Ongelmakäyttäjä vai Alkoholisti ?

Jokainen kai tajuaa sanat tavallaan. Mun käsitys on, ongelmakäyttäjä käyttää ei dokaa jatkuvasti, mutta liikaa. Ja siitä aiheutuu ongelmia. Alkoholisti on alkoholista riippuvainen ja juo lähes jatkuvasti. Ja kolmas ryhmä on kuivahuikkalaiset. Ne ei välttämättä ole juoneet vuosikymmeniin, mutta kuvittelevat olevansa alkoholisteja ja kieltäytyvät parantumasta. Heillä ei ole mitään alkoholiongelmaa. Aiemmasta alkoholismistaan johtuen, heillä on hoitamatta jäänyt mielenterveys ongelma.

Joku muu tietenkin l'sittää sanat aivan eritavalla tavalla. Lääketieteessä lasketaan montako kaljaa kuluu kuukaudessa, viikossa, päivässä jne ja niitten mukaan määritellään nimikkeitä. Se on tietenkin yksi keino. Mutta miten vastata kysymykseen "paljonko juot viikossa " Jos saattaa mennä jokunen kuukausikin ilman pisaraakaan ja sitten on terassilla koko kesäloman? Jos laskee sen kesäloman ja jakaa pitemmälle aikajaksollekin, lopputulos saattaa olla alkoholin suurkuluttaja. Tuollaiset paukkujen laskemiset ei oikein kerro koko totuutta nekään.

Kielitieteellisessä mielessäkö? Vai kuvitteletko, että ongelmakäyttäjäksi määriteltynä voit jatkaa huolettomammin huikan ottoa? -Jos näin on, et voi, ja vastuu juomisestasi on koko ajan itselläsi; sitä et voi siirtää kenellekään, kirjoittaapa täällä tai muualla kuka tahansa miten lohduttavasti tahansa.

Jottei menisi kokonaan aiheen viereen, mielipiteeni: jos alkoholistin pisteluku olisi sata, ongelmakäyttäjän vastaava olisi noin 85-90.

Jos ei osaa päissään käyttäytyä
Jos ei osaa lopettaa yhteen kertaan
Jos ei saa mielestä pois
Jos elimistö ei kestä

Joku näistä olen minä.

että ongelmakäyttäjä on vähän kiikun-kaakun ja voi mielestään vielä jatkaa juomista ja usein ymmärtää, että juo liikaa, mutta kuvittelee, että voi vähentää ja jopa lopettaa milloin vain, muttei kuitenkaan sitä tee.

Alkoholisti taas tietää mikä on ja juo silti, koska se on hänen oma asiansa ja tilanne vain on niin. Tai sitten hän ymmärtää lopettaa. Lopettamista edellyttää kyky huomata, että alkoholi on voimakkaampi kuin juoja itse.

Käsittääkseni alkoholmin määritelmään kuuluu riippuvuus, on riippuvainen alkoholista. Ongelmakäyttäjä ei ole riippuvainen alkoholista, mutta käyttää sitä osaamatta käyttää sitä. Periaatteessa normaali kohtuukäyttäjä, mutta kun ei osaa juoda niin ei osaa juoda. Mutta ongelmakäyttäjä ei ole riippuvainen alkoholista. Alkoholisti on tietenkin krapuloissaan ja vieroitusoireissaan ruumiillisesti riippuvainen, mutta henkinen riippuvuus on se, minkä takia hän on alkoholisti. Krapula on niilläkin, jotka juovat jouluna ja juhannuksena.

Alkoholista vierottaminen fyysisten oireiden osalta onnistuu helpostikin tai laitoshoidossa. Henkinen riippuvuus vaikeampi asia, jotkut eivät edes halua parantua ja kehitttelevät sitten keinoja jatkaa henkistä riippuvuuttaan, vaikka fyysisestä riippuvuudesta ovat päässeet ajat sitten eroon. Asian voi todeta tälläkin palstalla. Absolutistit hokevat olevansa alkoholisteja. Tämä on vakava ongelma. Mutta kyseessä ei ole alkoholiongelma, kyseessä mielenterveongelma.

Lue se selviämistarinoita, saa kirjastosta. Hienoja tarinoita viinan käytön lopetuksest ja perusasenteen muutoksesta. Just tälläsillä määrittelyillä voi pelleillä kuolemaan saakka. Ja siinä välis tosi monta ahdistunutta vuotta. Miettii, onko alkoholisti. Mut siinä kirjassa oli just tätä, ettei sillä ole väliä, mikä on ja mitä kriteerejä täyttää. "Jos juominen surettaa, sen voi lopettaa."

Ongelmakäyttäjä on se jolla kontrolli kusee huolella kun ottaa viinaa. Vaikka ottaisit vain kerran vuodessa päivän ja aina silloin petät vaimoa, hakkaat naapurin, menetät puolet sen hetkisistä kavereistasi, sinua ei loput tutuistasi kehtaa mainita tuntemakseen henkilöksi puoleen vuoteen ja joka kerta on työpaikka katkolla tai menee kokonaan, koska soittelet pitkin iltaa pomolle ja haukut öristen ja kuolaten. Lopulta heräät putkasta muistamatta yhtään mitään, kuulet tipottain asiat seuraavien viikkojen aikana.

Alkoholisti olet, kun viina itsessään alkaa aineena sinua hallita ja ongelma kiteytyy sen ympärille. Ongelmakäyttäjän taas ei tarvitse olla mitenkään riippuvainen tai edes juuri viinaa tee mieli, mutta kun sitten sen kerran taas repäistessä, asiat ovatkin jo morjens. Eli toisessa on kyse teknisestä ongelmasta, toisessa kemiallisesta.

Tämä siis se miten itse voisin ajatella nuo eritteleväni, jos halutaan jonkinlainen ihan täysi jako tehdä sanojen välillä. Menemättä sen syvemmälle aiheessa ja päällekkäisyyksissä termien välillä.

Alkoholin ongelmakäyttö (seuraus) on alkoholismin (syy) ilmentymä. Jokainen juova alkoholisti on ongelmakäyttäjä, mutta kaikki ongelmakäyttäjät eivät ole alkoholisteja (päihderiippuvaisia).

t. entinen ongelmakäyttäjä ja alkoholisti