Lauantaina oltiin kylässä ja jossain vaiheessa tuli puheeksi sitominen. Tiina oli erityisen innokas aiheesta. Keskustelu jatkui, kunnes leikilläni kysyin Tiinalta, että haluaisiko hän näyttää taitonsa ja sitoa vaikka mun kädet selän taakse. Tiinan mielestä se olisi hauskaa, jos se vaan muille sopisi. Kaikki - myös vaimoni - oli sitä mieltä, että siitä vaan. Illan emäntä kävi hakemassa narua. Hän löysi helposti muutamia parin metrin pätkiä. Ilmeisesti ne oli jotain lippunarua tai veneköyttä. Sen enempää aikailematta Tiina nousi ylös ja tuli luokseni. "Nouse ylös ja laita kädet selän taakse, jos tarvii käydä vessassa tai haluat vielä viimeisen kulauksen, niin nyt on sen aika." Otin olutta ja kävin vessassa. Riisuin villapaidan ja olin t-paitasillani. Seisoin Tiinan edessä selkä häneen päin ja annoin hänen sitoa käteni. Selvästi hän oli sitonut aikaisemminkin. Alle minuutissa käteni oli narulla sidottu siten, että ranteet olivat ristissä ja köysi kiristi ranteet yhteen. Sidos oli tiukka, muttei liian tiukka. Kokeilin tavoittaa solmuja sormilla, mutta ne oli taitavasti uloittumattomissani. Seuraavaksi Tiina otti toisen narun ja pyöräytti sen mahani ympäri. Täähän naruun solmu tuli eteen - täysin uloittumattomiini. "Tämä siksi, ettet pysty pujottamaan käsiäsi eteen alakautta". Yleisö seurasi tilannetta ja kaikilla oli hauskaa. "Sido vielä sen jalat", sanoi vaimoni Tiinalle. Tiina hymyili ja käski mut sohvalle istumaan. Mulla oli farkut ja olin paljain jaloin. Tiina otti kolmannen köyden ja....
Sido mut?
uusjuttu
212182
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jatketaan tästä vielä sen verran, etten suinkaan ollut paljain jaloin ja se oli Tiinan mielestä väärin. Siksi hän riisui sukkani, pyöräytti palloksi ja heitti lattialle. Sitten hän otti uuden pätkän köyttä ja kiersi muutaman kierroksen nilkkojeni ympäri. Ihmettelin miksi hän jätti köyden niin löysälle, mutta sitten hän lähti kiertämään köyttä poikittain nilkkojeni välissä, äsken tekemiensä lenkkien poikki, jolloin ne lähtivät nopeasti kiristymään. Pian ne muodostivatkin lujan kahleen, ja köysi pureutui kipeästi ihooni. Tiina teki vielä toisen samanlaisen siteen polvieni alapuolelle, jolloin en voinut enää liikuttaa jalkojani lainkaan. Sanoin köysien olevan jo aika tiukalla.
- Tiedätkö, sinä puhut ihan liikaa, vastasi Tiina. Vangin kuuluu puhua vain, jos häneltä kysytään jotain. Muuten vanki on hiljaa!
Ja hän poimi lattialta palloksi pyöräytetyt sukkani, ja tunki pallon suuhuni.
- Millä me saisimme tämän nyt pysymään, kysyi Tiina yleisöltä.
- Ota vaikka tuo, sanoi silloin vaimoni, ja riisui kaulastaan silkkihuivin, jonka olin antanut hänelle syntymäpäiväksi. Tiina kietoi sen suuni ympäri ja teki solmun niskan taakse.
Hetken aikaa istuin siinä paikallani köytettynä ja suu kapuloituna. Illanvietto näytti jatkuvan normaaliin tapaan. Näin kuitenkin Tiinan vilkuilevan vuoroin vaimoni suuntaan, vuoroin minuun. Sitten hän kysyi ääneen:
- Anteeksi ystävät. Minua häiritsee, että sallimme vangin istua tässä sohvalla meidän vapaiden ihmisten kanssa. Kenen mielestä vangin paikka ei ole sohvalla?
Kaikki nyökkäilivät hyväksyvästi, ja osa viittasi käsiään.
- Hyvä on. Siirretään vanki hänelle ennemmin kuuluvaan paikkaan.
Kaksi kaveriani nosti minut ylös, ja laskivat vatsalleni matolle, sohvan eteen. Naiset seurasivat vierestä huvittuneina.
- On tullut aika viimeistellä sinut, sanoi Tiina, ja taivutti jalkani selän taakse. Sitten hän otti lisää köyttä ja sitoi ne kiinni käsiini, yhtä tiukasti kuin aina.
- Uskallanpa sanoa, että tästä paketista et karkaa, vaikka kuinka yrität, sanoi Tiina.
Ja hän oli oikeassa. Makasin siinä enkä voinut muuta. Ihmisiä onneton tilani aluksi nauratti, mutta vähitellen he tuntuivat unohtavan että olin siinä lainkaan. Ainoastaan illan emäntä sekä vaimoni välillä tökkivät minua kylkeen kengänkärjillään. Ilta eteni, eivätkä ihmiset enää istuneet sohvilla. Heitä oli keittiössä, käytävällä ja ulkoterassilla seuraamassa illan hämärtymistä: heidän naurunsa ja puheensorinansa kuului vaimeana. Sivusilmällä näin, kuinka nojatuolissa joku onnellinen pari suuteli toisiaan kiihkeästi.
Valoja sammuteltiin. Ihmisiä pyöri eteisessä ulkotakit päällä. Moni heistä näytti suunnittelevan illan jatkoa baarissa. Joku tilasi taksin. Kun ovi kolahti kiinni, kuului ulkoa vielä vaimeaa puhetta, ja sitten sekin hiljeni.
Aamuun oli pitkä aika.
höö