keksittäisiin kuin seksiasioihin liittyviä juttuja. Nyt on syyskokousten aika. Käytkö monessa? Itselläni on marraskuussa paikallisen eläkeläisyhdistyksen syyskokous. Ensi viikolla on entisen työtoverin eläkkeellejäämiskekkerit. Muistavatko työtoverit sinua vielä, jos olet eläkkeellä? Yritimme töissä keksiä jotain erityistä, jos jollakulla oli merkkipäivä. Itse kuljetin kerran yhtä työtoveria autolla ympäri kaupunkia. Hänen silmänsä olivat sidottuna ja hän sai arvailla, missä mennään. Yleensä oli ruokailu jossakin kuten nytkin. Lauantaina on sukulaisen 50-vuotiskekkerit ja odottelen, että runominä puhkeaisi kukkaan ennen sitä. Tänän kaara saa upouudet nastarekaat ja samalla käyn lauantaina 65 vuotta täyttävää pikkuveljeä tervehtimässä. Ohjelmaa riittää ja pikkujoulut ovat sitten oma juttunsa.
Mitähän muuta
1943
26275
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Miksi pitää ivata muiden aloittamia ketjuja?
mutta kun katsoo tarjontaa, niin yhtä ja samaa eri kanteilta jauhetaan. Väki on kaikonnut, mikä lie syynä. Elämässä on muitakin osa-alueita kuin homoilu, heteroilu, transoilu, eläimiin sekaantuminen. Itse en noihin ketjuihin juuri osallistu. Vähän tutkailen onko täällä enää muista asioisa kiinnostuneita. En käsittääkseni ole arvostellut, kertonut vain, että itse en ole noista asioista erityisen kiinnostunut. Toiminta sillä tasolla on parempaa livenä.
Herranjestas sentään...eikös kaikki teot ole livessä parempia, kuin tällä palstalla?
Kyläilytkin?
Olisithan voinut tehdä aloituksesi ilman, että heität mainintaa muista aloituksista.
missä on Sinun aloituksesi?
Samaa mieltä kanssasi, palsta kuihtuu, en avaa noita fobiaketjuja, nyt kurkkasin, joko olisi jotain muutakin, hyvä kun teit, yritin eilen itse, mutta en saanut auki uutta aloitusta. Usein käy niin, kun täällä palstoilla on muutoksia ollut, ei eka kerta. Pitänee lähettää postia, taas kerran ;)
Kokouksia ei ole, meillä on yhtiökokouskin vain keväällä, asuntoOYssä.
En ollut sellaisessa työssä, että olisi työkavereita, saman firman ihmisistä, kun kiersin maata, mutta samaa työtä tekeviä jäi tuttavikseni, osa ystäviksikin. Puhelimessa viikottain, ja synttäreitä, tai muita tapaamisia on heidän kanssaan.
Sitten on näitä omia jälkeläisiä, lapsineen, puolisoineen. Joskus pitävät jopa nimpparit, muttä yleensä synttärit .
Ihan tarpeeksi ohjelmaa niistäkin jo tuleee. En kaipaa kovin paljon iltamenoja, varsinkaan talvella.
Hyvää päivän jatkoa sinulle.
päivä on kohta pulkassa. Vain saunominen on ohjelmassa vielä. Mulla omat jälkeläiset järjestävät vähemmän pippaloita, kun ei ole velä jälkikasvua. Melko paljon olen heidän kanssaan tekemisissä. Tänään käväisin toisen luona Hesassa osana 300 km:n autoilua. Vaihteeksi tapasin omia sukulaisiakin. Nykyään olen enemmän tekemisissä mieheni ja miesystävän suvun kanssa. Eilen kävin tervehtimässä kehitysvammaista siskoani. Hän on aina iloinen ja saa minutkin hyvälle tulelle.
Helposti luistan työpaikankin palavereista, jos sattuvat vapaapäivilleni, vaikka ne työajaksi lasketaankin ja saa vapaana takaisin. Juuri viime tiistaina laistin yhdestä, enkä kuulemma mitään hävinnyt.
Kun aikanaan muutin työn ja ensimmäisen lapsenlapsen syntymän takia takaisin tänne kotiseuduilleni, ei riittänytkään enää mielenkiintoa etsiytyä mukaan täkäläisiin toimintoihin vaan jätin kaikki pois.
Syntymäpäiviä on tälle kuulle osunut jonkin verran. Myös kuskin hommia, kun noilla lapsilla on kavereiden synttäreitä melkein viikottain. Eilen veimme pienemmän tarhakaverinsa synttäreille toiselle puolelle Espoota ja kulutimme aivan poikkeuksellisesti isomman kanssa 1½ tunnin odotusajan isossa kauppakeskuksessa, kun emme ruuhka-aikaan oikein olisi ehtineet välillä kotiin. Oli meillä oikeaa asiaakin ja löysimmekin tarvitsemamme.
