Miten pääsisin eroon jatkuvasta ihastumisista eri tyyppeihin eroon? Tai ainakin eroon siitä, ettei se näkyisi ilmeissäni ja käytöksessäni? Ihastun vähän väliä oppilaitoksessani eri tyttöihin ja pelkään, että typerä hymyily naamallani, katseeni ja haluni lähestyä ko. tyyppiä aiheuttaa jo pikkuhiljaa huomiota.
Miksi ihastun niin usein?
sekopää
10654
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei kai tuosta nyt eroon tarvitse päästä, kivahan se on kun on säpinää. Mäkin ihastun jatkuvasti ja se on musta mukavaa ja kertoo siitä että elän.
alat seurustelemaan, vai oletko silloinkin vain elossa ihastellen siellä sun täällä.
Luonnevika se on. Ja potentiaalisen pettäjän luonteenpiirre. Enkä sinuna olis siitä niinkään iloinen.
Taas näitä jeesustelijoita..
Eiköhän se ole ihan tervettä ihastua ihmisiin! Seurustellessakin!! Ei se tarkoita että sen asian eteen tekee mitään tai että olis sillon pettäjä!
täällä ei suvaita että kukin aattelee omilla aivoillaan. sinne aivoihin voi tulla omiakin ajatuksia kuin sen likkakaverin,sinne voi tulla ihastuksiakin,hei halooooooooo !mut ei kun kaikki pitää pyöriii vai sun sun ympärillä, mun pitää aatella vain sua ja sun ajatuksia, mun päässä ei saa käydäkkään kukaan eikä mikään muu kuin sä ja sun ajatukset !herrajumala joitain lespoja !
onko pakko vittu tuomita toinen heti!? KyLLÄ SAA IHASTUAA!!!
Tuo lienee ihan tavallista kaltaisillesi nuorille ihmisille = ) Mutta jos vielä vaikkapa 30 -ikävuoden paremmalla puolella koet jatkuvia ihastuksia, voi kyseessä olla esim. läheisriippuvuus.
Olisikohan niin, että sinulla on mitä melkoinen halu miellyttää? Käykö mielessäsi ajatus siitä, että kunpa joku sinusta pitäisi? Niin tai näin. Millaiseksi koet itsetuntosi? Olisiko sinulle mahdollista tutustua itsetuntoa kohentavaan, -vankentavaan kirjallisuuteen? Sitä löydät kirjakaupoista ja samoin myös kaikista kirjastoista, jolloin siihen tutustuminen maksaa sinulle vain vaivannäön ja hankintaan, sekä lukemiseen kuluvan ajan. Hyöty tuosta voi hyvinkin olla huomattava. Itseensä tutustuminen on yksi elämän upeimmista retkistä. Se antaa vankkuutta ja vakautta kulkea elämässään eteenpäin tässä ei aina niin sulosointuisessa maailmassa. Huomaat, kuinka itseesi ja itsetuntosi vankistumiseen tutustumalla koet vankistumista ja voimistumista elämäsi kaikilla osa-alueilla. Vankistuneena ja voimistuneena tulet esiin kulloisessakin elinympäristössäsi oleville henkilöille juuri sellaisena upeana naisena, joka sinä todellisuudessa olet. Onnea elämän matkalle. Arvosta, rakasta ja kunnioita itseäsi aina ja kaikkialla missä oletkin, sekä ole aina ainakin hitusen verran ylpeä itsestäsi pyrkimättä silti olemaan täydellisyys. Voi paremmin huomista kohti!
että pystyt ihastumaan herkästi. kaikenlainen psykologisointi on turhaa, kannatta nauttia niistä ihanista tunteista , joita koet.
Joskus tulee vielä aika jolloin et tunne mitään ja silloin muistot ovat arvokkaita.
Olin aivan samanlainen kun olin juuro tullut kaapista, eli 11-14 vuotiaana, sitten alkoi aikuistuminen ja ttuokin luonteeniirre hävisi ja olenkin seurustellut jo yli uolitoistavuotta saman ihmisen kanssa ihastumatta kertaakaan toiseen ^^ Tosin on näitä hetkiä tullut että on nähnyt jonkun tytön/naisen ja ajatellut kuinka kaunis tai kivan näkönen hän on yms, mutta vasinaista ihastumista ei ole ollut.
Pari ekaa vuottahan menee muutenkin "alkuhuumassa"....