Oon tosi masentunut. En ees tiedä miks jaksan tännekkään kirjottaa tästä. Ei oo vaan mitään syytä elää. Olen nuori nainen 17-vuotias ja tunnen sen että mun aikani vaan taitaa olla kohta loppu. Tää kaikki masennus, ahdistus ja paska ulkonäkö pilaa mun elämän. Mä en saa omalta mieleltäni rauhaa. Pääpaino on mun ulkonäössä, se on järkyttävä. Ruma, vastenmielinen ja kuvottava. Ei siis oo kivaa kun näkee ittensä peilistä ja tekis mieli repiä naama irti tai leikata nenä pois. Raavin itteäni ja vahingoitan mahdollisimman paljon, koska tiedän että ansaitsen sen ku olen näin ruma ja saamaton paska. Kaikki alko oikeestaan ylä-asteelta. Olin syrjitty ja kiusattu siellä, siis ulkonäköni vuoksi. Kukaan ei ikinä halunnut tulla viereeni tai puhua mulle. Kaikki vaan nyrpisteli neniään ja puhui p***aa, itsetuntohan siinä meni totaalisesti. Pahinta oli kun se kiusaaminen ei ollut edes fyysistä, vaan niin helvetin piinaavaa henkistä....sellasta paskanpuhumista, nauramista, ivaamista, kuiskintaa ja silleen esimerkiksi sanottiin vaikka "ruma" kuin en olisikaan kuullut. Jotkut jopa esittivät yrjöävänsä kun kävelin ohi. Tää kaikki on mun muistoissa JOKA IKINEN PÄIVÄ ja kelaan niitä JOKA HELVETIN PÄIVÄ ja mietin miksi juuri minä. Oon niin monesti ajatellut että olis vaan vaikka mielummin hakannut mut kunnolla, mielummin se kun toi kaikki henkinen paska, koska ne arvet on vaan liian suuret korjautuakseen. Pelkään mun mielenterveyden puolesta. Pelkään että olen tulossa hulluksi. Oon kaiket päivät himassa ja mietin itsemurhaa. Ei mulla vaan ole mitän syytä elää. Eihän ilman rakkautta voi elää? Kukaan ei ole ikinä rakastanut muo, ei ainakaan kukaan poika. Ne pojat ovat olleet niitä pahimpia haukkujia. Rakkaudeton elämä on niin syvältä, ja en tiedä mitä teen koska haluisin että joku rakastaisi ja se tuntuukin niin etuoikeutetulta mulle. Mutta niin...kukaan ei voi rakastaa muo tälläsenä, ei varsinkaan kun ite vihaan itteäni näin paljon. Mulla on niin paha olla. Nään rumuutta kaikialla. Teveetä kun katon niin nään rumia ihmisiä eli oon alkanut kontrolloimaan ihmisten ulkonäköä ja kategoroimaan niitä " rumiin, nätteihin, mitäänsanomattomiin ja kauniisiin" ja tästä ulkönäöstä on tullut se pakkomielle, hassulta itsestäkin kuulostaa kun kuitenkin itse olen ruma. Mutta toisaalta nään myös paljon kauniita tyttöjä ja se ahdistaa, kun toivoisi itse olevansa samanlainen. Ei oo siis päivää etten inhois itteäni, ruma mikä ruma ja vielä kun ihmiset vittuilee siitä niin sehän nostaa mun itseluottamusta niin kivasti. Joten ei tässä muuta, ei siis mitään syytä elää. Tää oli mun pieni valitus siitä.
EI SYYTÄ ELÄÄ
IfIcouldbe....
91287
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Tämä kaikki masennus, ahdistus ja paska ulkonäkö pilaa minun elämäni. Minä en saa omalta mieleltäni rauhaa. Pääpaino on ulkonäössäni, se on järkyttävä. Ruma, vastenmielinen ja kuvottava. "
- Millä lailla ulkonäkösi on "ruma"?? Onko se hiukset, iho, kulmat, silmät, huulet, sivuprofiili?
Hiuksille voi aina tehdä jotakin: värjää, leikkauta, muotoile...
Iho-ongelmiin saa erilaisia aineita kaupasta ja apteekeista.
Kulmat voi nypityttää esim. kosmetologilla tai vaikka jonkin läheisen avulla.
Sivuprofiili on vain yksi osa ihmisessä.
" Raavin itteäni ja vahingoitan mahdollisimman paljon."
- Älä tee sitä enää! Lopeta se! Ei se auta, se tuottaa vain mielipahaa.
"Pelkään mun mielenterveyden puolesta. Pelkään että olen tulossa hulluksi. Oon kaiket päivät himassa ja mietin itsemurhaa."
- Oletko harkinnut käymistä esim. psykologin juttusilla? Yleinen klisee, mutta totta: puhuminen auttaa. Yritä suhtautua elämään positiivisesti, vaikka tuntuukin että kaikki on päin persettä.
Lopuksi: TSEMPPIÄ!!!
