Lapsia kolme. Äidillä päivätyö, kohtalaiset tulot, hoiti lapset kotona 2-vuotiaaksi lähes yksin miehen ollessa paljon pois kotoa. Isällä kolmivuorotyö, työmatka 50km, paremmat tulot. Vuoroviikko-systeemi ei tule kysymykseen, kumpikaan ei halua, ja välimatkaa vanhempien välillä noin 300kilsaa.
Miten tässä nyt katsotaan kumman luona lasten on parempi olla jos sopuun ei päästä yhdessä?
Miten tässä nyt katsotaan kumman luona lasten on parempi olla jos sopuun ei päästä yhdessä?
Vastaukset 84
Vanhimmat
Alle kouluikäiset lapset voisivat tuossa tapauksessa ihan hyvin vielä muuttaakin sen vanhemman luo, joka toisessa kaupungissa asuu. Kouluikäisiä lapsia taas ei mielellään kotipaikkakunnaltaan enää kannata lähteä muuttamaan, vaan suositeltavaa ois pysyä sen vanhemman luona, joka nykyisessä asinkaupungissa vastaisuudessakin asuu.
Vanhempien työajoilla ei merkitystä, lastenhoito järjestyy kyllä, jos alle kouluikäisiä lapsia on, joten tällä ei mitään merkitystä valinnassa.
lastenhoito järjestyy esimerkiks koululaiselle jos isä on iltaisin ja öisin töissä? Pienemmät voi tietty viedä vuoropäivähoito-päiväkotiin... En tiedä minkä ikäisiä lapsia ap:lla on mut tuli vaan mieleen... Ite antaisin lasten kyl olla äitinsä kanssa. Itse en ainakaan haluaisi lapsiani exän luo jos hän olisi iltoja öitä poissa kun ite olen kotona... Eri asia sit jos molemmat ois vuorotöissä.
Sovussa jos saa asian hoidettua, niin huomattavan helppo ja hyva ratkaisu, verrattuna helposti kalliiseen riitelyyn joka johtaa hankalaan tilanteeseen. Lapsia kannattaa myos muistaa asiassa kuunnella, heidan mielipiteensa on tarkea. http://mattiviikate.newsvine.com/
Espanjassa tuomari määräsi riitelevälle pariskunnalle, että toinen saa pitää puolivuotta ja toinen puolivuotta ja kyseessä oli pariskunnan KOIRA!
Kyllä lapsista kyseen ollen kannattaisi sopia asia keskenään, mutta rahastahan siinä loppujen lopuksi riidellään. Tarviiko maksaa elatusmaksuja vai ei. Yhteishuoltajuudessa ei maksuja tule jos lapset ovat vuoroviikoin vanhempiensa luona.
joutuu maksaa elarit vaik vuoro viikot poika onki äitinsä tykönä.
meillä yhteis huoltajuus ja poika asuu mun luona.
Kyllä vuoroviikko systeemissäkin isä joutuu maksamaan elarit. Ei sitä juuri huomioida, että maksaa elämisen puoliksi muutenkin. Harrastukset puoliksi, lääkkeet ja puhelimet puoliksi, vaatteet puoliksi... Isällä ei ole tässä maassa samoja oikeuksia kuin äidillä.
Minun exä vaatii elareita ja saa... Lapset ovat puoliksi meillä ja puoliksi hänellä. Silti maksan 250e/kk kahdesta lapsesta. Lasten äitikin käy töissä, saa kaikki lapsilisät ym. Minun tuloni ovat aivan tavalliset, ei kovinkaan suuret.
Oliskin niin, että maksut menis puoliksi, mutta ei... Exä saa lapsista siis rahaa n. 550e/kk. Minä maksan 250e. Eroa lapsiin jäävän rahan suhteen tuloissa siis 800e/kk! Tosi "reilua". Paska systeemi.
jos ette keskenään sopuun pääse niin silloin se päätetään käräjillä. Koska jomman kumman vanhemman luona on oltava kirjat, ja lapsilisät sekä muut rahat, jos oikeus niihin, maksetaan sen mukaan ja kela tarvii päätöksen ennenkuin voi maksaa näitä rahoja kenellekkään niinkuin kuuluu. Tietohan on sitten maistraatissa, mikä päätös on tullut ja tämän nojalla esim jos lapset asuvat päätöksen jälkeen sinun luona kirjoilla, lasten isä ei voi hakea esim asumistukea jossa otetaan huomioon lapset koska he eivät periaatteessa asu hänellä, eikä hän voi hakea lapsilisää. Sinä taas saat lapsilisään yksinhuoltajakorotuksen jos on päädytty yhteishuoltajuuteen ja lapset asuvat sinulla eikä sinulla ole avopuolisoa samassa taloudessa.
No exän ei asumistuista tarvi huolehtia,on isopalkkainen tj. Enemmän se lasten sijoituspaikka tässä huolettaa..
niin aivan. annoin vaan yleisen esimerkin mihin etuuskiin kelläkin on missäkin tilanteessa mahdollisuus
Tunnen aika monta isopalkkaista tj:tä mutten ainuttakaan joka teksi kolmivuorotyötä. Tässä on nyt jotakin mätää.
Oikeus on lapsella eikä aikuisilla. Tosiaan oikeus päättää yhteiskuntapoliittiset ja "juriidiset" tarpeet järjestelmälle. Mutta kysymyshän olikin lasten olemisesta paremmissa oloissa. Se on yhtenäinen perhe ja sen päättää vanhemmat eikä oikeus . Se kuuluisa ns; lasten etu on kulissi oikeudessa.
Kyllä niitä löytyy, tietyillä aloilla ja pienemmissä firmoissa. Tietenkin. Tj:n työnkuva voi olla monipuolinen.
Mitäs lapset itse toivoo asumiselta ja miksi? Kumpi teistä on kyvykäs turvaamaan toisen vanhemman tapaamisoikeutta? Miten joustavia ja yhteistyökykyisiä te vanhemmat olette? Kumman luona lapsille on turvattu läheisten ihmissuhteiden säilyminen esim. kaverit, isovanhemmat? Vanhemman taloudellinen tilanne? Harrastusmahdollisuudet, niiden jatkumisen edellitykset? Päivähoito, koulunkäynti, tuottaako asuminen näihin muutoksia? Vanhempien työtilanne?
Siinä perushoitoon liittyviä kysymyksiä, sitten vielä kysymysket miten turvata lasten tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi, yksilöllisten tarpeiden pohjalta, hyvä hoito, kasvatus, valvonta, huolenpito, turvallisuus, virikkeisyys, taipumukset, toiveet, ymmärrys, hellyys ja saako lapsi itsenäistymistä, vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tähtävää kasvatusta.
Tällä pohjalla mennään...
