Esliinani

Pitkästä aikaa ihanaa, mikä tunne?
Näin se on elämä jättää niitä mitä voi muistella.
Tuoki syli, miten se on ollu joskus niin tärkeä.
Esliina siinä ollukki kovalla koetuksella.
Esiin loimetki tullu, joku kukka ehkä särkyneenä.
Lämpimät ajatukset ne kuiteski kulkee ja jokaisen lapsen syliinsä sulkee.

Sinulle syllinen tulipunasia ruusuja, ilahdutit minut kyyneliin!
Samoin kaikkea hyvää elämästielle, hymyn kera vilkuttelen, heiiiii.

Sinäki tien tänne löysit?
Saat minut ihan kyyneliin.
Joskus runojen äärellä ollu hyviä hetkiä.

Niin se on kummaa
esliinaki alkaa hiljaisuudessa puhumaan.
Vie hetkiin elettyihin,
oli sitä paistettua pullaa ja
paljon iloista naurua,
pulla se maistui omille va vieraille lapsille.

Hetken mietin, vuosiki seki jo kulkee kohti loppuaan.
Sinulle sydämellinen kiitos, annoit aikaas minulle, ett jää palkkaa vaille.

Ystävyydellä Liisa kiittelee


On muuten vieläki nuorimman pojan kavereita,
munikkirinkulat niilläki muistissa,
ne on ollu maailman parhaita, heh.