Kerro mulle mikä sus on rumaa sun mielestä? Mä olin melkee kaks vuotta sisällä tai no menin kyl kouluu, mut muuten olin kotona koneella koska aattelin et oon ruma. Ja hukkasin niin paljon! Ulkonäkö ei merkitse paljookaa, paitsi pinnallisille ihmisille ehkä ja niistä ei oikeesti väliä. En tajuu miten joku vois olla noin ilkee ku sulle on oltu, tiiän et jotkut (MONET) on, mut en pysty koskaa käsittää et MITEN ne voi olla niin ilkeitä. Mut oikeesti, asenne ratkaisee. Ja älä enää raavi ittees jne, sä ansaitset parempaa! Älä anna noitten kiusaajien pilata sun elämää. Tai älä anna ihmisten lannistaa sua. Luultavasti ne ihmiset ketkä ei oo menny paskaa elämänvaihetta ja ongelmii läpi on tollasii ilkeitä, eli ne ei tiiä yhtää mitää. Jos sust tuntuu ettet kestä sun ulkonäköö ni mee kauneusleikkauksii, 18-vuotiaana pääset? Sulla on syy elää, ja sun syy elää on SINÄ. (= Mä tiiän ettei oo helppoo mut yritä miettii positiivisesti. Onnee sulle
Sanotaan, et rumaa tyttöä ei ole tullut vielä vastaan ikinä. Mutta rumia naisia on tullut vastaan, mutta se on ihan itse aiheutettua, esim. Johanna Tukiainen kirjaimellisesti maalannut itsensä pilalle, hy v*ttu!
Tai sitten alkoholisoitunut itsestään piittaamaton aiheuttaa jo habituksellaan oksennusrefleksin.
Mutta kuvittele olevasi mies, 18-vuotta, todella paljon finnejä, sivuprofiili päin vittua, oksettavat hiukset, semi köyhä ja tämä paketti on todella hyväkuntoinen kutsuntatarkastuksessa valioyksilö pisteet saanut, mutta naama vitullaan.
Miehellä tuo on astetta pahempi juttu olla ruma, sillä naiset ovat paljon nirsompia kun miehet, FAKTA!
En usko, että olet ruma, jos näkisit minut, niin sinulla olisi varaa sanoa mua rumaksi.
Miksi muutenkin pitää rumimmat paikat olla ne, jotka on eniten näkyvillä?
Vielä sanon, että rumaa tyttöä ei ole tullut ikinä vastaan, ei ikinä!
Ai no ehkä sit et vaan ole nähnyt niitä. Ai jos on mies ja on ruma niin se on pahempi kuin tyttö ja ruma?
Olet väärässä. Naisilta odotetaan kauneutta. Millä mainostetaan tuotteita? Mikä on suuri bisnes: meikit? Naisen kauneutta on palvottu iät ja ajat, ja auta armias jos on vielä tyttö ja ruma. Nuorenhan pitäis olla kaunis!
Mun naamassa on kaikki päin persettä. Epäsymmetriset kasvot, läskin näköiset (vaikka olen laiha), iso ruma nenä....siis kaikki on pielessä.
kyllä muillakin menee päin helvettiä!ei auta kuin koettaa jaksaa!itse ole yli kolmekymppinen mies ja täytyy kyllä sanoa että en ole vielä tähän ikään nähnykkään todella rumaa naista!silloin oman kouluajan aikaan oli muutama minun mielestäni "ruma tyttö" mutta nykysin kun tulevat kadulla vastaa ovat jumalattoman upeita ilmestyksiä!ja eivät ole minua huomaavinaankaan eivät kaikki kukat kuki nuorina!uskon todella että kun ikää tulee ja naiselliset muotosi esiin miehet kuolaavat perässäsi.koeta antaa itsellesi aikaa!!!tsemppiä elämään
Mut toivossa on hyvä elää...
Oon paljonkin miettinyt tota, et toivottavasti "muuttuisin" kauniiksi vanhempana, mutta aika toivottomalta näyttää :(.
Mutta, kiitos antoi kyllä jotain lohtua...
Voisit hei alkaa urheileen ja hankkii sitä kautta lisää itseluottamusta! Vaikka pidänkin itteeni ihan hyvän näkösenä niin urheilu kehonrakennuksen muodossa on tuonu mulle paaaaaljon lisää itseluottamusta. Kokeile siis sinäkin, urheilu ja terveelliset elämäntavat saavat olon paremmaksi:)
Haluisitko jutella mun kanssa? Mulla oli elämässäni kauhistuttavia ongelmia yli 10 vuotta lapsuus- ja nuoruusiässäni, mutta selvisin niistä kuin ihmeen kaupalla! Voisin auttaa sua niin paljon kuin pystyn, sillä koen sen erittäin tärkeäksi asiaksi. Muut auttoivat minua silloin kun olin toivottomassa tilassa ja nyt olen lähes normaali!
eli tässä mun sähköposti/mese ossa: [email protected]