Minusta meiltä molemmilta lapset saavat hyvät edellytykset kasvuun. Kuten sanoinkin, olen äidin roolissa huolehtinut lapsista lähes täysin isän ollessa pitkiä työpäiviä pois, ja työmatkojakin. Olen kuskannut harrastuksiin, päiväkotiin, kirjastoon jne. Askarrellut, huolehtinut kodista ja vaatteista, kavereista, "sivistyksestä", ruokaa on isäkin tehnyt.
Koskan lapset on äitinsä luona olleet enemmän ja pienin vielä täysin riippuvainen, haluavat he näin asua jatkossakin. Tällä hetkellä molemmilta meiltä vanhemmilta vjoustavuus ja yhteistyökyky kaukana, mutta ehkä se paranee kunhan eroon liittyvät tunteet on käsitelty. Molempien luona lähesten ihmissuhteiden säilyminen on turvattu, sekä päivähoito, harrastukset jne. Tosin isän vuorotyö aiheuttaa sen, ettei säännölliset harrastukset onnistuisi isällä asuessa. Molemmilla vanhemmilla töitä ja keskipalkka tai parempi...
Lapsen koko elämänkohtalon ratkaisevia kauaskantoisia ratkaisuja ei tehdä pelkkänä perusteena se, että kun isä ei aikaisemminkaan huolehtinut lapsista.
Kunhan molemmat ymmärrätte, että lapsilla oikeus molempiin vanhempiin. Toinen ei saa estää lapsia tapaamasta etävanhampaa säännöllisesti milloin mihinkin syyhyn vedoten.
"Tällä hetkellä molemmilta meiltä vanhemmilta vjoustavuus ja yhteistyökyky kaukana, mutta ehkä se paranee kunhan eroon liittyvät tunteet on käsitelty. "
Kaikella ystävällisyydellä, mutta omat tunteet on PAKKO laittaa sivuun nyt, koska kyse ei ole teistä, vaan lapsista. Oli ne tunteet käsitelty tai ei. Teidän asia ei ole nyt joustaa toistenne suuntaan, vaan oikeasti epäitsekkäästi miettiä mikä on lapsillenne parasta. Raa'asti sanottuna teillä ei ole tämän päätöksen kanssa mitään tekemistä, vaan tämä päätös täytyy todellakin perustaa täysin lasten edulle.
Aikuisen ihmisen, joka todella rakastaa lapsiaan, täytyy pystyä siihen.
laissa vaaditaan lähivanhempaa edistämään lasten suhteita etävanhempaan.
Kumpi teistä siihen paremmin pystyy?
Mä en ainakaan näe mitään syytä, miksei lapses voi äidin luona asua... Miks ihmeessä epäsäännöllistä työtä tekevä isä olis parempi vaihtoehto, ja etenkin kun äiti hoitanut lapset jo pari vuotta kotona yksin?!
Mun mielestä tässä ei ole mitään epäselvää mut en kyl ymmärrä muutenkaan miksi lasten isä haluais lapsia välttämättä luokseen asumaan jos on antanu täysin äidin hoitaa heidät ja ollu aiemminki paljon pois kotoa. Ei ehkä tajua miten sitovaa lasten kanssa elämä yksin on...
Joo,Toivottavasti et ole vielä muuttanut lasten luota pois,minulla kävi niin että muutin pois koska katsoin parhaaksi silloin siinä tilanteessa.Ja sitten kun tuli aika lastenhuoltajuuden niin sossutäti katsoin minun muuton tarkoittavan että en halua minun lapsiani itselleni.isillä on aika huonot mahdollisuudet lapsiin vaikka puhutaan ns tasaarvoita.pysy sinä lasten luona ja se toinen osapuoli saa muuttaa.mutta kaikesta huolimatta tsemppiä kummallekin vanhemmalle.nykyään asiat hyvin.t.4 lapsen isä.
Itse koen kuten monet naiset, että jos äidin luona on yhtä hyvä asua kuin isänkin, äidillä on oikeutetusti silti pieni etulyöntiasema vauvan kantajana, synnyttäjänä, imettäjänä... ja etenkin jos äiti on lapsesta huolehtinut hyvin ja rakkaudella, hoitanut kotona jne. Isiä mitenkään väheksymättä tai heidän rooliaan lasten hoitajana, tulisi minusta lasten saada olla äidin luona jos äiti ja lapset niin haluavat jos molemmat yhtä hyvän kodin heille tarjoaisivat! Vuorohoito on paras vaihtoehto jos molemmat niin haluavat ja olosuhteet sallivat tasa-arvon kannalta, lasten kannalta asia lienee ihan päinvastoin jos psykologeihin on uskominen.
Olen kyllästymiseen saakka lukenut aloituksia näiltä palstoilta, missä kysytään ja puolustetaan isien oikeutta saada lähivanhemmuus. Se on hyvä se, mutta missäs ne äitien puolustuspuheet?! Miksei isä, mutta ,yös miksei äiti?
"Olen kyllästymiseen saakka lukenut aloituksia näiltä palstoilta, missä kysytään ja puolustetaan isien oikeutta saada lähivanhemmuus. Se on hyvä se, mutta missäs ne äitien puolustuspuheet?!"
Miksi äideille pitäisi olla puolustuspuheita sillä käytännössähän sossujärjestelmästä johtuen lapset määrätään äidin lähihuoltajuuden alle jokatapauksessa.
Lasten parhaastahan ei missään nimessä huoltajuus lähde vaan lapset määrätään äidille jos vaan äidillä on pientäkään halua siihen ja miksipä nykyisellä älyttömällä tulonsiirtosydeemillä ja tukimuodoilla höystettynä ei äidillä olisi halua siihen!
Olet sitä mieltä, että olisit ollut parempi lähiksi kuin ex-rouvasi. Tämä on sinun mielipiteesi ja sinä olet jäävi. Kuka muu on samaa mieltä kanssasi?
Kaikki minun läheiseni olivat sitä mieltä että olisi ollut parempi että lapset olisivat saaneet jäädä minun huostaani.
Exän läheiset ja sossu olivat tietysti toista mieltä vaikka lapset olisivat halunneet jäädä luokseni.
Siis minun mielipiteeni on mielestäsi jäävi! Miksi?
Senkö vuoksi kun olen mies ja isä?
Eikö exän mielipide olekkaan jäävi vaikka hän on yhtälailla vanhempi lapsille?
Eikö asiasta päättäneet sossut olleetkaan jäävejä vaikka he olivat naispuolisia ja äitejä?
Siinäpä sinulle muutama kysymys joihin voit rauhassa pähkäillä sellaiset vastaukset jotka jälleen kerran vie vastuun pois äidiltä ja sysää kaiken isän niskaan, ja taas lapsista välittämättä!!