Tänään on taas vapaapäivä, ja sovitusti koululainen soittaa heti koulun päätyttyä klo 12.00. Sovimme puhelimessa tehdäänkö läksyt täällä minun luonani vai hänen kotonaan ja tuleeko kävellen vai haenko autolla. Ilmeisesti haen, koska sataa. Teemme läksyt ja koska heillä on juuri alkanut kertotaulun opetteleminen, ajattelin että voisimme askarrella ruutupaperista kertotaulun, ja tyttö itse laskisi ja täyttäisi ainakin kahden ja kolmen kertotaulut. Paperia sopivasti taittelemalla asian oivaltaminen ja laskeminen varmaan käy helposti. Kun olemme rauhassa tehneet läksyt, haemme pienemmän tarhasta. Vähän syömme ja leikimme, sitten tehdään molemmille ballerinanutturat, etsitään kimpsut ja kampsut ja lähdetään harrastuksen pariin.
Mieleistä ja mukavaa ohjelmaa siis riittää.
kertotaulusta..tyttäremme oli tehnyt lapsille kertotaulun ja kiinittänyt sen WC:een oveen, kuulemma lapsista mukavaa ajanvietettä istunnon aikana..:)
saada kokea tuota elämää vielä lastenlasten kautta? Aika näyttää. Muistui mieleen omien lasteni lapsuus ja nuoruus. Paljon oli kyydityksiä harrastuksiin ja kavereiden luo. Isovanhemmat ovat tärkeitä. Minulla ei heistä ollut apua, koska mummot kuolivat ennen kuopuksen syntymää ja ukit asuivat kaukana. Veljeni lapsenlapsi on vajaan vuoden ikäinen ja tänään sain vähän paremmin tutustua tähän lähisukuni nuorimmaiseen. Minullakaan ei ole liian paljon kokouksia, huomenna on yksi hallituksen kokous. Nautin oikeastaan osallistumisesta, on kiva nähdä useampia ihmisiä samalla kertaa. Olen melko uusi tällä paikkakunnalla ja yhdistysten kautta olen tutustunut uusiin ihmisiin. Eipä lapsuuden ja nuoruuden kotipaikkakunnallakaan juuri tuttuja näe. Kukin voi valita mieleisensä elämäntyylin, olla omissa oloissaan tai mennä mukaan.
miten lapseni oppivat kertotaulun, mutta kyllä me kansakoulussa sitä jankattiin. On vieläkin hyvin päässä. Ei ole siis vielä käynyt vanhanaikaiseksi, koska lapsenlapsesikin vielä opettelevat. Eli taskulaskinta ei joka asiaan käytetä.
niin se on vieläkin, ensin opetellaan vanhanaikaisesti perusasiat ja sen jälkeen siirrytään "koneisiin".
Yhdeksän vuotias oli tämä WCssä opiskelija, seitsemän kertotaulu ei kuulemma vielä ihan hallussa, mutta hienosti oli menny kokeet luonnontiedossa ja äikässä, molemmista kympit, - toisesta tosin miinuksen verran auki, ylpeänä esitteli tyttö koepapereitaan.
Nykyään lapset osaavat jo laskea ja lukea koluun mennessään, 5 vuotias Helmikin laskee jo plussalaskuja, samoin esikoululainen serkkunsa lukee jo suoraan, ja ynnää numeroita oikein. :) Viisaampia ovat kuin meikäläinen aikoinaan..
En suin surmin mene mihinkään kokouksiin, vaikka yhdistyksen jäsen olisinkin. Sain varmaan kammon joskus 50-luvun lopussa kun olin mukana kansantanhuryhmässä ja sitä kautta osallistuin joihinkin paikallisen nuorisoseuran kokouksiin. Huh. Mutta en tietenkään katso karsaasti ihmisiä jotka yhdistyksissä aktiivisesti toimivat. Työpaikan viikko- ja kuukausikokoukset taas olivat 90-prosenttisesti ajanhukkaa, yleensä tyhjänpäiväistä jaarittelua vain. Laistoin niistäkin aina kuin vain ilkesin.
Keskustelut täällä näyttävät usein liittyvän valtakunnan ns. ykkösaiheisiin, mutta suunnilleen seiskan tasolla. Eihän sellainen jaksa kiinnostaa, ja harva aihe yleensäkin. Oikea elämä on tässä ympärillä. Reissuun olen lähdössä, mutta säästän teidät yksityiskohdilta.
