Unen laaksossa näin kesän
vehreyden, joka sekoittui
syksyn utuisessa lehdossa
kauniiksi näyksi eteeni.
Polullani
loistivat syksyn keltaiset
lehdet, astellessani ne
kahisivat ja nousivat
ilmaan kevyesti kuin
höyhen.
Unen laaksossa on
vain leuto tuulen henki,
joka sivelee kasvojani
puhuen sanoja
joita en kuule, vaan
jotka tunnen.
vehreyden, joka sekoittui
syksyn utuisessa lehdossa
kauniiksi näyksi eteeni.
Polullani
loistivat syksyn keltaiset
lehdet, astellessani ne
kahisivat ja nousivat
ilmaan kevyesti kuin
höyhen.
Unen laaksossa on
vain leuto tuulen henki,
joka sivelee kasvojani
puhuen sanoja
joita en kuule, vaan
jotka tunnen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tykkäsin runostasi, se oli tunnelmallinen ja kaunis.
Lehdettömät puut
seisovat kuuraisessa
maassa ylväinä
Mukava huomata kun joku lukee, vielä mukavampaa kun joku pitää. Kiitos!