pyysin kuuta
olemaan liki minua
kun yön pimeydestä
esiin astuvat hauraat valheet
vaikenija
sydän täynnä rautaa
askeleet betonista valetut
ja se typerä varis
istahti pihakuuseen
kertomaan mukatotuuksia
karhealla äänellä
olemaan liki minua
kun yön pimeydestä
esiin astuvat hauraat valheet
vaikenija
sydän täynnä rautaa
askeleet betonista valetut
ja se typerä varis
istahti pihakuuseen
kertomaan mukatotuuksia
karhealla äänellä
Vastaukset 4
Vanhimmat
yön pimeydestä
astuvat esiin murenevat
valheet
varjojen sanansaattajat
ei ole vaikenijaa
tienoo täynnä
suupaltteja
sydänten raudat
kuumina
lohkaisevat betonista
tehtyjen jalkineet
varis on viestintuoja
Luin runosi vasta, mutta pidin siitä paljon. Runon tiiviiseen muotoon oli ladattu sekä sisältöä että sen salausta ja muotoa sopivissa suhteissa. Hieno!
Valheiden varjot
pyyhkii jo uusi aamu.
Säteet auringon
kurkottavat kohti,
hipaisten sinuakin.
Oi, miksi on sydämen
oltava täynnä rautaa
ja askeleen raskas?
Älä kuuntele pyrkyreitä,
pettureita.
Ne livahtavat takapihallesi,
kun et huomaa.
Esittävät ystävää,
totuuden tuojaa.
Etsi sinä niiltä suojaa!
Ehkei sydämesi olekaan täynnä rautaa
vaan raudasta kuori,
sydän itse vahva ja nuori.
Katso, jo siirtyy vuori!
Ihanan koskettavia runoja!!