Tulen muutaman viikon päästä vilkaisemaan mitä ja mistä olette jutelleet ;-/ ja missä päin aiheet viilettävät silloin. Voikaatten hyvin, ja keskustelkaa.
maailmanympärimatkalle, kun viikoista puhutaan!. Hyvää matkaa Sinulle, tule takaisin ja tuo raikkaita juttuja meillekin.
En nyt suinkaan meinaa maailmaa kiertää, selkäkin jo tekee tenän, en kovin pitkään jaksaisi lentokoneessa istua. Kiitokset toivotuksista, yritetään selvitä kunnialla kotio. Matkoillahan voi aina sattua ja tapahtua, mutta niin voi kotonakin. Matkakertomuksilta teidät varmaan silti säästän. Tai jos jotain hirmu räväkkää tapahtuu niin ehkä sitten ;-D mutta siinä tapauksessa toivoisin että sattumukset on mukavia eikä ikäviä.
eli en kuulu mihinkään yhditykseen, joskus kuuluin kylätoimikuntaan enkä enää siihenkään, - nykyään lähteminen tästä kotoa on niin monen mutkan takana etten viiti nähdä vaivaa..
Tosiaan tympii jo tuo yhden asian vouhkaaminen, mamut on olleet vähän aikaa unohduksissa, mutta nyt saatiin tämä uusi mörkö :/
Kuin vuorollaan aina yksi ottaisi palstan lähes kaikki kirjoitukset kirjoittaakseen.
Itse en inhoa mitään niin kuin henkistä yksisilmäisyyttä.
luin tästä vuoden 2009 pakolaisnaiseksi Suomessa valitusta naisesta. On todella esimerkillinen. Me suomalaiset voisimme ottaa monesta mamusta esimerkkiä, esim. suhtautuminen vanhempiin on kunnioittavaa. Olen kuulunut moneen yhdistykseen passiivisena jäsenenä, usein jäsenyyteen kuuluneen lehden takia. Kun jäin pois työelämästä, jätin monen yhdistyksen, mutta aktivoiduin niissä harvoissa, joihin kuulun.
kun en snaijaa, mitä tarkoitat. Tulkkaisitko vähän tarkemmin. Mitä tarkoitat henkisellä yksisilmäisyydellä, fyysisen kyllä tajuan? Kiitos jo etukäteen.
osallistu kokouksiin, en edes asuntoyhtiön. En kuulu eläkeyhdistyksiin.
Työkaverit on entistä elämää ja osa kai kuolleet. En edes tunne noin 50 sukulaisiani, en ymmärrä runoja, saati niin kirjoittelisin, Pikkuveli on syntynyt keväällä. Pikkujouluissa en ole käynyt kymmeneen vuoteen.
Nastarenkaat vaihdoin jo kolmeviikkoa sitten.
Virkkaan, merkkaan, teen havuista palloa, granssia, pajuista sitä sun tätä. Tekeminen käsillä korvaa kylillä juoksun. Välillä tietenkin lemmitään!
vastapuoli kertoi, että jo kolme kertaa on joutunut ajamaan lumi- tai raesohjossa. Olemme ajelleet melko samanlaisa matkoja, hän vähän idempänä kuin minä. Minun reiteilläni on usein paistanut aurinko ja on ollut kuiva keli eli en ole tarvinnut nastarenkaita Nyt olen siltä osin varustautunut talveen, kun vielä muistan ottaa autoon lumiharjan. Mulla on lankoja varastossa, pitänee aloittaa neulominen taas, on ollut muutaman vuoden tauko.Havuista ja varvuista pitää alkaa tehdä kransseja, olen luvannut opettaa kahdelle muulle leskelle ja teemme yhdessä miestemme haudoille havuseppeleet. Ensin haemme ainekset.
Minä kyllästyin ajohommiin lopullisesti. (koputetaan puista päätä) Pelkäsin että mitä sitä työn sijalle. No nuorempi poikani hommasi itselleen uuden nuorikon entisen karattua. Nuorikon koltun helma on jo hyvin korkealla. Pari osti vanhan omakotitalon. Upealta paikalta.. Päättivät panna talon uuteen uskoon, niin sisältä kuin ulkoakin. Sitä remonttihommaa on tahkottu jo viitisen viikkoa viikkoa. Ensin revit tapetteja, niitä vinyyliliimalla seinään ikuisesti iskettyjä. Purat , oikoilet seiniä, siirrät tuota seinää, koolaat ja levytät. Rapataan seiniä, piikataan lattioita, eristetään lattioita ja valetaan lattioita. Laatoitusta kymmeniä neliöitä ja saumausta samassa suhteessa. Putki ja sähköhommat kokonaan uusiksi. Toiveena olisi että JOULUKSI KOTIIN vauvan kanssa. Kattojen laittoa ja panelia ja tapetteja seiniin. paklausta ja maalausta. Parkettia, laminaattia. Keittiökalusteet uusiksi. Aina työmaalta puuttuu jotakin, tai on tullut väärän sorttista tavaraa. Minä tiesin kyllä alkaessa työn määrän. Nuoret olivat optimistisesti sinisilmäisiä. Tyyliin - piankos tuon. Näin se syksy on vaimoltani ja minulta mennyt. Eipä ole ehtinyt oikein kalaankaan. Tänään aion mennä kyllä silakoita Airistolta litkaamaan. Ei tarvitse kysyä missä eläkeukko saa aikansa kulumaan. Tuntuu kysyntää riittämään.
