ja piti ovea auki vanhemmalle naiselle mutta ei saanut kiitosta eikä mitään elettä siitä. Näin me vanhemmat saamme huonon maineen. Huomasin hymyn hyytyvän ja pettymyksen nuoren naisen kasvoilta, koska oli varmaan odottanut jonkinlaista kontaktia tai kiitosta.
Nuori nainen hymyili
kohteliaisuutta
4120
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Samaa olen nähnyt minäkin ei edes katsetta luonut auttajaan.
Siinä mietin että olisiko tämä vanhus ollut peloissaan, ei se ihme olisi, uutisista kuulee kaikenlaista.
Onhan meitä nuorenakin kaikenlaatuisia, vanhetessa varsinkin negatiiviset asiat vain korostuu, saahan nähdä mitä meistäkin aikanaan vielä 'tulee'.
Yksin liikkuva vanha ihminen jolla on liikuntavaikeuksia on varovainen, monellakin pelko selviytymisestä kauppareissullakin päällimmäisenä.
Asun vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella, jossa on suojatie aivan pihaportin edessä, jonka joutuu ylittämään vastapäiseen kauppaan mennessä.
Tyttäreni on myös huomioinnut, kuinka kohteliaita autoilijoita täällä Espoossa on:D Aina kun auto pysähtyy ja antaa minunkin ylittää suojatien, vilkutan iloisesti autoilijalle, on hän sen ansainnut:D
Toisen huomioonottaminen on kaunis piirre ihmisessä, piittaamaton on , jos ottaa sen itsestään selvänä asiana !
Vaikea sanoa mistä oli kysymys. Tällaista näkee. Tuossa kerrotussa tapauksessa voi olla kyse jo vanhuksen rajoittunut huomiokyky, niin ettei pysty enää keskittymään kuin yhteen asiaan kerrallaan ja sen kohteliaisuudenkin vanha ihminen saattoi tajuta viiveellä ja silloin tilanne oli jo ohi. Joutuu esimerkiksi huimauksen ja epävarman kävelyn vuoksi keskittämään huomionsa siihen.
Harmittaa bussissakin kun sentään muutamat nuoret antavat paikkansa vanhalle ihmiselle, joka ei edes katsetta kohteliaalle suo. Onhan meitä ihmisiä, jotka emmme ole koskaan pitäneet tapana kiittää ja sanoa ole hyvä. Pidetään ikäänkuin itsestään selvänä että meidät on huomioitava.
...kiitoksella elää.
Avuliaisuutta voi osoittaa, vaikka ei kehuja saisikaan.
Availen minäkin ovia huonosti liikkuville tai vaunuja työntäville kanssakulkijoille.
En ole jäänyt kuuntelemaan kiittävätkö vai ei.
Puolustuksekseni voin kyllä sanoa, että kiitän ukkokultaanikin, kun hän avaa minulle oven, puhumattakaan vieraista avuliaista.