiskunnan hoidettava. Jonkun muistolaatan tai kiven voivat omaisete hommata ja niille joku paikka pitäisi myös järjestää.

Jos joku haluaa kuolleen sukulaisensa hyväksi järjestää uskonnollisen toimituksen, se ei ole muiden veronmaksajien asia vaan sen on näiden sukulaisten kustannettava joko jäsenmaksun muodossa tai suoraan kohdistettuna kyseiseen toimitukseen.

Tällä hetkellä pelkästään kirkon hallinnassa oleva hautaustoimi rituaaleineen ja pitkine hoitokuluineen on mielestäni silkkaa tuhlausta.

UskonnotonLähimmäinen kirjoitti:

Kiitos siitä ;o)

Hehtaarimäärä ei ole tässä olennainen asia, eikä sinun tai minun arvioni siitä, mitä hautausmaiden hoitaminen maksaa. Kyse on siitä, mikä on hautaustoimen todellinen kustannus ja miksi sen pitäisi olla kirkon hallussa?

Minun mielestäni kaikki kuolleitten eläinten ruhot pitää tuhkata ja energia ottaa talteen tai ruhot muuten kierrättää. Tämä on yhteiskunnan hoidettava. Jonkun muistolaatan tai kiven voivat omaisete hommata ja niille joku paikka pitäisi myös järjestää.

Jos joku haluaa kuolleen sukulaisensa hyväksi järjestää uskonnollisen toimituksen, se ei ole muiden veronmaksajien asia vaan sen on näiden sukulaisten kustannettava joko jäsenmaksun muodossa tai suoraan kohdistettuna kyseiseen toimitukseen.

Tällä hetkellä pelkästään kirkon hallinnassa oleva hautaustoimi rituaaleineen ja pitkine hoitokuluineen on mielestäni silkkaa tuhlausta.

Lue lisää

"Rituaalit" eivät menekään hautaustoimen kassasta.
Lisäksi Suomen laissa on määrätty, että kaikki pitää haudata. (Tai tuhkata ja haudata uurna, jollei tuhkia sirotella tuhkan sirottamiseen määrätylle alueelle).

Minun mielestäni valtio saisikin lopettaa kirkon hyväksikäytön tässä asiassa. Se pelko tietysti on, että silloin taas verot nousisivat (luultavasti kunnallisverot, sillä valtio siirtäisi hautaustoimen hoitamisen luultavimmin kunnille) ja loppujen lopuksi ihmiset maksaisivat tuosta palvelusta enemmän. Mutta ainakin se olisi tasapuolista, eikä kirkon jäsenten tarvitsisi maksaa samasta palvelusta enemmän kuin muiden.

vain ihminen kirjoitti:

"Rituaalit" eivät menekään hautaustoimen kassasta.
Lisäksi Suomen laissa on määrätty, että kaikki pitää haudata. (Tai tuhkata ja haudata uurna, jollei tuhkia sirotella tuhkan sirottamiseen määrätylle alueelle).

Minun mielestäni valtio saisikin lopettaa kirkon hyväksikäytön tässä asiassa. Se pelko tietysti on, että silloin taas verot nousisivat (luultavasti kunnallisverot, sillä valtio siirtäisi hautaustoimen hoitamisen luultavimmin kunnille) ja loppujen lopuksi ihmiset maksaisivat tuosta palvelusta enemmän. Mutta ainakin se olisi tasapuolista, eikä kirkon jäsenten tarvitsisi maksaa samasta palvelusta enemmän kuin muiden.

Lue lisää

Kyllä kirkon jäsenten, tai ainakin uskovaisten pitäisi maksaa enemmän. Koska he joutuvat kustantamaan, joko etukäteen jäsenmaksuilla tai omaiset jälkikäteen, uskonnolliset rituaalit.

Hautaustoimi on selkeästi kirkolle taloudellinen riippakivi. Se pitäisi ehdottomasti sirtää kunnille.

Vastasin tänään klo 12.02 ja 12.06 hautaustoimen ja kulttuuriperinnön kustannuksista.
Maija-Liisa Hietakangas, taloussuunnittelupäällikkö

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Vastasin tänään klo 12.02 ja 12.06 hautaustoimen ja kulttuuriperinnön kustannuksista.
Maija-Liisa Hietakangas, taloussuunnittelupäällikkö

Niin, minä olen myös kunnan ja valtion jäsen ja maksan sinnekin veroa. Siitä huolimatta maksan mm. sairaalamaksuja, hammaslääkäri- ja terveyskeskuslääkärikuluja jen. Itse asiassa aika harva palvelu tässä maassa on "ilmaisia".

