Korjaamme perusteellisesti satavuotiasta hirsitaloamme, alapohja on jo aukaistu ja uudelleen eristetty selluvillalla/tuulensuojalla. Nyt mietitään yläpohjan rakennetta. purut otettiin pois ja todettiin että ulkoseinää vasten on tiivistinyt kosteutta, siis yläpohjan eristeen ja ulkoseinän väliseen kohtaan. Se on sitten aikaa myöten lahottanut hirttä. Hirren jo vaihdoimme terveeseen. Mietitään kuitenkin mikä on mennyt pieleen.
Voisiko kosteuden tiivistiminen johtua siitä että viimeiset 15 vuotta talo on ollut suurimman ajan kylmänä? Viikonloppuisin ja lomilla on lämmitelty satunnaisesti. Perinteinen puunpoltto uuneissa on varmaan aikaisemmin poistanut liian kosteuden sisäilmasta. Uunilämmitystä tuskin käytetään siinä laajuudessa kuin aikanaan on käytetty, osa uuneja piti huonon kunnon takia purkaa poiskin.
Kysymys kuuluu miten tehdä uusi yläpohja oikein ettei rakenne "itke" ? Joutuuko välipohjaan rakentamaan ilmanvaihtoputket joka huoneeseen? Miten järjestää toimiva painovoimainen ilmanvaihto? Entisessä semmoisia ei tietenkään ollut. Tai onko ilmanvaihtosysteemille ylipäätään tarvetta kun sitä ei ennenkään ollut? Mitään muovitettua pulloataloahan tästä ei tule. Jotenkin ilmanvaihtolaitteita ja satavuotiasta hirsitaloa ei osaa ajatella samassa yhteydessä.
Voisiko kosteuden tiivistiminen johtua siitä että viimeiset 15 vuotta talo on ollut suurimman ajan kylmänä? Viikonloppuisin ja lomilla on lämmitelty satunnaisesti. Perinteinen puunpoltto uuneissa on varmaan aikaisemmin poistanut liian kosteuden sisäilmasta. Uunilämmitystä tuskin käytetään siinä laajuudessa kuin aikanaan on käytetty, osa uuneja piti huonon kunnon takia purkaa poiskin.
Kysymys kuuluu miten tehdä uusi yläpohja oikein ettei rakenne "itke" ? Joutuuko välipohjaan rakentamaan ilmanvaihtoputket joka huoneeseen? Miten järjestää toimiva painovoimainen ilmanvaihto? Entisessä semmoisia ei tietenkään ollut. Tai onko ilmanvaihtosysteemille ylipäätään tarvetta kun sitä ei ennenkään ollut? Mitään muovitettua pulloataloahan tästä ei tule. Jotenkin ilmanvaihtolaitteita ja satavuotiasta hirsitaloa ei osaa ajatella samassa yhteydessä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eikö alapohjassa ollut samat vauriot?
Veikkaisin että yläpohjalaudoitus sivuseinillä on ollut vahvan kattolistan päällä ja thats it?
Kylmänä oleminen ei ole vaurioiden aiheuttaja.
Kylmäsilta.
Eriste on suoraan hirsipintaa vasten ja kuivahdettuaan eristeen ja hirren väliin muodostuu huomaamaton "rako". Kun sisäpuolinen lämminilma ja ulkopuolinen kylmä kohtaa vuotokohdassa (kylmäsilta), alkaa kosteuden kerääntyminen kyseiseen kohtaan. Vuoto on hiukan yliampuva termi mutta kylmäsillan ei tarvitse olla lämpötaloudellisesti kovinkaan merkittävä mutta vauriot yleensä ovat. Vuotokohta pysyy aina kosteana jonka takia lahoavaurioille muodostuu otolliset olosuhteet.
Ongelma ja vaurioiden syntyminen olisi ollut estettävissä katkaisemalla ilmankulun mahdollisuus ko. rakennekohdassa asentamalla esim. yksinkertaisesti lista pellavanauhan kanssa hirteen kiinni.
