Omistan ison sekarotuisen koiran (siperianhuskya ja saksanseisojaa) ja haluaisin pitää koiraa irti pihallani, koira pysyy kyllä pihalla mutta ongelmana on se että se lähtee räyhäämään ohikulkijoille ja on joskus jopa näykkäissyt ohikulkijaa joten se on nyt häkissä mutta oisi mukavaa jos olis joku keino millä sais ton loppumaan. Koirani on vasta vähän yli vuoden ikäinen uros, joten ehkä leikkauttaminen auttaisi? Tuntuu muutenkin että se on jotenkin ylivilkas ja ei rauhoitu ollenkaan. koiraa kyllä käytetään joka päivä lenkillä mutta tuntuu että olisi mukava jos se saisi olla irti. Koirallani on myös yksi toinenkin ongelma kun se saa lenkeillä tosi outoja näykkimis kohtauksia, se saattaa yhtä äkkiä ruveta näykkimään ja ottamaan talutusnarusta kiinni ja alkaa vetämään mutta ongelma on saatu aika hyvin kuriin kun ollaan käytetty kuonokoppaa. Mulla on kyllä ollut jo lapsesta asti koiria muttei tälläistä oo koskaan tullu vastaan. Mä en halua saada mitään haukkuja koulutksen puuttesta koska oon kyllä kouluttanu tätä koiraa, mutta jotenki se on vaan niin vaikea saada kuriin. Ja luulis että mitään ongelmia ei ole siinä että kuka on johtaja tässä perheessä koska koiraa ei koskaan oo päästetty sängyille tai sohville ja ruuat on saanu aina vasta sitten ku muut on syöny ym.
ylitse pääsemätön ongelma
ongelmakoira?
10444
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sun koira on ihan kakara! Et kai tosissaan kuvittele, että ton ikäinen osais käyttäytyä kuin täyskasvuinen koira??? Heitä hevon kuuseen se kuonokoppa ja odota rauhassa että koira aikuistuu. Koirat on samanlaisia kuin lapset, kaikkea pitää yrittää ja kaikesta pitää saada leikki aikaiseksi. Hihnasta näykkiminen on penikan yritys saada jotain actionii lenkillä. Ts. saada huomiota sinulta. Kotosalla ollessa leiki koirasi kanssa enemmän. Vetoleikkejä tms. Aktivoi koiraasi tavalla millä hyvänsä ja vahvista teidän välistä suhdetta paikassa missä ei ole ylimääräisiä häiriötekijöitä (kotona?). Ei tarvii pennun lenkillä alkaa riekkumaan kun sitä yhteistä aikaa sun kanssa on muuten. Pentuenergia on ihan mahtava asia!!! Tulet kaipaamaan näitä aikoja tulevaisuudessa
ostin ton kuonokopan vasta sitten kun oli aivan pakko koska vaikka koira on kuinka pentu vasta niin en voi antaa sen näykkiä mua eikä se sen näykkiminen ole sellaista ppientä vaan siitä tulee kunnon mustelmat, ja toi koira painaa jo nytten 30kg että tuosta kun se vielä kasvaa ja toi näykkiminen tuntuu vaan pahentuvan
voisi olla jos aitaisit pihan, niin voi olla vapaanansa. Itse ainakin tekisin niin jos ok-talossa asuisin. En haluaisi ottaa riskiä että koirani purisi jotakuta koirapelkoista tai lasta. Kerrostalossa kun asumme niin parveke on valmiiksi aidattu eikä huolta siis ole.
Olen kuullut että jotkut ovat kyllä pystyneet opettamaan koiralle tontin rajat siten että kiertävät tonttia ympäri kunnes asia on mennyt perille, että toiselle puolelle ei ole mitään asiaa.
