4kk ikäinen narttupentu näyttää pelkäävän pimeää, eritoten ulkoiluttaessa. Valoisaan aikaan ei ole mitään ongelmia lenkillä, vaan se kulkee hihnassa aivan nätisti. Mutta kun pimeällä mennään ulos, niin se ei joko tahdo tulla perästä tai sitten vetää kaikin voimin. Jos joku tulee vastaan, niin se tahtoisi perääntyä. Sen olemus on ylivalpas, eli säikähtää pienintäkin ääntä, haistelee jatkuvasti ympäristöään ja kulkee miltei häntä koipien välissä. Joskus se saattaa heittäytyä levottomaksi, rimpuilee ja tarraa lahkeisiin kiinni. Pari noloa tilannetta tästä onkin jo aiheutunut kadulla.
Mistä tämä johtuu ja miten sen pelkotilasta pääsee eroon?
Mistä tämä johtuu ja miten sen pelkotilasta pääsee eroon?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ala viedä ulos hitusen aiemmin, ettei ihan niin pimeää, lyhyt käynti, ite olet mahd rauhallinen, älä hösellä ja sitten pimeämmällä ja pimeämmällä. Hrajoitusta vaan, onhan se pimeys, tuulen suhina, varjot ja äänet ja pieni pentu vielä muutenkin.
Siis jos se pysähtyy eikä tahdo liikkua, niin eikö sitä silloin saa nykiä liikkeelle? Olen koittanut jutella sille rauhallisesti ja rohkaissut sitä "tule tänne...hyvä hyvä, hienoa..." tyyliin. Joskus auttaa ja joskus ei. Useimmiten olen joutunut vähän vetämään.
Meijän 3kk pentu pelkäsi ulos menemistä kokonaan, kun ei ollut koksaan ollut kaupungissa, ja muutimme sinne. Meillä toimi kun otettiin vinku lelu matkaan. Aina ku penti ihmettele pelkäsi autoja ääniä ihmisiä vingutin lelua ja huomio kiinniti minuun, jonka jälkeen leikimme vähän kadulla. Nyt ei edes huomioi autoja eikä ääniä, eikä lelua olla tarvittu pitkään aikaan