onko joku käynyt am:n kwai-joen retkellä pattayalta? kuinka kauan bussimatka kestää? lähtö on ilmeisesti tosi aikaisin aamulla? ja vielä - onko paikallisilla järjestäjillä samaa retkeä paljon edullisemmalla hinnalla?
kwai-joelle pattayalta
ayya
10676
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mun mielestä niitä reissuja järjestetään sinne pattajalta. Eli pääsee hyvin. En muista kyl aikoja..
Aamulla ainakin meidän pihasta lähdetään 06:30, aamiainen ennen BKK, yötä ollaan Kwai-Resortilla joen päällä, toimiston tytöt myy 4750 baht, junareissut kaikki muu kuuluu, osaavat etsiä hautuumaalta suomalaisten rakentajain haudat.
Alla yksi netti-esimerkki:
http://www.cocogolf.co.uk/excursions-and-sightseeings-in-pattaya/River-Kwai-2-day-trip/
Kysy kävijöiltä - älä matkatoimistoilta. Ja mitä suomalaisia siellä rakensi? Oliko silloin jo thaievakkoja liittoutuneissa?
net on haudattu Union Jack lippujen tai 52 tähtisen alle. Siniristiä et sieltä löydä, oltiin toist puolt jokke, jos siellä yleenä liiton miehiä olikaan.
Saksan manneja on.
Kyllä ne löytää, kun vierailee siellä kerrankin selvinpäin. Suositan Pattajan AA:n reissua!
Mistä lienet tietosi saanut ja missä käynyt, lienee sodat menneet sinulla sekaisin? Älähän laskettele taruja vaan anna edes vähän faktaa. Alkuperäistä Kwai-joen siltaa ei ole edes olemassa, sen pommittivat liittoutuneet mosoksi, penkassa pieni sillan pönkkä ja vaatimaton museo. Nykyinen silta on aivan eri pytinki.
Tuolla retkellähän tehdään aivan jotain muuta eikä siltaan ja museoon mene tuntia enempää aikaa.
Hei nimim pattajan "alan mies"
Omaisten kanssa on sovittu, ettei suomalaisten lepopaikkoja kerrota yleisesti.
Käyköön jokainen itse etsimässä, jos asia kiinnostaa.
Bangkokista tultaessa sodan historiasta muistuttaa jo ennen Kwai-jokea sijaitseva hautausmaa. Muistolaattoja on tuhansia. Toisissa lukee tuntematon sotilas, toisiin on kaiverrettu omaisten kaipaavia tekstejä. Vain harva jättää pysähtymättä hyvin hoidetun hautausmaan kohdalla.
Kaikkiaan Kwai-joen lähistöllä sijaitseville hautausmaille on haudattu lähes seitsemäntuhatta sotavankia. Vain yhdysvaltalaiset vainajat siirrettiin haudattavaksi kotimaahansa, ei kuitenkaan kaikkia.
Kuppako aivosi vienyt? Ei siellä ole mitään suomalaisia ollut rataa rakentamassa. Kyllä ne olivat lähinnä liittoutuneitten joukoissa taistelleita, jotka siellä kuolivat. Ja jos oikein tarkkaan otetaan, meikäläiset olivat... no. ei ehkä siellä rakennuttajien puolella, mutta samassa rintamassa toki saksalaisten ja japanilaisten kanssa. Enkä oikein usko, että suomalaisia olisi taistellut japanilaisten puolella. Liittoutuneitten puolella taistelleet olisi taas ammuttu sodanajan Suomessa maanpettureina.
Kuuluisa elokuva filmattiin ihan muussa maassa kuin Thaimaassa, pääosin Sri Lankassa. Ja kuten sanoin entisestä sillasta ei ole enää juuri mitään jäljellä kuin muutama oletettu parru penkassa. Nykyinen silta on paljon myöhemmin muualta tänne siirretty. Noin 100.000 ihmistä lähinnä siviiliä, mutta myös sotavankia kuoli nimenomaan radan rakennustöissä. Ei siis niinkään tuhoutunutta siltaa rakentaessaan.