Lastensuojelun virkailijat ovat teidän kummankin vanhemman kykeneväisyyden lähiksi ja huoltajan tilanteenne olosuhdeselvityksellä tarkastanut, muita lasten hoitajia ja yhteyshenkilöitä, myös lapsia on kuultu. Molemmilla teillä on ollut oikeudessa mahdollisuus esittää itseänne puoltava lausunto. Kaiken tämän jälkeen sinä ja seurakuntasi olette edelleen sitä mieltä, että sinä olisit ollut parempi lähiksi. Uskallan epäillä lastesi haluamista asua kanssasi, he eivät uskalataneet vain kertoa totuutta sinulle. Siksi he eivät tapaa sinua vaikka heillä olisi siihen mahdollisuus. Hei haloo. Sinä et ole parempi lähiksi koska: Olet kaunainen ja rivo, se miten puhut lastesi äidistä ei muutu livessäkään, se on sinussa ja se on syy mikset ole lähi vaikka puitteesi olisivat kuinka erinomaiset! Luojan kiitos maailmassa on vielä ihmisiä, jotka näkevät tuollaisten läpi! Et millään tavalla ole parampi lapsen lähihuoltajaksi, tuskin edes etähuoltajaksi. Kelpaat vain maksamaan ruokkomaksut.
Näytät olevan "hyvin perillä" asioistani vaikka et tiedä yhtään mitään elämästäni ;)
Tunnusta: "olen tyhmä ja katkera yhäriruikuttajaäippä jolle ei kelpaa eläväkään elämä todisteeksi"
Sitäkään et sinä ruikuttaja pysty myöntämään että sossut ratkaisevat oikeuden istunnoiden lopputuloksen omilla näkemyksillään jotka ovat tietysti "puolueettomien" naisten käsityksiä lastensuojelulain tulkinnasta!
Onneksi entisen liittoni lapset eivät ole ihan noin tärähtäneen äidin jälkeläisiä kuin sinä ruikuttaja olet! Lasten onneksi niin :)
Tunnusta: "olen tyhmä ja katkera etäruikuttaja jolle ei kelpaa eläväkään elämä todisteeksi"
"Onneksi entisen liittoni lapset eivät ole ihan noin tärähtäneen äidin jälkeläisiä kuin sinä ruikuttaja olet! Lasten onneksi niin"
Tunnetko äitini?
Näytät olevan "hyvin perillä" asioistani vaikka et tiedä yhtään mitään elämästäni ;)
Taas näytit "kyntesi" ;)
Voi hyvänen aika kun saadaan emännän kanssa tässä nauraa katketakseen sinun alituiselle pakkomielteelle nolata itses koko ajan ;)
Ei todellakaan pidä paikkansa..Isällä saattaa olla paremmatkin mahdollisuudet saada lapset kuin äidillä,itse taistelin oikeuksistani käräjillä ja sain lapset suht kivuttomasti,nyt asutaan yhdessä helsingissä.Aikaa se vei mut en luovuttanut.ISÄT kunniaan...t 2 lapsen yh isä
luojan kiitos yhteiskunta on muuttumassa,jossain tapauksissa se ISÄ VOI OLLA PAREMPI VAIHTOEHTO,täällä on myös huonoja äitejä olemassa
talous ratkaisee paljon.
Itse hoidin lapset, mutta omaisuus oli allekirjoitettu miehelle.
Joten elatusta ei olisi ollut. Lapset isälle...
löytyy kans huonoja isiä
minkähän ikäisiä lapset ovat? Sillä on iso merkitys tuossa tapauksessa.
Jos ovat kovinkin pieniä ja todellakin pääsääntöisesti äidin hoivissa niin kyllä silloin on paras ja oikeudellisin paikka äidin luona.
Ajatellaan lisäksi tilannetta, että asuisivat isän luona: joutuisivat yö- ja iltavuorossa olemaan vuorotyöläisten päiväkodissa ja on ihan tutkittu juttu että monet siellä oleva lapset ovat vähän hakusessa päivän rytmeistä ja kehitykseen voi tulla aukkoja. Lisäksi jos isä ollut vähän tekemisissä lasten kanssa, niin ei tiedä miten uuvuttavaa on ns. 24/7 elämä lasten kanssa ja mitä se vaatii sen lisäksi tuo vuorotyöläisen päiväkotirumba on uuvuttavaa jo parisuhteessa elävällekin (jolla siis toinenkin ihminen huolehtimassa rumbasta).
Kuulemma nykyisin oikeusistuimet ovat hyvinkin jyrkkiä ajamaan lapsen etua ja katsovat asiaa lapsen kannalta. Eli jos lastenvalvojalla vähänkin epäilyttää laittaa sopimukseen nimeä niin pyydä harkinta aikaa ja kysy vielä juristilta. Tarvittaessa sitten on mentävä pitkän kaavan kautta eli oikeuden kautta tuo päätös (vie aikaa ja maksaa mutta joskus on pakko että lapsen etu säilyisi).
Joskus käy myös niin, että kun asia lähteekin oikeuden kautta menemään, niin se ns. etävanhempi tulee jossain vaiheessa toisiin ajatuksiin eli järkeistyy ja tajuaa realiteetit. Varsinkin jos hän on rahalle ahne ja tajuaa että nyt maksaa, tai heikkohermoinen ja tajuaa että nyt kestää...
Lapset iältään 1 (kohta 2), 3 ja 6v. Itsekkin koen, että nimenomaan lasten parasta ajatellen heidän paikkansa olisi minun luonani (äiti) mutta ehkä lasten isällä on vielä liikaa vihaa ja katkeruutta eroon ja minuun liittyen, joten vaatii lapsia ihan periaatteen vuoksi itselleen kun tietää että pienet ovat aina minulle olleet elämän tärkein asia. Ehkä tämä menee sitten oikeusjärjestelmän kautta meillä... :/
Nettomaksajalle: On pakko kommentoida vaikkei vastaus minun kirjoitukseeni ollutkaan, että olen varmaan sinisilmäinen hölmö, mutta en tiedä ketään kuka olisi lapsia rahan takia hankkinut tai vaatinut erossa itselleen. Muutaman yh-äidin tiedän ja heidän tulonsa ovat niin pienet sis. elarit yms. ettei kateeksi käy. Puhumattakaan vastuusta ja vaivasta, mitä lapsista yksin huolehtiminen 24/7 vaatii. Siinä jää oma elämä taka-alalle. En voi uskoa, että kukaan normaali aikuinen ihminen haluaisi lasten lähi-vanhemmuuden mistään muusta syystä kun rakkaudesta.
Olet ollut pääsääntöinen lähi tähänkin saakka ja lapset ovat vielä kovin pieniä. Ilman muuta sinä olet tässä tilanteessa parempi lähiksi. Tuskin oikeusistuinkaan on toista mieltä.
Lue viestisi ja mieti, miksi sinulta on evätty lähihuoltajuus ja miksei lapset halua tavata sinua.
Toisaalta, ehkä on turha yrittää saada mölliä ymmärtämään, mikä lähihuoltajuuden ensimmäinen kriteeri on, jos hän ei itse ymmärrä sitä.
