Voiks menkat alkaa ilman ...

voi ei kaikille tuu mitään kipuja niist

´´Kuukautiskierto on jakso, jonka aikana hedelmällisessä iässä olevan naisen kuukautiset eli menstruaatio tulevat kerran. Kuukautiskierrossa on eri vaiheita ja se kestää ihmisillä keskimäärin 28 vuorokautta[1] eli kuun kierron verran, mistä kuukautiset ovat saaneet nimensäkin. Kuukautiskierron katsotaan alkavan ensimmäisestä kuukautisvuotopäivästä.
Kuukautisten aikana kohdun vanha limakalvo poistuu ja sen myötä pieni määrä verta. Kuukautisvuoto valuu emättimen kautta ulos. Yleensä kuukautisvuodon valuminen vaatteisiin pyritään estämään kuukautissuojilla, kuten tamponilla, terveyssiteellä tai kuukautiskupin eli ns. kuukupin avulla.

Kuukautiskierto alkaa (menarke) tytön ollessa murrosikäinen, yleensä kun tyttö saavuttaa noin 47 kilogramman painon. Myös rasvakudoksen määrällä, perimällä ja liikunnalla on vaikutusta alkamisajankohtaan.[2] Kuukautiset alkavat keskimäärin 12-vuotiaana, mutta voivat alkaa paljon nuorempana tai vanhempanakin. Normaali alkamisaika yleisesti on 8–15 vuotta.[3] Suomalaisilla tytöillä kuukautisten keskimääräinen alkamisikä on 12,5 vuotta.[4] Kuukautiset voivat aiheuttaa kipuja ja niitä voi lievittää mm. liikunnalla, särkylääkkeillä tai laittamalla kuumavesipullon vatsalle.
Kuukautiset päättyvät vaihdevuosiin eli menopaussiin, jotka tavallisesti alkavat 45. ja 55. ikävuoden välillä ja kestävät muutaman vuoden. Vaihdevuosiin voi liittyä monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten kuumia aaltoja, univaikeuksia, ärtyneisyyttä ja mielialamuutoksia.
[muokkaa]Kuukautiskierron pituus

Kuukautiskierron pituus on yksilöllistä, ja on yleensä 24–35 päivää[5] keskiarvon ollessa 28 päivää. Kuukautiset kestävät yleensä 3–5 päivää, mutta 2–7 päivän vaihteluväliäkin voidaan pitää vielä normaalina.
Kasvissyöjillä kuukautiskierto on keskimäärin hieman pidempi kuin sekasyöjillä.[6]
Keskimäärin nainen menettää kuukautisten aikana 35 millilitraa verta. 10 - 80 millilitran välimäärää pidetään normaalina.[7]
Kuukautiskipujen laatu on yksilöllistä. Joillakuilla on huomattavia kipuja ja toisilla niitä ei ole ollenkaan. Kipuja voi esiintyä alavatsassa, mutta myös alaselässä.
[muokkaa]Vuodolta suojautuminen

Kuukautisten aikana naiset käyttävät erilaisia kuukautissuojia kuten terveyssiteitä, tamponeja tai kuukautiskuppia estämään vaatteiden sotkeutumista kuukautisvuotoon. Terveysside asetetaan alushousujen sisäpinnalle siten, että siteen imukykyinen puoli tulee ylöspäin, jolloin kuukautisvuoto imeytyy siihen. Tamponi on emättimeen sisään työnnettävä sukkulanmallinen imukykyinen kuukautissuoja. Kuukautiskuppi on nimensä mukaisesti kuppi, joka asetetaan emättimeen siten, että vuoto jää kuppiin.
[muokkaa]Kierron vaiheet

Kuukautiskierron alussa tulevat kuukautiset. Munarakkula alkaa kypsyä ja puhkeaa (ovulaatio) noin kierron puolivälissä, jolloin kypsä munasolu irtoaa ja hedelmöittyminen on mahdollista. Munasolun irtoamisesta kuluu melkein aina 14 vuorokautta kuukautisten alkamiseen, jolloin kuukautiskierto alkaa alusta.[8]
[muokkaa]Hormonaalinen säätely



Kuukautiskierto
Hypotalamus tuottaa gonadotropiineja vapauttavaa hormonia (GnRH) joka stimuloi aivolisäkkeen tuottamaan follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH) ja luteinisoivaa hormonia (LH). GnRH erittyy hypotalamuksesta 60–90 minuutin välisinä pulsseina, mikä on edellytys sen biologiselle aktiivisuudelle.
Kuukautiskierron alussa FSH stimuloi tertiäärisiä follikkeleja kypsymään. Kasvava follikkeli tuottaa lisääntyvässä määrin estradiolia. Kun follikkeli on kasvanut tarpeeksi, se alkaa erittää inhibiiniä, joka estää FSH:n tuotannon.
Estradioli aiheuttaa kohdun limakalvon paksuuntumisen. Se on normaalilla matalalla tasollaan gonadotropiinien tuotantoa inhiboiva. Kun follikkeli on täysikokoinen ja tuottaa tarpeeksi suuren määrän estradiolia, säätely kuitenkin kääntyy vastakkaiseksi ja estradioli stimuloikin gonadotropiinituotantoa. Tämän aiheuttama piikki LH:n määrässä aiheuttaa follikkelin puhkeamisen eli ovulaation. Jäljelle jäävä osa follikkelista muodostaa keltarauhasen, joka tuottaa progesteronia ja estradiolia.
Progesteroni aiheuttaa kohdun limakalvon muuttumisen erittävään tilaan. Ellei hedelmöittymistä tapahdu, progesteroni- ja estradiolitasot putoavat johtaen keltarauhasen surkastumiseen ja kohdun limakalvon irtoamiseen. Tästä seuraa kuukautisvuoto. Vähentynyt inhibiinitaso aiheuttaa kohoavan FSH:n määrän, joka puolestaan aloittaa uuden kuukautiskierron.
Jos hedelmöittyminen tapahtuu, istukan erittämä hCG-hormoni (Human chorionic gonadotropin) pitää yllä keltarauhasta.
Kuukautiskierron fysiologiset tapahtumat pystyttiin osoittamaan lopullisesti 1900-luvun alkupuolella.[9]
[muokkaa]Kuukautiskierron häiriöitä

No tietenkin voi, ei kaikilla ole menkkakipuja ollenkaan. (: Se on ihan yksilöllistä onko kipua alaselässä ja alavatsassa, jommassa kummassa, tai ei missään.

Mulla ei ole vielä kertaakaan ollut menkkoja. Mutta ehkä se johtuu siitä, että olen mies.