Liki 20 vuotta sitten tyttärenni oli n.2-3 vuotias kun menimme rautatieaseman metron portaissa monen muun kannssa alaspäin. Olin ottanut hänet syliini. Siinä sylissäni hän näki myös paremmin ympärilleen. Aivan halhaalta viereisiin rullaportaisiin astui nuori teinityttö yksin. Tyttö oli pukeutununut voimakasvärisiin kerroksittain oleviin eripituisiin vaateisiin ja tupeeranut pitkät liilanväriset hiuksensa takkuisen näköiseksi, meikkikin oli voimakas.
Tyttäreni kasvot alkoivat loistaa ja hymy tuli hänen kasvoille. Juuri kun olimme melkein kohdakkain tyttäreni kohotti sormensa ja osoitti teinityttöä ja kiljahti kuuluvalla kirkkaalla äänellä: ÄITI KATO PEIKKKO! "Peikko vastasi kauniilla ystävällisellä hymyllä. Terveisiä "peikko tytölle".
Tyttäreni kasvot alkoivat loistaa ja hymy tuli hänen kasvoille. Juuri kun olimme melkein kohdakkain tyttäreni kohotti sormensa ja osoitti teinityttöä ja kiljahti kuuluvalla kirkkaalla äänellä: ÄITI KATO PEIKKKO! "Peikko vastasi kauniilla ystävällisellä hymyllä. Terveisiä "peikko tytölle".
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minulle kävi vähän samanlainen juttu, kun olin poikani kanssa bussipysäkillä odottamassa bussia, poika oli silloin 3-4 v. Pysäkillä seisoi harmahtavaan pitkään takkiin pukeutunut vanha rouva, takki ulottui nilkkoihin asti ja huppukin oli vedetty päähän niin että kasvoista näkyi vain pikku suikale. Poika tuijotti naista hetken ja huusi sitten minulle isolla äänellä: "Äiti kato, kummitusmummo!