Mikä tekee aloittajasta huonomman vaihtoehdon lähihuoltajksi kuin lasten isä olisi? Sukupuoliko, se että hän on äiti? Sä olet poju niin sekaisin että oikein heikottaa ;)
Lähihuoltajuuden ensimmäinen ja määräävin (sossutätien määräämä) kriteeri on se että satut olemaan itkua tuhruttava yhäriruikuttaja äippä!
Sittenpä muita kriteerejä ei tarvitakkaan! ;)
Niinpä se menee ja ruikuttavat yhäriruikuttajat saavat taas kerran yhden uuden ruikuttajan tänne paapottavakseen ;)
Mikä tekee eroavista isistä lähes aina huonomman vaihtoehdon lähihuoltajaksi kuin lasten äiti olisi? Sukupuoliko, se että hän on isä?
Kai sinä peräänkuulutat tässäkin asiassa sitä tasa-arvoa miesten ja naisten välillä vai eikö se jostain puolueellisesta näkökannasta johtuen olekkaan se oleellinen seikka tässä huoltajuuskysymyksessä?? ;)
Hih..
Noin vain yhäriruikuttajalle jauhot suuhun ja mitähän se luuseri tällä kertaa leipoo niistä jauhoista jotta ei mielestään nolais itseään taas perinpohjin? ;)
Se on just se ja sama mitä sanot tollaselle ruikkuperseelle joka ei tajua mitään normielämästä.
Tolla yhäriruikuttajalla ei oo kaikki kotona nii eipä siitä saa kunnon vastusta ;)
On vaan niin mukava pistää jauhot suuhun tuollaisille yhäriruikuttajille jotka ei tajua miten ne ruikuttajat nolaa itsensä alituiseen ;)
On ihan mukavakin kun pystyy viemään tuollaisia yksinkertaisia yhäriruikuttajia kuin pässiä narussa ;)
Eikä tuokaan ruikuttajien ruikuttaja edes tajua miten se seuraa minua kuin opetettu koira ja minä olen tilanteen herra koko ajan ;)
Tuollainen yhäriruikuttaja muka sitten olettaa olevansa lapsilleen se paras vanhempi, HUH HUH!
Aloittajan tapauksessa äiti EI ole vuorotyössä, isä on ja äiti on hoitanut pieniä lapsia tähänkin saakka, isä ei.
Ei siinä muita syitä tarvita.
Mikä tekee aloittajasta huonomman vaihtoehdon lähihuoltajksi kuin lasten isä?
Et saa aikaiseksi edes yksinkertaista asiallista vastausta, koska olet niin sekaisin. Ei ole mitään jauhoja, on vain fakta, joka näköjään hermostuttaa sinua. Olet säälittävä.
Sinulla ja asuinkumppanillasi on omituinen tapa viettää yhteistä aikaa. Onko tekemiset vähissä vai mikä saa teidät viihtymään yh-palstalla ;)
Miksi ihmeessä kaikki keskustelut tällä palstalla on tota "yhäriruikuttaja"-"etäisä" vastakkainasettelua ja tappelua??!! Aika asiatonta mollausta Nettomaksajalta, eihän tossa inttämisessä ole mitään järkeä...
Tasa-arvo huoltajuuskysymyksissä on tosiaan tärkeää, mutta eihän miehet ja naiset ole ikinä tasa-arvoisessa asemassa!! Vauvojen tekoon tarvitaan isän siemen, mutta sen jälkeen ihminen kasvaa ja kehittyy äidin kohdussa, äiti synnyttää, hoivaa ja imettää. Ei se ole tasa-arvoista, mielelläni olisin minäkin antanut mieheni oksentaa sen 4kk, kärsiä raskaus-vaivat, synnyttää ja imettää, herätä öisin jne. Ehkä sitten voisi olla luonnollista antaa pieni lapsi ensi-sijassa isälle. Mutta kun se ei ole tasa-arvoista! Itsekkin olen sitä mieltä että jos äiti pystyy tarjoamaan ihan yhtä hyvät edellytykset kuin isä, lapset olisivat ensi sijassa äidin luona jos äiti ja lapset haluavat.... Vaikka se nyt "yhäriruikuttajalta" kuulostaakin. Tilanne on ihan toinen, jos äiti ei pysty tarjoamaan yhtä hyvää maaperää lapsille kuin isä.
Totuus on että erossa häviää aina kaikki osapuolet, kukaan ei oikeasti voita yhtään mitään. Älkäämme siis erotko liian helposti, mikä tahansa suhde on pelastettavissa jos tahtoa ja apua löytyy! Ei tarvitse sitten kenenkään ruikuttaa etänä/lähinä olemisesta, elareista, sossutädeistä yms.
Taas nauretaan sinun yksinkertaisuudellesi ;) Heh heh..
Oletetaan tilanne että kun erotapauksessa isä on työtön ja äiti työssä niin miksi silti poikkeuksetta äiti saa lähihuoltajuuden? ;)
Eikö isällä silloin olisi paljon paremmin aikaa lapselle kuin äidillä?
Isän työttömyydestä johtuva "rahattomuuskaan" ei kelpaa nyt selitykseksi ruikuttaja sillä tottakai tulonsiirto äipältä isän kukkaroon olisi yhtälailla mahdollista kuin normikäytännön mukaan nyt on isältä äipän kukkaroon!
Entäpä kertoiko tuo aloituksen tehnyt ruikuttaja sitä että voisikohan isällä olla mahdollisuus siirtyä myös ns. virka-aika työaikaan? Eipä kertonut ei ja ei muuten teidät ruikuttajat tuntien saletisti kerro kaikkia oleellisia yksityiskohtia tapauksesta sillä muutoin hän voisi olla saamatta teiltä muilta ruikuttajilta kannustushuutoja ;)
Tottakai tuokin yhäriruikuttaja vetää sulkaa hattuunsa kertoillessaan että on itse hoitanut lapsia vaikka totuus voi olla täysin päinvastainen!
Onnea vain sinulle ja muille palstan yhäriruikuttajille! Löysitte toisenne ;)
Sepität muka kauniisti tasa-arvosta miehen ja naisen välillä mutta samaan hengenvetoon lyttäät sen puheesi jauhamalla paskaa jostain helvetin oksentelusta ja öisin heräämisistä!
Marttyyri! Makustele sitä sanaa sillä sitä sinä haet itsellesi täältä! Ruikuttava luuseri olet kuten muutkin kaltaises yhäriruikuttajat täällä ;)
Jos sulla on sattunut huono flaksi ja ex-rouva ei ole hoitanut kotia ja perhettä niin se ei tarkoita että kaikki äidit hoitavat huonosti lapsiaan! Suuri osa meistä kypsistä äideistä oikeasti on toivonut lapsia pitkään ja onnellisena hoitelevat niitä kotona montakin vuotta, ihan aidosta rakkaudesta. Eivätkä ole tukien tai isojen elareiden perässä eron koittaessa, onhan pitkä koulutus tuonut myös meille äideille ison palkan eikä ole riippuvaisia parista satasesta kuussa.
