Huono työpaikkaohjaaja

Ohjaajia on kolmea lajia:

"Ai piru, meille tulee taas joku harjoittelija. Onko se nyt tosiaan mun vuoro olla nimellinen ohjaaja ja nimi paperilla? Ei ehtisi ja vastahan mä olin sen yhden...mulla on nyt vähän kotonakin vaikeaa ja lonkkaa särkee, niskakin on kipeä."

"Hmm...täytyy koettaa nyt jotain siirtää eteen päin tietoa. Mutta vain jos se ohjattava on täyspäinen (Ja se päätetään sitten ensivaikutelmalla miten suhtaudutaan)"

"Kiva, harjoittelija. Toki opetan kaiken mitä vain pystyn. Kiva opettaa asioita eteen päin. Ehkä saadaan meille kesäksi ja joululomiksi hyvä sijainenkin ihan palkattavaksi." (huom: Kunhan ei ole missään määrin pelko siitä, että ns. "liian" pätevä harjoittelija on tulevaisuudessa uhka ohjaajan työpaikan säilymiselle:))

Tuosta nyt voi valita, mihin luokkaan omasi kuuluu. Itse yritän olla mahdollisimman objektiivinen aina harjoittelijoille, mutta pakko myöntää että jos harjoittelijan oma motiivi on heikko ja jotenkin kädetön tyyppi ilman mitään oma-aloitteisuutta, niin joskus se on itseltäkin sitä jotta heitän harjan käteen ja totean tämän päivän duunin olevan tuo varaston siivous.

Näitä sattuu.. juuri tänään sain tietäväni että työharjottelu ei menny läpi. (4 viikkoa), sanallakaan ei ole aikasemmin sanottu että tekisin huonoa työtä tai että olisi jotain korjattavaa, paitsi tänään kun menin hakemaan kansioni (koska työnohjaaja ei voinut sitä täyttää viimisellä viikolla ollessaan kipeä) niin kuulin että minun pitäisi esim. viikko lisää olla.

Olen hoitoalalla viimeistä vuotta ja tämä oli kehitysvammasten kanssa työskentelyä. Syy tähän oli että en kuulemma soveltanut empatiaa ja keskustelua tarpeeksi. Ymmärrän mistä kenkä puristaa, koska yksi asukkaista oli todella huono puhumaan enkä ymmärtänyt mitään, mutta siihenkin tuli parannusta viimeisellä viikolla (kun ohjaajani oli poissa). Tässä on minusta väärin ohjattu koska ei ole sanottu neljän viikon aikana mitään pahaa. Huomenna otan opettajaani yhteyttä ja katsomme mitä tehdään, näin ei saisi mennä.

Aikaisemmat työharjoitteluni (4 paikkaa) olen saanut kehuja oma-alotteisuudesta ja empatiasta ja keskutelusta, yhteistyöstä jne.

Ite olin marraskuun 2010 maalikuun 2011 asti työssäoppimassa erään kansainvälisen monitoimiyhtiön kauppkeskusyksikössä, järjestyksenvalvojana.
P####päisiä asiakkaita ja vittuilua tuli kohdattua, ja ihmettelen, miten oikein pystyin tuon koko ajan olemaan ilmaiseksi koko hommassa. Olin oikeastaan melko yli-innokas.
Itsellä oli virallinen työssäoppimisohjaaja, mutta käytännössä oppia antoi paikan kemmi. Ihan jänniä kokemuksia ja mukavia työntekijöitä oli, mutta vähän hämmästyttää, ettei tuo virallinen työssäoppimisohjaaja edes suostunut työssäoppimisen arviointiin, koska oli "niin kiire". noh, opettajan kaa lätkästiin numero paperille.

Yksi tosi inha on sattunut kohdalle. Hyvä, että ekana aamuna vaivaitui käsipäivää sanomaan. Se, mitä oelvinaan "opetti" oli minulle jo siinä vaiheessa selvää, että tahallaan opettaa väärin, kun meitä valmistuu hänen mielestään koko ajan liukuhihnalta! Kateuttako tai pelkoa, että vastavalmistuneet vievät työpaikat? Järkyttävää, kun hän psitävillä silmillään tuijotti kun tein töitä ja huomautti, että tein asioita väärin, vaikka tein opiston oppien mukaan. Lopulta olin niin rauniona, että hain uuden paikan..Muutama viikko sitten tapasin hänet kaupungilla ja hän kysyi, että onko sitä itsevarmuutta jo tullut lisää!! Kenelläkään ei ole sen ihmisen kanssa itsevarmuutta, koska aina hänen mielestään menee väärin. Nyt on jo tutkinto takana ja jos olisin hänen opeillaan edennyt, niin en olisi tutkintoa läpäissyt. Kaikkeen siis kannatta varautua...

Minullakin yhdessä työharjoittelussa sattui ohjaaja, joka ei neuvonut yhtään. Hän ei neuvonut mitään, ei puhunut minulle, ei perehdyttänyt työhön. Päivän aikana hän saattoi sanoa ehkä pari sanaa. Ensimmäisenä päivänä kun menin sinne, hän vain laittoi heti töihin yksinäni. Viimeisenä päivänä hän ei mitenkään noteerannut sitä. Yleensä nyt on toivotettu hyvät jatkot ja sen sellaista, mutta tämä ei ollut lähimaillakaan, kun lähdin, eikä koko päivänä puhunut asiasta mitään. Kukaan muukaan työntekijä ei puhunut minulle koskaan mitään. Mitään palautettakaan en saanut koko jakson aikana. Loppuarvostelukin oli sellainen, että hän vain sanoi numeron eikä perustellut sitä. Pelkäsin saavani surkean numeron, mutta ilmeisesti harjoitteluni meni kuitenkin hyvin, kun sain hyvät numerot. Mutta olisihan se ollut kivaa, jos ohjaaja olisi jotenkin ohjannut. En tiedä, saattoiko se sitten johtua siitä, että ohjaaja oli itsekin hyvin nuori vielä, vähän päälle parikymppinen, että hänellä ei yksinkertaisesti ollut kokemusta ohjaamisesta.

Minun ohjaja on loukannut minua koko ajan

Minulla oli myös surkea työharjoittelupaikka.
Minua ei hjattu ja se laitettiin minun syyksni, ryten osannut.

Valitettavasti ohjaajat eivät ole lähellekään aina vapaaehtoisia. Jos heistä tuntuu että he eivät saa sinusta riittävästi hyötyä irti itselleen, on selvää että heidän motivaationsa on myöskin nollatasoa.

Nuo arviointimokat ovat kyllä todella syvältä. Ei mene montaa minuuttia antaa vähän suullista palautetta välillä ja kirjalliset lopuksi. Kenelläkään ei saa olla niin paljon töitä, että et edes työkellon soiton jälkeen ehdi muutamaa kirjainta raapustamaan tai vähän juttelemaan.