Pitkiäkö lenkkejä teette? Nuo molemmat rodut joita koirassasi on, ovat todellisia lenkkeilijän unelmakoiria jotka eivät pienistä kerran päivässä korttelin ympäri tule kuin kiukkuisiksi. Siispä jos lenkkeilyyn kuluva aikanne on päivässä tunti taikka kaksi, niin tuplaa se. Vähintään kolmeen tuntiin, ja nimenomaan koiran tahtiin. Itse kuljetaan nelisen tuntia pystykorvan kanssa plus aamu ja iltalenkit päälle.
Ja tuohon lenkeillä riekkumiseen saattaa teilläkin auttaa sama mikä auttoi meilläkin. Ota mukaan risa hanska tai sukka tai lelu tai vaikka kourallinen nameja. Mikä tahansa noista sitten toimiikin paremmin. Kun koira alkaa riehumaan lahkeissa tai hihoissa kiinni, niin sanot että odota, ja otat sekä heität mukaan ottamasi esineen tai namin pitkälle poispäin itsestäsi. Esineillä voit vaikka riekkua itsekin vetoleikeissä mukana. Mutta meillä koira tykkäsi jaakata noita ja riepotteli "riekkoa" oikein olantakaa mutta loppuviimeksi namit jäi käyttöön enimmiltään, on vieläkin käytössä matkan nopeuttajana.
Kun koira alkoi leikitellä hihnan kanssa, niin kysyin aina että haluatko taluttaa itse itseäsi, ja lykkäsin hihnan toisen pään sen suuhun kannettavaksi ja pitelin itse keskeltä. Rekku talutti tyyriin näköisenä hetken itse itseään, kunnes kyllästyi. Ja matka pääsi jatkumaan normaalisti.
Kuten nomodel kirjoitti niin koirasi on vielä vähän vauveli ja sitä lapsettaa. Meillä oli kanssa tuo melkoinen hulivili nuorukaisena, mutta noin 2-vuotispäivän aikoihin tapahtui todella radikaali muutos. Ja koira oli kuin toiselta planeetalta tullut. Niin rauhallinen ja niin itsevarma. Sama koira joka nuorena oli todellinen öykkäri, joutunut vaihtamaan kotia purtuaan lasta. Sama koira jonka kanssa itsekin mietin heikkoina hetkinä että haukkasinko liian ison palan pas***.
Eli ota rauhallisesti vain. Pidä kiinni turvallisuuden kannalta tärkeimmistä säännöistä mutta jousta vähemmän tärkeistä Ja opeta koko ajan asioita lisää, vaikka opittu kuinkakin tuntuisi valuvan kuin vesi hanhen selästä. Ne kantavat kyllä tulosta jossain vaiheessa.
Yleensä lenkkeihin menee noin kaks tuntia että vois kyllä sitten pidentää niitä jos se auttaisi. Itse olen kans kokeillut ottaa nameja mukaan, aluks se kyllä toimi mutta sitten ei enään nekään kiinnostanu ja olen myös koittanu heittää sille leluja ym, mutta ei ole oikeen toiminu. Nämä "kohtaukset " alkaa yleensä aina kun käännytään lenkeillä kotia päin mutta sitten ne on lisääntyny myös muulloin lenkeillä
Itellä 20kg koira oli silloin kun se keksi tuon puremisen silloin 1 vuotiaana, kyllä itketti moneen kertaan kun yritin koiraa viedä ulos kun se roikku aina vaatteissa ja käsissä kiinni, useasti oli kädet mustelmilla ja haavoja kädet täynnä... Niin ymmärrän tavallaan tuon kuonokopan mut silti ois parempi keksiä joku muu keino. Kannattaa aktivoida ´ja leikkiä koiran kanssa ja keksiä tekemistä, vaikka se pihalla oiskin.. lenkit ei väsytä koiraa vaan aivojen käyttö.. eli opetat uusia käskyjä ja aktivointilelut käyttöön. Meillä koira rähisi aina parvekkeella ja haettiin se joka kerta sisälle kun rupes haukkuu tai rähisee siellä niin oppi jo parista kerrasta.. mutta jos on iso piha niin on varmaan vähän vaikeampi.. seki voi auttaa jo et keksii tekemistä koiralle..ei toi mitään johtajuusongelmia oo niinku ite arvelit, s eon vaan se yksvuotiaan lapsettamisleikit :)
joo meillä on tosiaan aika iso piha et on hieman vaikeaa on se pois hakeminen. yleensä kun koira on lähteny haukkumaan ohikulkijalle niin olen saanu sen takas huutamalla vaan sen nimeä mut viime kerralla ei tullu ja kun lähin hakemaan ni ei antanu ottaa kiinni itteään ollenkaan ja jatko vaan räyhäämistä sille ihmiselle ja meinas näykkiä sitä. Ihmettelen kyllä et se lähtee haukkumaan vieraille kun se on muuten niin arka ja pelkää jos meille tulee joku kylään.
