Kuusikymppiä täytettyään suomalainen alkaa odottaa eläkkeelle pääsyä, jos ei ole jo eläköitynytkin.
Ehkä jollekin on auennut eläkeputki tai sitten on siirrytty osa-aikaiselle. Joskus vain tuntuu, että
kuusikymppisen elämä eläkkeellä tai ilman on hivenen aliarvostettua. Vanhukseksi aletaan jo nimitellä.
Itse olen kärsinyt 6 vuotta eturauhasen syövästä, joka alkoi vuonna 2004 ja tietysti mieleen tulevat
viimeisen rannan ajatukset aina kontrollin lähestyessä. Sairaus ei välttämättä ole huono asia. Elämään
tulee nimittäin uusi, ihmisläheinen ote ja niinpä arjesta voi nauttiakin. Ne vuodet jotka ovat elämää
jäljellä, eletään rikkaasti. Joskus eläköitymisen myötä tulee turhautuminen. Tätä olisi varottava. Aina
pitää järjestää itselleen henkireikää harrasteista ja ystävyyssuhteista. Kuusikymppisellä on edessä rikkaita
vuosia, jos asenne elämään on hanskassa.
Ehkä jollekin on auennut eläkeputki tai sitten on siirrytty osa-aikaiselle. Joskus vain tuntuu, että
kuusikymppisen elämä eläkkeellä tai ilman on hivenen aliarvostettua. Vanhukseksi aletaan jo nimitellä.
Itse olen kärsinyt 6 vuotta eturauhasen syövästä, joka alkoi vuonna 2004 ja tietysti mieleen tulevat
viimeisen rannan ajatukset aina kontrollin lähestyessä. Sairaus ei välttämättä ole huono asia. Elämään
tulee nimittäin uusi, ihmisläheinen ote ja niinpä arjesta voi nauttiakin. Ne vuodet jotka ovat elämää
jäljellä, eletään rikkaasti. Joskus eläköitymisen myötä tulee turhautuminen. Tätä olisi varottava. Aina
pitää järjestää itselleen henkireikää harrasteista ja ystävyyssuhteista. Kuusikymppisellä on edessä rikkaita
vuosia, jos asenne elämään on hanskassa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen samaa mieltä siinä, että itsestä riippuu minkälaisena elämänsä kokee. Eikä pidä antaa muiden, etenkään kielteisten, mielipiteiden vaikuttaa. Maailmassa on paljon mielenkiintoista tekemistä, ettei siinä ehdi miettiä vanhenemista ja "istua kuolemaa odottamassa". On vain tämä hetki, ei sitä kannata käyttää valittamiseen. Pidetään tämä asenne!
saanut olla terve, mikä tosiaan ei ole itsestään selvyys. Oikeastaan elän juuri nyt elämäni huolettominta aikaa. Eläke turvaa toimeentulon. Ei ole ketään, josta pitäisi huolehtia tai jota pitäisi hoitaa. Melko nuorena, lapsena jouduin usein ottamaan vastuun taloudenhoidosta ja hoitamaan läheisiäni. Opiskeluaikana rahaa oli niukasti. Työelämä rajoitti vapautta, mutta antoi toimeentulon. Nyt on vapaus ja ihmissuhteista jäljellä ne parhaimmat. Mutta uusiakin tuttavuuksia syntyy. Tänään olin iltahämärissä tulossa metsän raivauksesta ja kävelin autolle päin. Menin omakotitalon ohi, siellä aukeni ovi ja toivottelin hyvää iltaa. Huomenna 89 vuotta täyttävä rouva oli jo tunnin verran odotellut minua pois metsästä oli jo huolissaan, että jotain on tapahtunut. Hän oli paistanut pannukakkua ja keittänyt mustikkasoppaa. Kutsui minut syömään. Noin pirteä haluaisin olla minäkin lähes ysikymppisenä. Meillä oli oikein hauskaa.