Miten pitäisi toimia kun kuulin teinien tunnustaneen valehdelleensa poliisille
ja oikeudessa, että heitä olisi seksuaalisesti hyväksikäytetty, vaikkei tämä ollutkaan totta.
He naureskelivat sossun, poliisin, ja oikeuslaitoksen olevan niin typeriä idiootteja,
että he pystyivät "kevyesti kusettamaan" kaikkia.
Nyt viaton on siis tuomittu ja hän joutuu kulkemaan koko lopun elämäänsä
"lasten raiskaajaksi" leimattuna. Teineille hän joutuu maksamaan kovat korvaukset,
vaikkei hän ole tehnytkään mitään väärää. Tuomittu tuskin saa enää ikinä mitään
kunnon töitä ja hänen taloudellinen tulevaisuutensa on tuhottu.
Poliisille asiasta on turha kertoa, koska miksi poliisi tunnustaisi tehneensä
virheen tutkinnassa? Tuskin oikeuslaitoskaan haluaa myöntää uskoneensa
valehtelijoita? Voinko enää tehdä mitään asialle?
En edes tiedä tuomitun nimeä, jotta voisin ottaa häneen suoraan yhteyttä.
Saanko sitä edes millään tietooni, koska tiedän vain "uhrien" sekä heidän todistajansa nimet,
eikä jutun ollessa salainen, niillä saa oikeudesta tai poliisilta mitään tietoa?
Kärsin nyt hirvittäviä omantunnon tuskia, mutta toisaalta en haluaisi vaarantaa
omaa turvallisuuttani, koska nämä teinit ovat jo aikuisia ja erittäin vaarallisia rikollisia.
Heillä on takanaan useita rikoksia ja pelkään heidän kostoaan, varsinkin jollei kertomuksestani
olisi edes mitään hyötyä tuomitulle?
Kannattaako minun tehdä asialle mitään?
ja oikeudessa, että heitä olisi seksuaalisesti hyväksikäytetty, vaikkei tämä ollutkaan totta.
He naureskelivat sossun, poliisin, ja oikeuslaitoksen olevan niin typeriä idiootteja,
että he pystyivät "kevyesti kusettamaan" kaikkia.
Nyt viaton on siis tuomittu ja hän joutuu kulkemaan koko lopun elämäänsä
"lasten raiskaajaksi" leimattuna. Teineille hän joutuu maksamaan kovat korvaukset,
vaikkei hän ole tehnytkään mitään väärää. Tuomittu tuskin saa enää ikinä mitään
kunnon töitä ja hänen taloudellinen tulevaisuutensa on tuhottu.
Poliisille asiasta on turha kertoa, koska miksi poliisi tunnustaisi tehneensä
virheen tutkinnassa? Tuskin oikeuslaitoskaan haluaa myöntää uskoneensa
valehtelijoita? Voinko enää tehdä mitään asialle?
En edes tiedä tuomitun nimeä, jotta voisin ottaa häneen suoraan yhteyttä.
Saanko sitä edes millään tietooni, koska tiedän vain "uhrien" sekä heidän todistajansa nimet,
eikä jutun ollessa salainen, niillä saa oikeudesta tai poliisilta mitään tietoa?
Kärsin nyt hirvittäviä omantunnon tuskia, mutta toisaalta en haluaisi vaarantaa
omaa turvallisuuttani, koska nämä teinit ovat jo aikuisia ja erittäin vaarallisia rikollisia.
Heillä on takanaan useita rikoksia ja pelkään heidän kostoaan, varsinkin jollei kertomuksestani
olisi edes mitään hyötyä tuomitulle?
Kannattaako minun tehdä asialle mitään?
Vastaukset 5
Vanhimmat
ei missään nimessä
"Kyllä poliisi tutkii jos asiaan saa uutta faktaa"
Tutkisiko poliisi muka jos joku todistaja kertoisi nuorten valehdelleen,
mutta todistajalla ei olisi mitään sanojensa tukena?
"Jos olet asiasta täysin varma, niin silloin suosittelisin kertomaan tietosi ihan
henkilökohtaisesti. Ethän sinä silloin ole tutkintapyyntöä jättämässä ja siten
saliin joutumassa näiden teinien kanssa."
Kuinka muka poliisille voisi kertoa asiasta, ilman että poliisi kertoisi näille asianomistajille
että syytän heitä valehtelusta? Tottakai poliisi kertoo todistajan nimen?
"Voihan sitä soittaa tapahtumapaikan poliisille ja kertoa, että tällainen huhu on liikkeellä. Poliisilla on arkistossaan jutun esitutkintapöytäkirja, misä he voivat tarkistaa asian ja harkita, kannattaako aloittaa sen tutkinta uudelleen. Väärä vala oikeudessa on kyllä sen luokan rikos, mistä tulee aina vankeutta."
Epäilen edelleen kiinnostaisiko poliisia tutkia juttua, ilman että on vedenpitävät todisteet asiasta?
No oleppa sitten samanlainen kuin nuo kertomasi nuoret. Tiedät että syytön on tuomittu, etkä tee asialle mitään. Ehkäpä joku niistä nuoristakin kärsii kuitenkin omantunnon tuskista, vaikka kirjoitit ettei heistä kenelläkään sellaista ole. Mitä menetät jos ilmoitat tietosi ? Luuletko että nuo nuoret tappavat sinut tai jotain ? Tällä hetkelä suojelet rikollisia ja olet siten osasyyllinen tuomitun tilaan. Jonain päivänä jos asia selviää jotain muuta kautta niin saatat joutua vastaamaan salaamisestasi.
Jos tietää jonkun todella syyttömäksi ja voi varmistaa asian, niin kyllä sille pitäisi tehdä jotakin.
Minä itse olen joutunut tällaiseen tilanteeseen, jossa minut syyttömäksi tietävä pitää suunsa kiinni. Minua syytettiin varkaaksi. Todistaja suojelee omaa veljeään, joka olisi muuten jäänyt kiinni väärästä ilmiannosta.
Rikollisen veljensä suojelemisen takia hän ei halua kertoa totuutta, koska veli jäisi kiinni monista muistakin rikoksista samalla.
En voi itse asialle mitään, mutta kyllä se korpee. Todistajan poika minulle vielä naureskeli etteivät he minua auta vaikka tietävät totuuden.
Olet siitä esimerkillinen, että olet asiaa ajatellut ja koet että asialle pitää tehdä jotakin. Se on jo hyvä alku. Ja toivon mukaan syytön tuomittu saa oikeutta jonakin päivänä.
"toivon mukaan syytön tuomittu saa oikeutta jonakin päivänä"
Samaa minäkin toivon, mutta Suomen oikeuslaitos toimii siten että
mitätönkin näyttö riittää tuomioon, ainakin seksuaalirikoksissa.
Riittää että "uhri" väittää jotain tapahtuneen, syyttäjän ei tarvitse
todistaa mitään väitteitä todeksi. Syytetyn on itse todistettava
itsensä syyttömäksi, mikäli haluaa välttyä tuomiolta.
Suomi ei ole enää oikeusvaltio?