Mun elämä on täysin toivotonta ja oon vasta 18 vuotias mulle ei oo yhtää kaveria ollu vuosiin en opiskele sillä elämäni on niin arvotonta että en jaksa edes vaivautua enään en edes muista millon viimeksi olisin ns jutellut jonku kanssa niiinku normi ihmiset tekee en tee muuta kuin pelaan koneella aamusta iltaan sillä se on ainoa asia joka auttaa selviämään päivistä. en omista minkäänlaista itsekunnioitusta.
Edes sisarukseni jotka ovat vanhempia rivät puhu minulle enään itseasiassa he eivät juuri pidä minkäänlaista yhteyttä vaikka keskenään pitävät hauskaa esim viikonloppusin kiva kun edes sisarukset ei voi arvostaa mua ihmisenä ..
Mulla on niin toivoton olo että ei vaan jaksa kiinnostaa enään joten oon luovuttanut elämän suhteen.
Mun elämässä ei oo muuta kuin pelaaminen tietokoneella ilman sitä en jaksaisi edes herätä aamulla.
Ja kaikki sen takia että koulussa kiusattiin sen takia että olen homoseksuaali jonka seurauksena masennus josta en pääse ikinä eroon. no toivottavasti edes kiusaajilla menee hyvin
Edes sisarukseni jotka ovat vanhempia rivät puhu minulle enään itseasiassa he eivät juuri pidä minkäänlaista yhteyttä vaikka keskenään pitävät hauskaa esim viikonloppusin kiva kun edes sisarukset ei voi arvostaa mua ihmisenä ..
Mulla on niin toivoton olo että ei vaan jaksa kiinnostaa enään joten oon luovuttanut elämän suhteen.
Mun elämässä ei oo muuta kuin pelaaminen tietokoneella ilman sitä en jaksaisi edes herätä aamulla.
Ja kaikki sen takia että koulussa kiusattiin sen takia että olen homoseksuaali jonka seurauksena masennus josta en pääse ikinä eroon. no toivottavasti edes kiusaajilla menee hyvin
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuule, nyt tehdään niin. Että lopetat pelaamisen. Mene ulos ja vaikka puistoon. Katsele ihmisten menoja ja mene käymään sukulaisilla. Juttele heidän kanssaan ja auta jos mahdollista. Mene seurakuntaan, sieltä Jumalan kodista saat oikeasti lohtua, kun otat Jumalan johtajaksesi. Toisaalta, sinun pitää tehdä valtavasti töitä tuon homouden suhteen... Mutta monet ovat onnistuneet :) Toivotan onnea ja siunausta.
Asenne ratkasee KAIKEN. Ei oo aina helppoo sitä muuttaa, jos on tai ollu rankkaa, mut kyl sä onnistut jos vaa yrität. (= Yritä löytää joku kelle puhuu, se auttaa. Psykologi? Tai koita puhuu sun perheelle? Jos ei niitä kiinnosta ni älä säkää oo niistä kiinnostunu. Nii ja tosiaa, lopeta toi pelaaminen. Tai vähennä aluks, esim. ulkona on oikeesti hauskempaa. Mieti mitä haluut elämältä, ja haluutko hyvän ammatin. Jos haluut, ni mee opiskelee. Järjestä asiat =) Mee vaikka matkustelee, tai muuta eri paikkakuntaan tai vaikka maahan, nää usii maisemii - vaan yks ehotus ;d Kukaan ei saa mitään yrittämättä :) Heiiii onnee sulle
Nyt lähdet ulos katselemaan maailmaa! Ei sisällä nysvääminen mitään auta. Ja lopetat sen pelaamisen! Tai, no, vähennät sitä. Huomaa heti, että ulkona on parempi olla. Jos sisaruksesi eivät pidä yhteyttä, aloita sinä se. Kannattaa kokeilla. :) Päätä, että koulukiusaaminen kuuluu menneisyyteen. Ei ole helppoa, mutta yritä edes! Yrittämättä jättäminen ei kannata. Hanki opiskelupaikka siltä alalta, mikä kiinnostaa. Tai mene ammattistarttiin.
Mitä haluat elämältä? Millainen haluaisit olla? Haluatko olla koko loppuelämäsi joku hiivatin nysvääjä? Joka elelee sossun rahoilla ja jota ei kiinnosta mikään? Kunnostaudu, hyvä ihminen! Sulla on koko elämä edessä, mutta sitä ei oo jos et tee asialle mitään!
Onnea hei vaan!
Itselläni on ollut elämässäni vaikeita jaksoja ja olen harkinnut itsemurhaa ja olen ollut itsetuhoinen.Pitää vain yrittää jaksaa elämässä eteenpäin ja ryhdistäytyä! Jokaisella voi olla omat keinot selviytyä kyseisisestä tilanteesta mutta oma mielipiteeni asiasta on että pitää avautua.Se voi olla vaikeaa ja saattaa jopa pelottaa mutta monien kohdalla se auttaa.Toivon todellakin että ryhdistäydyt ja teet kaikkesi tasa arvoisuuden eteen.