Keväällä pelkäsin loskaa ja kuraa,
että se minut likaisi.
Kesällä pelkäsin aurinkoa,
varoin sen kuumaa kosketusta,
ettei se minua vanhentaisi.
Syksyllä pelkäsin pimeyttä,
ettei se mukaansa minua tempaisisi.
Talvella pelkäsin kylmyyttä,
ettei käsiäni kuoliaaksi palelluttaisi.
Mutta, nyt olen tahraton,
valmiina kylmään.
Takan lämpö käteni sulattaa ja
kynttilä pimeänpelkoni karkoittaa.
Eikä kesää ilman lämmön tuskaa,
voin silloin lierin silmieni eteen vetää.
J. Karlstedt
että se minut likaisi.
Kesällä pelkäsin aurinkoa,
varoin sen kuumaa kosketusta,
ettei se minua vanhentaisi.
Syksyllä pelkäsin pimeyttä,
ettei se mukaansa minua tempaisisi.
Talvella pelkäsin kylmyyttä,
ettei käsiäni kuoliaaksi palelluttaisi.
Mutta, nyt olen tahraton,
valmiina kylmään.
Takan lämpö käteni sulattaa ja
kynttilä pimeänpelkoni karkoittaa.
Eikä kesää ilman lämmön tuskaa,
voin silloin lierin silmieni eteen vetää.
J. Karlstedt
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kerrot eri vuodenaikojen "peikoista" tunnelmapaloillasi
että miten ne voivat vaikuttaa ihmiseen ...
mielentiloissa,joko suoraan tai välillisesti.
Vuodenajat kuin eri mielentilamme kuin sääilmiöt
kulkevat meissä ja vaihdellen "mitä/ - miten milloinkin".
Arkea ja Pyhääkin & Toivomuksilla kätkeytyy runoosi
lämpimillä ajatuksilla,josta ei voi olla pitämättä mutta
erityisesti minua viehättää: aivan viimeinen lauseesi
runossasi ; antaen hymyilevän piirteen kasvoilleni
että mieleeni !
Lämpimiä Hyvänolon Päiviä Sinulle Toivottaen !
Kiitos Dolan palautteestasi,
koska arvostan mielipiteitäsi suuresti.
Kiva tietää, että loppuosa runosta miellytti.
Hyvää viikonloppua.
Kiitos Sinulle -
kun jaksat edelleen kirjoittaa Elämänmakuisia
runoja "katsauksia"eri kohtaloista/ihmisistä että
tapaa elää,niin itsensä kuin muidenkin kautta.
Hyvinkin usein siihen kätkeytyy kuin elämänkide,
mitä haluat runollasi kertoa - peittelemättä.
Tämäkin osoittaa että niin moninkerroin/- tavoin
voi ilmentää itseään ja Sinun tapasi yksi
persoonallisempina - jokaisella se oma tapansa
tuoda itseään esille... elettyä elämää,joko koettuna
tai nähtyä mutta itse kuitenkin suodattaen.
Hyvää Yötä kuin aamuakin Sinulle.
Aivan oikein. Meillä jokaisella on oma tyylimme esittää
runoutta.
Minun tyylini on suorapuheinen ja melko voimakas,
enkä muuta osaa.
Sinulla on oma tyylisi, josta pidän todella. Ihailen
suuresti runouttasi. Sinä osaat todella runoilla.
En itse pysty esittämään asioita tavallasi, vaikka
kuinka yrittäisin.
Joten, jatkan omaa tyyliäni, jonka olen omakseni ottanut ja
joka tuntuu omalle.