Mitä ihmeen järkeä mun olisi tänne kirjoittaa paskaa kun tarkoitus oli oikeasti saada ihmisiltä tietoa miten katsotaan kummalle lapset menevät jos ja kun tilanne on tuollainen miten olen sen sanonut?!! En tarvitse puolestapuhujia enkä selkään taputtajia, ihan mielipiteitä ja tietoa etsin.
Ja totuus ei todellakaan ole päinvastainen. Lapset olen hoitanut hyvin ja lähes yksin, ja siitä olen ylpeä!! Lasten Isällä on kyllä mahdollisuus hakea päivätyötä, mutta ei ole sitä halunnut 10 vuoteen tehdä.
Sinut erottaa täällä kirjoittavista etäisistä se, että olet ainoa ruikuttava etäluuseri ;)
Kyllä on miehen pakko olla surkea isä, jos ei omat lapsetkaan välitä.
Synnytä omat pentusi, niin ei tarvitse kitistä.
Mikä on se asia, jonka koet suurimpana uhkana omalle käsityksellesi, pelkäätkö, että ne osoittautuvat vain pelkiksi omien heikkouksien puolustusyrityksiksi. Miksi haluat kuulla vain pelkkiä myötäileviä vastauksia tai kuulla pelkkiä itsestään selvyyksiä, aika rajoittanutta tiedon hakintaan.
Kypsänä aikuisena äiti ihmisenä tiedät, että jos haluat toteuttaa mahdollisia erityisominaisuuksiasia, joudut tekemään toisenlaisia valintoja elämässäsi kuin lastesi isä. Oletko sinä kärsinyt epäoikeudenmukaista kohtelua ja nyt haluat kääntää tunteet päinvastaisiksi, tunteeksi vallasta, herättää toisessa syyllisyyttä.
Voitonriemua sinä haluat tuntea muiden mielenpiteistä, siltä osin kun ne myötäilevät sinua. Ensinnäkin, onko tämä edes ajankohtainen kysymys, miksi muka isä olisi nyt kiinnostunut lapsistaan, kun ei ole tähänkää asti ollut kiinostunut jakamaan vanhemmuutta tasan.
"En voi uskoa, että kukaan normaali aikuinen ihminen haluaisi lasten lähi-vanhemmuuden mistään muusta syystä kun rakkaudesta." Ihan vaan periaatteen vuoksi, sinun kiusaksi, kuitenkin sinun KOLMEn lapsen isäsi!
Miksi ihmeessä isä on poissa lastensa luota? Lasten etu olisi että vanhemmat kantaa vastuun yhdessä elämisestä ja sen haasteista. Se todellakin edellyttää äidiltäkin sillä isä on lapselle välttämätön ja niin myös perhe sekä perusturva. Kun tosiaan kerrot että se kuuluisa OMA ELÄMÄ jää taka-alalle! Elämä on miehen ja lasten kanssa juuri sitä omaa elämää ja siinä silloin. Mihinkään muuhun ei todellakaan tarvitse pyrkiä. Mikäli lasten etu on tärkein on päivän selvää että, äiti ja isä käsittelee itse omat asiansa siihen malliin että se tukee lasten oloa ja kasvua . SE nimittäin on sitä aikusiten kasvamista joka kohtaa aina kun syntyy lapsia ja perhettä Se yleensä valitaan itse.
äiti on parempi vaihtoehto lasten kasvattajaksi kuin isä koska äiti on se joka kantaa lapset ja huolehtii niistä silloin kun ne on pieniä ja miehet käyvät töissä :) enkä epäile että isätkään olisivat huonoja vanhemmiksi... en yhtään ihmettele miksi sinulle ei ole annettu lapsia sillä sinä et näytä hillitsevän itseäsi...
aloittajalle: kyllä minä uskon että sinä saat lapset koska olet hoitanut niitä lähes yksin kotona pari vuotta ja isä ei paljoa kotona.. oikeus katsoo sen missä on tasapainoa kasvatukseen eli onko paljon kotona vaiko töissä :) stemppiä sinulle :)
Viekää lapsenne esivanhempienne luo ,ja orjuttakaa heidät elleivät he sitten ole sokeita ja rampoja niin pääsette sodista ja kivisistä kengistänne.
Et ehkä ole sinisilmäinen hölmö, mutta tietämätön olet. Kylläpä vaan on niitä, jotka haluavat huoltajuuden itselleen, koska sillä tienaa. Ja niitä, jotka muuttavat yksinhuoltajuuden yhteishuoltajuudeksi, koska toisella ei ole varaa maksaa korvauksia. Eli tällä logiikalla: kun lapsi on luonasi, jäät voitolle.
Jos on hyvät tulot niin kuin sinulla, näillä asioilla ei tietty ole merkitystä.
Ja lakatkaa jo hyvät ihmiset puhumasta 24/7 -vastuusta. Ällöttävää marttyyrikilven kiillotusta.
ps. Mulla on marsu. Olen siitä vastuussa 24/7 ja 110-prosenttisesti.
sä täällä nolaat itses.. lapsella on parempi olla sen vanhemman luona joka lasta on hoitanut pienestä pitäen ja jolla on lapselle aikaa säännöllisesti.. mitä epäselvää siinäkin on sun ymmärettäväksi..
Todennäköisesti pahassa kiistassa voittaa "häijympi" ja "parempi" vanhempi jää etäksi. Häijympi manipuloi lapset ettei ne enää halua kohta nähdä etää.
Aina menee Äidille jos ei aivan alkoholisti ..... jos molemmat haluaa jos ei kumpikaan haluu niin Äidille...
suomessa ei lapsia äidiltään viedä, ellei todistettavasti narkkari tms. 12-vuotiaana lapsi saa itse päättää, kumman luona haluaa asua.
Koska kaikki lapset vielä ovat alle kouluikäisiä, niin kokeilkaa tässä alkuvaiheessa ratkaisua, että lapset on vaikka 2 vkoa vuorotellen kummallakin, viikko on kovin lyhyt vaihtoväli noin pienille. Meillä ainakin mies aika pian huomasi, ettei hän sittenkään halua vastuulleen pieniä lapsia ja työmatkojen yms järjestäminen oli todella hankalaa. Mutta toisaalta silloin mies itse tekee päätöksensä ja silloin ei tule ruikutusta kumminkaan päin. Ei asumispäätös ole lopullinen ja sitä voi muuttaa tilanteiden muuttuessa. Jos nyt vaikka annat lapset isälleen ensimmäiseksi kuukaudeksi, niin tiedätte voiko yhtälö edes toimia ja sitten vasta teette lopulliset päätökset. Todellisuudessa varsinkin alkuun on myös äidille mukavaa kun on välillä vapaata ja tietää, että joku kuitenkin varmasti huolehtii lapsista hyvin. Teillä on nyt kuitenkin vielä koko ensi kevät aikaa harkita lopullista päätöstä ja sovitte vaikka sitten puolen vuoden päähän sovitteluajan jos ette ole yhteistuumin päässeet järkevään ratkaisuun. Koska veikkaisin teidän molempien olevan järkeviä koulutettuja ihmisiaä, niin yleensä tämä asia kuitenkin selkiintyy kun asiaa kokeilee.