Okei.. kannattaa koittaa noita pitempiä lenkkejä ja aivojen käyttöä sit ainaki tietäis ettei tylsyyttään hauku ja keksi itelleen tekemistä..entä jos haukkuu pelkoaan? kun kerroit että on arka jos joku tulee kylään?
Tuplaa vaan se lenkkien määrä ja aika, jos suinkin voit. Ja muistathan sisällyttää jokaiseen lenkkiin myös jonkinlaisen toko-session, jossa opetat koiralle seis, odota, istu, maahan, oikealle, vasemmalle, jne käskyjä ja testailet niiden toimimista.
Kun tuntuu siltä että koissua ei lelujen tai namien heittely kiinnosta, niin oletko kokeillut sellaista että otat tai olet ottavinasi pari askelta kohti heitettyä esinettä ja kysyt: "kumpi kerkee?". Tämä auttaa usein. Erityisesti kun sen tekee innostavalla äänellä(plus ne pari askelta).
Toinen huomiota kiinnittänyt asia oli tuo "kääntyä kotiinpäin". Voitko suunnitella lenkit sellaisiksi että tulette kotiin aina vähän eri suunnasta? Niin että samaa tietä kuljetaan lenkillä mahdollisimman vähän. Aina se ei ole mahdollista, mutta jos on, niin silloin kannattaa panostaa siihen.
Tuosta dj:n kertomasta tuli mieleen kanssa kuinka omalta koiralta otin pois parvekkeelta ohikulkijoille huutelemisen. Vietin heti koiran tultua yhden kevätpäivän parvekkeella sen kanssa, ja seurattiin elämää kadulla. Joka ainoa kerta kun tuo haukahti, niin samantien sisään ja itse jäin ulos. Ovi oli auki mutta koiralla ei ollut lupa näyttää kirsua oven ulkopuolella. Muutaman sadan sisään/ulos-session jälkeen ei juuri ole metelöinyt parvekkeella. Ehkä tuosta voisit kehittää jonkin sovelluksen pihalla käytettäväksi. Perusajatus tuossa on että koiralla on aina mukavampaa omistajan seurassa kuin joutua "eristykseen".
voihan se olla et se haukkuu pelkoaan. Kiitos vinkeistä :) ehkäpä se tuosta rauhottuu kun koitan pidentää noita lenkkeijä ja keksiä sille paaaljon tekemistä.
Itse käännyn aika paljon nomodelin puoleen, kun niin nuresta koiasta on kyse. :)
Vaikka tietysti tuossa vaiheessa käytös pitää saada loppumaan, ettei siitä kehity pahempaa tapaa.
Naapurimme hankkivat vähän aika sitten kiertoon ajautuneen, 9kk newfoulandinkoiran,
jolla oli samantyyppisiä tapoja. Ainoa vain, että kyseisellä koiralla oli kaksi kertaa enemmän puruvoimaa. :D
Ongelma ratkaistiin sillä, että koiraa alettiin viedä paljon pitemmille lenkeille, se sai älyllistä aktivointia
paljon ( yleensä paras tapa koiran väsyttämiseen ei ole piiiiitkä lenkki, vaan kaikenlaiset kairien älypelit ja virikkeistäminen. :DD ), sekä sen kanssa touhuttiin enemmän. :)