Kiinnostusta olisi talousalalle ja olenkin aikeissa hakea liiketalouden perustutkinto-linjalle (merkonomi). Mieli mahdollisesta jatkokoulusta tosin voi muuttua, mutta tällä hetkellä oli innostusta lukea vähän pidemmälle (tradenomi). Vai onko vaikeaa yleensäkään päästä merkonomi-koulutuksen pohjalta opiskelemaan tradenomiksi verraten lukiopohjaiselta koulutukselta?
Haluaisin kuitenkin tietää, mitä näillä kahdella on eroa? Työpaikat ja-tehtävät sekä palkat? Kommentteja työssäkäyviltä, mutta toki otan ilolla vastaan myös opiskelijoiden mielipiteitä :)
Haluaisin kuitenkin tietää, mitä näillä kahdella on eroa? Työpaikat ja-tehtävät sekä palkat? Kommentteja työssäkäyviltä, mutta toki otan ilolla vastaan myös opiskelijoiden mielipiteitä :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Merkonomit tekevät yleisesti ottaen työyhteisön rutiinityöt. Tyypillisiä työnimikkeitä ovat esimerkiksi kassatyöntekijä, varastotyöntekijä, sihteeri sekä erilaiset apulaistyöt. Tradenomit puolestaan koulutetaan etupäässä alemman ja keskitason esimiehiksi ja asiantuntijatehtäviin. Ekonomit koulutetaan pääosin keski- ja ylemmän johdon esimiehiksi tai vaativiin asiantuntijatehtäviin, kauppatieteen lisensiaatit ja tohtorit etupäässä jälkimmäisiin. Vanhan järjestelmän yo-merkonomien palkkoja ja työnimikkeitä ei kannata tuijotella, koska tuohon aikaan kyse oli opistotutkinnosta, kun nykyinen merkonomikoulutus on puolestaan toisen asteen koulutus.
Työelämässä olevien (huom. siis koko ammattikunnan) tradenomien keskipalkka on n. 3000 euroa kuukaudessa, ekonomien noin 5000 euroa. Merkonomien keskipalkkaa eivät kuitenkaan nosta tradenomien ja ekonomien tavoin esimiestehtävissä työskentelevien bonukset. Näin ollen voisi päätellä, että nykymuotoisten merkonomien keskipalkka lienee noin 1800-2200 euroa kuussa. Vastavalmistuneiden palkat ovat luonnollisesti huomattavasti tämän alapuolella, arviolta noin 1200-1500 euroa kuussa.
Tradenomin toimenkuvat vaihtelevat tosin suuresti aloittain ja henkilöittäin. Tradenomien suuret koulutusmäärät ovat johtaneet siihen, ettei tradenomintöitä ole kaikille ja monet tradenomit tekevät merkonomien töitä. Vaativammissa työtehtävissä tradenomit kilpailevat jonkin verran myös ekonomien kanssa.
Merkonomitutkinnon pohjalta on verrattain helppo opiskella tradenomiksi, mikäli matematiikka ja kielet (ml. äidinkieli) ovat jotenkin hallussa. Matematiikassa edellytettäneen noin lukion lyhyen matematiikan veroisia tietoja esitietoina.
Ymmärsin tuosta viimeisestä kappaleesta, että kaksoistutkinto olisi tällä alalla kova sana.
Puhuit bruttotuloista kun mainitsit keskipalkat tradenomeilta ja ekonomeilta?
Bruttotuloinahan nuo palkkatilastot tavataan ilmoittaa, koska veroaste riippuu muustakin kuin tuloista, esim. vähennyksistä.
Eipä tuo kaksoistutkinto sanottavaa etua anna, koska joudut kuitenkin käymään samoja asioita uusiksi ja toisaalta karsii lukion yleissivistäviä opintoja, jotka ovat aina hyödyksi.
Tarkennuksena edelliseen;
"Vanhan järjestelmän yo-merkonomien palkkoja ja työnimikkeitä ei kannata tuijotella, koska tuohon aikaan kyse oli opistotutkinnosta, kun nykyinen merkonomikoulutus on puolestaan toisen asteen koulutus".
Opistoaste = toinen aste, toisin sanoen; opistoaste ei ole koskaan ollut kolmatta astetta (vrt. opistoinsinööri vs. insinööri-AMK).
Jos verrataan vain lukiota ja liiketalouden perustutkintioa, niin kumman pohjalta on parempi päästä AMK:hon opiskelemaan tradenomiksi?
Toinen kysymys on se, että jos käy kaksoistutkinnon, niin eikö sitten saa mitään lukio-todistusta vaan saa ainoastaan YO-todistuksen (näin luki Wikipediassa). Toisin sanoen, onko tuo kaksoistutkinnon lukio-osa vain kirjotuksiin panostamista koko 3 vuotta?