Yksi asia on ainakin varma. Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiin. Tulot ja työajat ei sitä määrää.
Ainoastaan ja vain lasten oikeudet.
Kaikki selitykset tuloista, matkoista ja vuorotöistä on vain turhanpäiväisiä selityksiä.
Keskittykää kaikkein oleellisempaan, eli lasten tulevaisuuteen.
Ratkaisu kyllä löytyy jos molemmilla vanhemilla on oikeasti halua ratkaista asia.
En tiiä tuota mul on sillai vanhemmat asunu 500km päässä toisistaa ja oon sitte mukavasti kk välein reissannu tuota matkaa aina isää kattomaan. Ja tavallaan tuntuu aika pahalta ku on kaks erillistä maailmaa ja nyt parikymppisenä alkanu sekoamaan että kummassa maailmassa mun pitäis elää.
Ja tosiaan on tullu nuorena sen isänki luona pari vuotta asuttua ni ei helpota päätöstä. Oon ajatellu et muutan nyt sen isän luo takasi ku en oikei nauti elämästä täällä.
Pakeneminen on siitä huono juttu, että itsensä pakeneminen ei oikein onnistu. Huoliaan karkuun ei voi lähteä kun huolten suurin aiheuttaja, minä, tulee mukaan.
.. tai jotain sinnepäin :)
Jos ette itse voi päättää, niin antakaa muiden tehdä päätös.
Jos noin aikuisesti suhtaudut asiaan, että isänkin luona lapset saisivat hyvän elämän, niin kuulut siihen pieneen osaan vanhemmista, jolla ero on terveellä pohjalla.
Olen itse ollut välikappaleena sellaisessa erossa, että lapsista ei välitetty, vaan siitä kumpi osasi mustamaalata toista paremmin ja kumpi joutuisi maksamaan. Isän luo jouduin asumaan ja sellaista helvettiä oli, että heti 12 vuotta täytettyäni pyysin äidin luo asumaan ja pääsinkin (onneksi oli mustelmia todisteena). Okei, äidin luona ei saanut viikkorahaa eikä leluja eikä omaa huonetta ja jouduttiin muuttamaan kerrostaloon, mutta eipä tarvinnut joka päivä turpaan ottaa. Meidätkin äiti huolsi joka päivä, mutta isä silti sai huoltajuuden. Meiltä ei paljoa kyselty, kun isä jyräsi koko jutun. Isä kävi töissä, äiti työtön, se varmaan painoi soskun vaakakupissa enemmän.
Lähettäkää ne riiviöt.hmm,korjaan lapsenne tänne.Me kyllä hoivataan ja harrastetaan.Hmm,heidän kanssaan.Hmm,jos vain.Hmm,hinnoista sovitaan.
Haista v***u sekopää.
Riitaisassa erotilanteessa olin altavastaajana, lastenvalvoja oli täysin äidin puolella, isän oikeuksia ei kertonut kukaan. Onneksi sain tietää tällaisesta palvelusta:
http://www.yyl.fi/
Sinne soittelin ja viestittelin ja yllättävää kyllä, Suomen laki takaa isille aika hyvät oikeudet, niistä vaan ei kukaan halua kertoa. Ja niillä neuvoilla asiat saatiin järjestymään.
Eli yhteyttä sinne vaan ja varmasti löytyy apua ja saatte asiat kuntoon!
Lasten parastahan teilläkin varmaankin haetaan vaikkei sitä aina virallisilta tahoilta tunnu saavan.
Ihan sama miten katotte kunhan vaan oikeasti vaalitte lasten parasta vaikka sossun mielestä paras huoltaja on äiti vaikka se olis minkälainen tahansa........todellisuus monesti toista. Kalliiksi tulee jos äitiä vastaan alkaa taistelee.......on meinaan kokemusta mutta toisaalta sain lopuksi pitää lapset kokonaan.
ei muutakuin lapset hoitokotiin ja töitäjatkamaan.se on yleinen käytäntö monissa maissa.suomaliset on niin juntteja ,kun eivät osaa keskustella vaan ruvetaan tappelemaan.itse antaisin äitylin hoitaa lapset,kunnes ne on teinejä,joten eivät olisi minun urakehitykseni tiellä ja siitä naisestakin olkis paljon risaa,kun olen poikien kanssa juhlimassa.naisten pitäisi taas alkaa pysymään kotona eikä olla työelämäss.ne vaan sotkevat kaiken ja muutenkin kansan uudistukset ovat menneet perseelleen.
Vaikkain tuo näyttää aika erikoiselta tuo kuvaus. Syvällisemmin ajateltuna on kys aikuisten asiasta eikä lasten. Lapset voivat olla vain yhdessä paikassa ja "riita" ona aikuisten. Vastuunottaminen lapsista perheenä aina edellyttää aikuisten sopeutumista perheen ja lasten edun vuoksi. Nähdäkseni työpaikka ja raha ovat hallitsevia asioita useimmiten ja oireeksi jää ihmetellä lasten asiaa. Ihmettelykin on hyvä mutta reagointi ja valintojen teko on sitten tehtävä itse.
Perhe ja lapset ovat lyhyen ajan mahdollisuus elää heidän kasvuympäristönsä joten ehdottomasti vanhempien tulee tehdä päätös ja valita lapset ja sitten työ,ura,raha, ym kuvitteelliset onnen lähteet..
Valinnat on tehty eikä ole muuta kuin sopeutumisesta ja tyytymisestä kyse ja lapset saavat sen mikä heille kuuluu.
Mun vanhempien erotessa saatiin itse päättää kumman luona asutaa. Oli sanomattakin selvää että muutimme äidin kanssa, kun isä oli kun vankilan johtaja ja koko perhe oli kotona kun vankilassa. Isä oli myös olevinaan esimies ammatin lisäks myös perheen pomo. Semmosen isän kanssa ei tullut mieleenkää muuttaa. Lapsuus oli pelkkää vankilahelvettii!!!!!!
haulikolla! missään nimessä ei kannata oikeuteen lähtä, varsinkaan jos on mies.