ja saalistakin sain kiitettävästi. Lohta, siikaa ja muikkua on suolassa ja säilössä. Karpalot jäivät suolle kun satoi lumen jo ensimmäisenä yönä, mutta onneksi on pakasteessa entisiä. Minulla jouluun kuuluu karpalokiisseli ja muikun mäti. Tällä kerralla kutu sattui kohdalleen ja mätikin odottaa pakasteessa joulun aikaa.
Muuten vanhan mökin kanssa puuhaa riittää. Lämmitän puilla ja kun leivinuuni on lämmin, seuraa ketjureaktio. Leipää, pullaa ja ruokaa valmistuisi vaikka kokonaiselle komppanialle. Olen vielä ollut pikkuisen kiinni työelämässäkin, mutta lopettelen vuoden loppuun mennessä. Yrittäjän työ on yksinäistä puurtamista ja seuraelämä on jäänyt vähiin. Ehkäpä nyt eläkeläisenä tulee osallistuttua enemmän myös kodin ulkopuolella. Toistaiseksi kotona aika kuluu kuin siivillä ja puuhaa riittää.
kädentyön taitajia. Mulla olisi näitä hommia vaikka kuinka paljon, mutta saavat uinua. Miesystävälläni on omissa nurkissaan tarpeeksi tekemistä ja suurimman osan teettää. On onnekseen elämän varrella luonut hyvän verkoston. Nuo silakat ovat usein olleet kiven takana. Syyskesällä olimme yhden yön Nauvossa ja ajattelimme tulomatkalla ostaa tuoreita silakoita Paraisilta. Marketissa ei ollut ja myöhemmin tapasin sattumalta yhden paraislaisen entisen opiskelutoverin. Hän kertoi, että Paraisilla on kalakauppakin. Kyllä Sinun pitäisi rakennushommien välissä rentoutua kalastamalla, ettet ennen aikojasi saa infarktia. Mutta mielekästä hommaa tuo puuhasi on ja mikäs parempaa seuraa kuin oma kulta.
kielelle. Meillä mäti kuuluu blinien kanssa syötäväksi. Niitä teen pitkin vuotta, taidan nytkin panna taikinan muhimaan, kun nuorempi tyttö on tulossa. Täältä ei saa minkäänlaista mätiä, kaupungin keskustasta kirjolohen mätiä saa pakasteena. Tyydymme smetanaan ja raakaan sipuliin. Karpalot ovat tosiaan herkullisia. Olen useamman kerran ajanut Torron suon läpi ja aina on parkkipaikalla ollut autoja, vieläkään en ole pysähtynyt katsomaan olisiko siellä noia marjoja. Turun torilta on yleensä saanut ostaa, mutta sielläkään en ole aikoihn käynyt.
Blinit ovat kyllä herkullisia, mutta me syömme tänään hirveä. Tyttärellä on mies mukana, joten tarjoan miehistä ruokaa. Olen tietenkin leiponut tuoretta pullaa ja marjapiirakkaa pullakuoreen. Täällä on lämmin sää ja voisi hyvin vaikka karpaloita poimia. Kesä oli kuitenkin niin kuiva, että marjasato jäi heikoksi kaikkien marjojen kohdalta. Pohjoisesta olen pominut muutkin marjat, mutta ne karpalot nyt jäivät lumen alle. Mukavaa viikonloppua tyttären seurassa!
Pirkanmaalla oli hyvä mustikkavuosi. Paljon jäi metsiin eläinten syötäväksi. Puolukoita tuli vähemmän, mutta ihan tarpeeksi. Vispipuuroa taidan tehdä, siitä porukka pitää. Hyviä hetkiä sinnekin suunnalle. Mulle tulee myös miesystävä visiitille, mutta hirveä en tee ruoaksi, koska tytär ei syö lihaa. Huomenna on sukujuhlat, joten ruoasta ei tarvitse välittää.