Joskus olen asentanut hirsiseinään ensimmäisen puukuitulevyn pohjalle jonka päälle olen kiertoparrut kiinnittänyt. Ei muodostu kylmäsiltoja. Jos puu pitää kiinnittää suoraan puulle eli hirsipinnalle, olen oikonut joko kiinnityskohtaa tai asennettavaa puuta jos heittoja on paljon. Näiden yhdistettävien rakenneosien väliin sitten pellavanauhaa.
Ei missään nimessä mitään ilmastointeja, riittää kun estää ongelman uusiutumisen estämällä kylmäsillan muodostumisen.
Jos hirsikierrot loppuu tasakertaan ja vinttitila on kappaletavarasta, riittää kun eristeen nostaa hiukan ylimmäisen hirrebn päälle jolloin suoraa pystykavaa ei pääse muodostumaan. Tilanne ja tapauskohtaisesti säveltämällä.
Jos et peruskorjaa satavuotiasta eli peruspilaa niin painovoimainen ilmanvaihto riittää vallan mainiosti. Eikä ole onneksi pakollinen kuin uusissa hirsirakennuksissa. Siis jos et ylieristä tai muovita taloa, uuni riittää poistoon vallan mainiosti.
Kyseessä selvä kylmäsilta ja sen aiheuttamat lahovauriot jos hirsi on vain ja ainoastaan eristeen kohdalta laho. Esim. alimmainen hirsi voi olla täysin kova alapuolelta mutta sisäpuolelta jopa puoleen hirteen laho eikä vauriota voi todeta kuin rakenteita purkaessa esim. eristevahvuuksia lisätessä tms. Perinteisimpiä "yllätyksiä" vanhoissa hirsitaloissa jotka kuntoarvioinneissa tai vastaavissa vaikuttaa päällisinpuolin täysin virheettömiltä. Itselläkin vastaavanlainen talo on tullut vastaan. Puukolla tai piikillä alin hirsi oli täysin kova mutta lattiat meni uusiksi joka tapauksessa ja lahovauriot ja niiden laajuus tuli täytenä yllätyksenä itselle ja varsinkin rakennuttajalle.
Joskus on tullut vastaan vanhoja hirsitaloja joissa samaa ilmiötä ja sen aiheuttamia vaurioita esiintyy myös seinäpinnoista kun seinärakenne on ollut hatara. Seinä siis vuotaa "liikaa" joko heikosti suoritetun hirstityön tai vastaavan ansiosta. Pääasiassa lahon aiheuttajana on silloin lahon sijaan hyönteisvauriot lopputulosten ollessa lähes samankaltaiset vaihtelevalla laajuudella mitä vaurioihin tulee. Esimerkiksi seinä kokonaisena rakenteena voi olla liian "heikko" jonka takia ulko- ja sisäpuoliset lämpötilaerot aiheuttaa sen että kosteutta on liikaa hirsissä. Perusongelma ja syy on aina sama eli kosteuden muodostuminen joko yksittäiseen rakenneosaan tai laajempiin rakennekokonaisuuksiin. Hirsi rakennemateriaalina kestää parhaiten jos rakennus on välillä kylmänä koska on ns. hengittävä materiaali joten kykenee sitomaan ja luovuttamaan kosteutta.
Alapohjassa oli paljon suuremmat tuhot, lattiarakenteet piti rakentaa täysin uusiksi. Perustusten betonointi (=huono ilmanvaihto) on tehnyt paljon hallaa rossipohjan tuuletukselle aikanaan. Lisäksi ulko- ja väliseiniin vaihdettiin n. 150jm hirttä. Jos olisi alunperin tiedetty niin ei ehkä olisi ruvettu koko työhön. Nyt tietää lähteneensä.
Kylmäsiltajuttusi oli sen verran vakuuttava että uskon uuden rakenteen kestävän ilman erityisempiä ilmanvaihtojärjestelmiä. Älysin itsekkin vähäisellä tietämykselläni ettei puu vasten puuta toimi pitemmän päälle, pellavanauhaa laitoin uusien kannatinpalkkien seiniä vasten tuleviin osiin.