Kuulosti kyl taas niin höpönlöpö jutulta kun olla ja voi.Jokainen Suomessa tietää että vaikka lähtoasetelma olisikin naisella huonompi, silti suurimmassa osassa näissä tapauksista lapset päätyvät äidille.Tämän tilanteen kuvaus olisi voinut yhtä hyvin olla että "Äiti leipoo joka päivä lapsille pipareita, isä aina pieksee heitä remmillä".Tottakai lapset menevät äidille joka pystyy suuremman osan päivästä olemaan heidän kanssaan ja mikäpä siinä kun isi joutuu lapsilisää maksamaan, ei auta itku markkinoilla hänelle kun kerran erehtynyt, joten jos äiti ei ihan 100% pa ole, mikä ei kaiketi ole nyt asian laita kun töissä käy niin rahakaan ei varmaan ole peruste isipapan hyväksi tässäkään tapauksessa.
Pistää kyl ihmettelemään ylipäänsä jos tää tapaus on edes totta, miksi isä edes vaatisi pieniä lapsia itselleen jos kerran tilanne niin että on välillä yöt välillä illat töissä ja aamuvuoro viikkoina pitäisi päästä aikaiseen nukkumaan ja tähän päälle viel n. tunnin työmatka suuntaansa.
Kyllä teidän tapauksessa äidistä pitäisi tulla lähivanhempi, jo senkin takia, että isällä on vuorotyö Isän vuorotyöllä kun nimittäin on merkitystä, jos asiasta pitää lähteä todella kiistelemään. Lasten hoidossa katsotaan, että kumpi vanhempi voi hoitaa lasten kouluun ja hoitoon viennit paremmin ja kumpi vanhempi on iltaisin sitten lasten kanssa. Näillä on iso merkitys. Olen itse käynyt vastaavan tilanteen lävitse.
Toivottavasti isä ymmärtää, että hänen vuorotyönsä ei mitenkään puolla ainakaan lähivanhemmaksi haluamista. Kuka haluaisi, että lasten pitäisi olla iltaisin toisinaan jonkun toisen hoidettavana, kun isä töissä.. kun taas äiti voi hoitaa lapsia illat itse.
Erot on ikäviä, todella ikäviä.. ja ymmärrän teitä isät todella hyvin. Ei ole helppoa luopua jatkuvasta yhteisolemisesta lasten kanssa. Elämä vain kun päätyy eroon, niin silloin pitäisi oikesti jaksaa ajatella lasten parasta. Voimia kaikille.
Mitä isä on edes tehnyt ansaitakseen lapset? Kerryttänyt ansioitaan samalla, kun äiti on ollut kotona ja ansaitsisi lapset nyt jotenkin paremman palkkansa vuoksi?
Lueskelin nuo kaikki vastaukset läpi, kun ystävälläni on kans aika kinkkinen riita lapsen huoltajuudesta. Jos (ja ilmeisesti tähän saakka myös KUN) ette saa sovussa asioita hoidettua, niin "sosiaalitanttojen" (antaaksi nimitys) päätös riippuu paljolti siitä, missä kunnassa lapsesi ovat kirjoilla. Ystäväni lapsella on Raisiossa ja täällä tuntuvat tädit olevan riitatilanteissa lähes aina sitä mieltä, että ISÄ on ehdottomasti parempi, vaikka olisi tuomittu esim. lasten pahpoinpitelystä!!! Tiedän monia tapauksia - myös sellaisia, joissa lapsi on ympäristön mielestä turhaan huostaanotettu. No, ei se vielä mitään, mutta kun ne OIKEAT ja TODELLISET ongelmatapukset jäävät varjoon, eikä niihin puututa. Eli toivottavasti et asu Raisiossa ja jos asut, niin muuta pian lastesi kanssa pois!!!!
Onko Suomessa ainuttakaan tapausta jossa isä olisi saanut riitatilanteessa lapset?? Ei ole!! Käräjä oikeudet voi päättää mitä vaan, mut hovi kumoo kaiken parin kyyneleen jälkeen!! Eli sovusssa kannattaa iskän vaan oottaa että muksut ainakin 12v ja sitten kysyä lapsilta mitä haluavat! Voi ollla edes jotain mahdollisuuksia tasavertaiseen vanhemmuuteen! Asun x:n kans 500m toisistamme ja tiedän tosiaan mistä puhun!
USKOKAA JO PELLET ETTEI ISÄLLÄ OLE MITÄÄN MAHIKSIA SAADA LAPSIANSA LUOKSEEN ASUMAAN. ISÄ SAA LAPSET LUOKSEEN VAIN JOS ÄITI ON KUOLLUT, TODISTETTAVASTI MIELISAIRAS (HOIDOSSA), TÄYS SPURKU TAI NARKKARI, SILLOINKIN ON VIELÄ MAHDOLLISTA ETTÄ SOSSU OTTAA LAPSET HUOSTAAN ENNENKUIN ANTAA ISÄLLE! ÄITI SAA KYLLÄ TÖPPÄILLÄ MITEN VAAN, EI NIITÄ MITENKÄÄN NOTEERATA, AUTA ARMIAS JOS MIES TEKEE YHDENKIN VIRHEEN NIIN HETI ON KUSESSA. NIMIM. KOKEMUSTA ON
"Onko Suomessa ainuttakaan tapausta jossa isä olisi saanut riitatilanteessa lapset?? Ei ole!!"
Sori.. Minä sain. Aikaahan se vaati ja uskoa oikeuteen, mutta nyt olemme eläneet jo kolme vuotta yhdessä. Minä ja tyttäreni. Itse tapauksesta voisin kai kirjoittaa vaikka kirjan, mutta nyt kun olen saanut tarpeeksi etäisyyttä siihen kaikkeen, niin en vain edes jaksaisi edes vastailla näihinkään viestiketjuihin. Nyt vastasin, ettei tule väärää tietoa. Nykyisin isätkin voivat saada lapset huollettavakseen. Olin mm. vakuuttavampi turvaamaan lapsille molempien vanhempiensa tapaamista toisin kuin äiti. ps. meillä raikuu nauru ja ilo päivittäin kotona.
On täällä muitakin jotka saaneet lapset isälle..........aikaa se tosiaan vie ja hermot täytyy olla isällä hyperkunnossa että jaksaa hakata päätä seinään yhteiskunnan rattaissa. Oikeuden päätöksellä lapset määrättiin isälle..........siitä kuukausi eteenpäin pidettiinkin äidin hautajaiset.................!!!!
sospuolella asioiden hoito erotilanteissa on pelkkä vitsi.......ei taida amattitaito riittää...........??
Siellä mieluummin missä ovat lapset juurensa kasvattaneet.