Nykyistä hautaustoimilakia säädettäessä varmasti punnittiin myös hautaustoimen siirto muille kuin kirkon kontolle. Tähän nykyiseen kuitenkin päädyttiin ja siksi seurakunnat vastavat mm. tunnustuksettomista hauta-aluiesta, jotka ovat erillisiä kristillisistä hautausmaista ja aiheuttavat aika isoja kustannuksia ns. oman hautaustoimen rinnalla.
Olisikohan niin, että kirkolla on hautaustoimeen paras osaaminen ja asiantuntemus Suomenmaassa? kuka pääsee samaan laatutasoon? Sopii yrittää.

jos on vähävarainen. Kirkon diakoniatyöltä voi myös saada apua vaikeassa tilanteessa.

Henna Hauta-aho
pappi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

jos on vähävarainen. Kirkon diakoniatyöltä voi myös saada apua vaikeassa tilanteessa.

Henna Hauta-aho
pappi

Siitä saa vapautuksen kun eroaa kirkosta. Kummastuttaa tosin kirkon oikeus rahastaa koko vuodelta, jos on jo alkuvuodesta eronnut.

Kössönöm kirjoitti:

Siitä saa vapautuksen kun eroaa kirkosta. Kummastuttaa tosin kirkon oikeus rahastaa koko vuodelta, jos on jo alkuvuodesta eronnut.

Kerro tuo huolesi Jyrki Kataiselle tai omalle kansanedustajallesi. Eiköhän se asia sieltä kautta lähde eteenpäin.

0569 kirjoitti:

Kerro tuo huolesi Jyrki Kataiselle tai omalle kansanedustajallesi. Eiköhän se asia sieltä kautta lähde eteenpäin.

joka tuolta osin asian päättää. Eduskunta voi vaan hylätä tai hyväksyä kirkolliskokouksen esityksen, ei ehdottaa kirkkolakiin muutoksia. Korjaa jos olen väärässä.

Kössönöm kirjoitti:

Siitä saa vapautuksen kun eroaa kirkosta. Kummastuttaa tosin kirkon oikeus rahastaa koko vuodelta, jos on jo alkuvuodesta eronnut.

Siitä saa vapautuksen myös jos on vähävarainen eikä talous anna myöden maksaa kirkollisveroa (1,5% tuloista) ja haluaa silti pysyä kirkon jäsenenä. Kunnallisverotuksesta kohtuullisuusperusteilla vapautettu vapautuu automaattisesti myös kirkollisverosta. Kirkollisverosta voi anoa täydellistä tai osittaista vapautusta seurakunnan kirkkoneuvostolta.

Ehkäpä se jäsenmaksu pitäisi olla sitten könttäsumma, joka vuoden alussa aina maksettaisi sen hetkisten tietojen perusteella (niinkuin moni muukin jäsenmaksu) koko vuodelta.

vain ihminen kirjoitti:

Siitä saa vapautuksen myös jos on vähävarainen eikä talous anna myöden maksaa kirkollisveroa (1,5% tuloista) ja haluaa silti pysyä kirkon jäsenenä. Kunnallisverotuksesta kohtuullisuusperusteilla vapautettu vapautuu automaattisesti myös kirkollisverosta. Kirkollisverosta voi anoa täydellistä tai osittaista vapautusta seurakunnan kirkkoneuvostolta.

Ehkäpä se jäsenmaksu pitäisi olla sitten könttäsumma, joka vuoden alussa aina maksettaisi sen hetkisten tietojen perusteella (niinkuin moni muukin jäsenmaksu) koko vuodelta.

Lue lisää

kirkollisveron tilalle jäsenmaksu, joka on kaikille sama. Lienee yleisin jäsenmaksu yhdistyksissä jotain 20 - 30 €/ vuosi. Ja jos ei jäsenmaksua maksa, niin katsotaan vuoden, parin kuluttua eronneeksi, kuten muissakin yhdistyksissä yleensä toimitaan.

Paljonko niitä vapautuksia vuosittain on kirkkoneuvostolta anottu ja paljonko myönnetty?

cei5 kirjoitti:

kirkollisveron tilalle jäsenmaksu, joka on kaikille sama. Lienee yleisin jäsenmaksu yhdistyksissä jotain 20 - 30 €/ vuosi. Ja jos ei jäsenmaksua maksa, niin katsotaan vuoden, parin kuluttua eronneeksi, kuten muissakin yhdistyksissä yleensä toimitaan.

Paljonko niitä vapautuksia vuosittain on kirkkoneuvostolta anottu ja paljonko myönnetty?

Lue lisää

"kirkollisveron tilalle jäsenmaksu, joka on kaikille sama. Lienee yleisin jäsenmaksu yhdistyksissä jotain 20 - 30 €/ vuosi. Ja jos ei jäsenmaksua maksa, niin katsotaan vuoden, parin kuluttua eronneeksi, kuten muissakin yhdistyksissä yleensä toimitaan."

- Näin juuri. Tietysti evlut-yhdistys voisi itse määrätä jäsenmaksunsa suuruuden, mutta se olisi vapaaehtoinen, koska yhdistyksiin ei ole pakko liittyä.

"Paljonko niitä vapautuksia vuosittain on kirkkoneuvostolta anottu ja paljonko myönnetty?"

- Tuohon kun saisi vastauksen.