Kwai-joesta teki kuuluisan elokuva, jolla ei ole tosiasioitten kanssa juurikaan tekemistä. Ei edes se kuuluisa vislaus, mitä vangit leffassa viheltävät marssiessaan ole nimeltään Kwai-joen silta vaan amerikkalainen sotilasmarssi Colonel Bogey. Kwai-joesta on tietysti tehty myös paljon myöhemmin jatkoleffa, totta kai kun ensimmäinen menestyi, mutta sillä on vielä vähemmän tekemistä totuuden kanssa.
Mutta toisaalta, onhan meilläkin Joulumaa vaikka ei kai Joulupukkiakaan ihan yleisesti ottaen ole olemassa. Eikä Rovaniemellä ole koko vuotta luntakaan vaikka pukki villasukat jalassa takan edessä hohhottaakin.
Siellä satoja kertoja nussimassa.Myös museossa ja hautausmaalla
Isäni oli Australialainen merimies, seilasi siihen sillankorvaan ja sai
hepulikohtaukseen , kuoli. Myös äitini kuoli synnytykseen pestessään
pyykkiä siinä rannassa. Silloin minä synnyin. Nimeni on kwee jai.
aamen, olen orpo.
Etsippä tuosta linkistä, suomalaisia oli 1.400 Yhdysvaltain armeijassa toisessa maailmansodassa, suurin osa Pasific armeijassa (Tyyni meri).
Eurooppaan niitä ei uskallettu tuoda, eivät tienneet kenen puolella ideologisesti loppujen lopuksi ovat, kovat kommunistitaustat ja silti sympatiseerasivat natseja.
Vaan niinhän se nykyisin menee vieläkin. 60-luvun stalinistit ovat tämän päivän kovimpia seinähullu-kapitalisteja.
http://www.state.gov/p/eur/index.htm
Olen pahoillani, jos olen omaisten hautarauhaa rikkonut. On siitä joskus ollut puhetta, ettei niistä puhuttaisi, unohdin, ขอโทษ .
Tarkoittanet ilmeisesti viime vuosisadalla ja vuosisadan alussa Amerikkaan muuttaneita emigrantteja, jotka kutsuttiin mukaan karkeloihin liittoutuneiden joukoissa?
Heitä ei kai enää voi oikein kutsua "suomalaisiksi" vaan "amerikansuomalaisiksi", osalla varmaan jo kansallisuus muuttunut aikoja sitten; jotkut toista sukupolvea. Vihollismaiden kansalaisethan, kuten satamiin juuttuneet merimiehet, pakolaiset jne. internoitiin eri leireille ja suuri osa Ellis Islandille, joissa he joutuivat asumaan vielä pitkään sodan jälkeenkin. Tällä perusteellahan jenkkiarmeijassa oli kansalaisuuksia vähän joka lähtöön. Suomensukuisiakin löytynee varmaan jokaiselta WWII:n jenkkihautausmaalta. Näitä hautoja saattavat omaiset edelleenkin etsiä, mutta tuskin enää aikoihin suomeksi.
Nöiden emigranttien natsisympatioista en oikein uskalla sanoa; johtunevatko siitä, että Suomi sai Saksalta apua sodan aikana. Muuten tuntuisivat kyllä taistelleen melkolailla "väärän kypärän alla". Neuvostoliittohan kuului sodan aikana liitoutuneisiin ja Suomi oli sodassa myös USA:n kanssa.
Sitävastoin ne, jotka lähtivät pelon tai mielipiteen vuoksi sodan jälkeen Suomesta lippahivoon ja ottivat uuden passin, Lauri Törnit ja muut kuten Aladar Paasonen, taistelivat jo aivan muissa sodissa eikä näillä sodilla löydy yhtymäkohtia Thaimaahan, lähelle toki.