Lasten mielipiteeet huomioiden.
mielipidekin huomioon, kun riitelette! Nämä huoltajuuskiistat maksavat yhteiskunnalle jopa 25 MILJOONAA vuodessa!!! Ihan perseestä. Se, joka haluaa tapella, maksakoot tappelunsa ihan itse,pliis. En edes ymmärrä miksi yhteiskunta tällaiseenKIN osallistuu. Kyllä lapset tulevat kalliiksi tässä maassa ja kun sitä halutaan niiiin leikkiä jossain vaiheessa isiä ja äippää, mutta ei sitten jaksetakaan leikkiä enää, kun tulee pikkuinenkin vastoinkäyminen. Se, joka niitä lapsia tekee, ottakoon myös vastuun ja me fiksummat, jotka tiedämme rajamme, emme niitä tee.
Mun mielestä lapsen elämän tulis mahdollisimman vähän muuttua eron myötä ja taata lapselle se vanha tuttu ympäristö,päivittäiset rutiinit jne niin pitkälle kuin se suinkin on mahdollista ja lasta kuunnellen.
Oli lähi isä tai äiti niin siellä missä lapsen koti on ollut ennen eroa,tulisi se paikka myös pysyä.Eikä se tarkoita että etävanhempi jollakin tapaa olisi huonommassa asemassa vaikka lasta ei saisikaan asumaan itselleen.
Kyllä lapsi aikaa myöden itse oppii tietämään miten hänestä välitetään ja kuka aidosti rakastaa kunhan vain vanhemmat osoittaa tämän lapselle teoilla ja sanoilla(Siis kunhan vanhemmat tajuaa olla puhumatta pahaa toisistaan lapsen kuullen eikä näin ollen käännytä lasta toista vanhempaa vastaan..)
Muistakaa jokainen tämä:Vanhempi on lasta varten eikä lapsi vanhempaa varten.
Me vanhemmat ollaan aikuisia ja osataan käsitellä asioita huomattavasti paremmin kuin pieni lapsi.Ei laiteta lapsille liian suurta taakkaa kannettavaksi vaan annetaan lapsen olla lapsia ja elää mahdollisimman huoletonta elämää.Pure huulta vaikka sen eksän tekemiset ällöttäisi kuinka.Lapsen takia.Hän itse oppii muodostamaan mielipiteensä tapaamisten ym pohjalta jos aihetta on.Älkää estäkö tapaamasta,viettämästä aikaa.Kuunnelkaa ja tukekaa.
Kaiken edestänne tulette vielä löytämään te yli itsekkäät vanhemmat!
Äitiys ja isyys ei lopu siihen, mikäli lapset asuvat pääsääntöisesti vain toisen vanhemman luona eikä ole lapsen edunmukaista, mikäli vanhempien välillä on valtataistelua omasta arvosta vanhempana.
Mikäli molemmat vanhemmat erosta huolimatta, unohtaisivat kokemansa vääryydet ja arvostaisivat toisiaan vanhempina keskittyen lapsien kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, niin uskoisin, että tuloerot ja etäisyydet menettäisivät merkityksensä ja asiat etenisivät huomattavasti kivutttomammin.
Se on surullista, mikäli toisen kunnioitus ja arvostaminen loppuu avioeroon.
Erossa on aina tunteet pelissä, sen takia lapsista riidellään ja toista kiusataan vuosikausia. Surullista mutta totta. Meillä mies antoi lapset minulle vapaaehtoisesti ja etsi uuden naisen, jonka kanssa hankki lapsen. Lasten teko ja saaminen taitaa olla mukavaa. Eipä isä jaksa lapsia hoitaa, naiset ne hoitaa. Yhteydenpitokin lapsiin kangertelee kun tuntuu omassa elämässä olevan muuta tärkeämpää. Suosittelen, että luet netin keskustelupalstaa http://www.eroperhe.net/keskustelu/.
Minun vanhempani erosivat kun olin 5v., veljeni oli 7v. Vanhempani eivät koskaan olleet riidelleet kuuluvasti meidän lasten kuullen,joten ero tuli sinänsä yllätyksenä. Eroon liittyi kaikkea vanhaa asiaa sekä sitten viimeinen silaus,äidin uusi miesystävä.
Me lapset saimme itse päättää mihin jäädään asumaan.Siitä ei käyneet vanhemmat mitään kädenvääntöä. Äidin uuden miehen luokse isoon ok-taloon meillä oli myös ovet auki,mutta halusimme veljeni kanssa jäädä asumaan KOTIIN. Niin ,kotiin,joka tässä tapauksessa oli isän luokse. Mutta koti oli paikka jossa oli kaikki tuttu,pihat,leikkikaverit,naapurit,päiväkoti lähellä,ala-aste lähellä jne. Minne muualle 5v. tai 7v. lapsi haluaisi muuttaa kodistaan??
Isä teki iltapainotteista työtä,kotiin tuli 18-19 välillä. Äitimme oli päivätyössä,joten hän haki meidän joka päivä luokseen töiden jälkeen.Isä haki töistä päästyään meidät kotiin. Viikonloppuisin yövyttiin usein äidin luona.Silloin kun niin tahdottiin.Meillä ei ollut mitään ns. vierailupakkoa äidin luona,tarkottaen jotain ey joka toinen vl tms. Olimme äidin luona aina omasta halusta ja pääsimme sinne aina kun halusimme.
Vanhempamme ovat olleet aina hyvissä,tai ainakin kohtalaisissa väleissä.
Äiti on sanonutkin,että vain lasten takia välit oli säilytettävä hyvinä. Kun lapsia oli tehty,samassa sopassa ollaan loppu elämä.Piste.Ja vanhempien väliset katkeruudet ja riidat eivät kuulu lasten korville tai lasten murehdittaviksi.
Ajattelinkin lapsena,että vanhempien ero ei ole mikään iso asia.Vaikka monille muille se olikin. Minusta siinä ei ollut mitään ihmeellistä,saati mitään minkä takia olisin sitä surrut. Uskon,että vanhempieni tapa hoitaa ero oli suurin syy siihen,miksi erosta näin ajattelin.
Olen nyt 25v.,3 lapsen äiti. Ja onhan minulla mieskin,sama ollut lukioajoista asti:)
Vanhempani ovat edelleen hyvissä väleissä.Isäni on auttanut äitiä mm. muutoissa,autonkorjaamisissa,tietokoneen huolloissa yms. He pystyvät muitta mutkitta osallistumaan sukujuhliin ja ovat hyvissä väleissä toistensa sukulaisten kanssa. Esimerkiksi isäni vierailee yhä äitini vanhempien luona.
Vanhempien ero on vanhempien,ei lasten.
Olen ikuisesti kiitollinen ja suorastaan YLPEÄ siitä kuinka omat vanhempani hoitivat avioeronsa. Vaikka olen nyt aikuisena saanut kuulla asiosta,jotka eroon pikkuhiljaa aikoinaan johtivat JA ne ei ollut mukavaa kuultavaa..petturuutta,valehtelua jo suhteen alkuajoilta asti jne. Mutta lasten vuoksi,mitään katkeruutta ei kotona näytetty,kumpikaan ei mollannut toista meille lapsille.