Onko kenellä tietoa ikivanhojen jo tyhjillään olleiden hydraulisylinterien sisäpuhdistuksesta. Onko olemassa jotakin tähän tarkoitukseen sopivaa ainetta pumpattavaksi sylinteriin ja pois useampaan kertaan? Olisko esimerkiksi dieselöljy, bensiini tai tenttu sopivaa? Avaamallahan puhdistus käy parhaiten, mutta kaikki mallit eivät avaudu kuin poistamalla sorvissa puhjan.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ulkolämpö tiloissa ollut sylkky on saattanut ottaa itseensä sisäosaan ruostekerroksen.
Paras olis varmaan liottaa sisäosat ensin jollain CRC tyyppisellä aineella.
Ei sylkkyä täyteen ainetta tarvii laittaa. Suhuttelet ainetta vaikka purkillisen letkuliitoksista, ja tulppaat liittimet. Pyörittelet ja kääntelet sitten sylkkyä aina silloin tällöin ja vaikka viikon päästä kokeilet saako sylkkyä liikkumaan käsivoimin tai hieman kangella avittaen.
Sen jälkeen vois kokeilla huuhtelua polttoöljyllä.
Silti ruosteen karhentama sisäpinta pilata tiivisteet.
Lykka till elvytykselle.
"Silti ruosteen karhentama sisäpinta pilata tiivisteet."
Korjataan.
Silti ruosteen karhentama sisäpinta saattaa pilata tiivisteet käytössä.
Vaikka sylkyn voisi avata ei liotus ennen avaamista olisi pahitteekksi.
ruostunutta elvyttää. Syöpynyt kuitenkin pilalle, jos enempi ruosteessa.
Mutta hydraulifirmoista saa ostaa sisältä kiilloitettua valmista tuubiputkea metritavarana, johon voisi laittaa vanhasta päät.
Niin onko kuka elvytellyt vanhoja romukaupasta kilohinnalla ostettuja sylintereitä? Löysin 150mm halkaisijaltaan olevan hylätyn sylinterin, jossa ei ole nesteitä ja on varmaan saanut vettäkin sisälle. Mäntä liikkuu ja täyttöreiät täynnä kuraa. Rakennan siitä pöllin halkaisijan, jolla oksainenkin pölli halkeaa. En vain halua pilata väärällä puhdistusaineella tiivistetä.
Siis mikä puhdistusaine puhdistaa, mutta ei pilaa tiivisteitä? Varmaan on olemassa tehokkaita aineita, mutta pitäis tietää sulaako tiivisteet puhdistustouhussa.
Niin ja edelleen tietoa paineista. Traktorin pumppu kehittänee noin 200 bariia, mutta esimerkiksi metalliprässeihin kait painetaan reilusti enemmän (kuinka paljon?) Niin ja paljonko painetta vakiosylinterit kestävät? Tiivisteet kait vaurioalttiita ovat? Pitkävartisessa käsipumpussa roikkumalla on kait mahdollista aikaansaada jopa tihat baaria? Parinsadan euron halkaisukoneetkin kai kehittävät reilusti enemmän kuin traktrien 200 baarin pumput? Niin ja vielä kuinkas paljon auton hydraulipumput kehittävät ja kestävät? (esimerkiksi henkilöauton ohjaustehostimen pumppu? Niin ja paljonkos hiekkalavan nostavaan kuormauton kippiin on painetta saatavissa?
Joku varmaan tietää vastauksia näihin mielenkiintoisiin kysymyksiin.
Ainakin Insinöörillä on tietoa , jos sen vain saisi ulos , ja Di-insinöörillä on tuplasti tietoa.
150mm sylinteri tekee jo 200bar paineella yli 35000 kg työntöä eli voima ei lopu, asetat puun mitenpäin tahansa jos terät on edes vähänkään sinnepäin... ja runkosi kestää...
tuottoa tarvitaankin yli 17 litraa metriä kohti ja jos tolle tuotolle laitetaan 200 bariakin vastapainetta, lopuu puhti jos traktorilla yrität pyörittää.-
Itse ainakin purkaisin sylinterin joka tapauksessa, sillä se kannattaa puhdistaa sisältä kunnolla, jos on pitkään ollut käyttämättä ja liitännät eivät ole olleet tulpattuina! Nykytraktoreissa on max. paine tosiaan siinä 200 baarin hujakoilla ja vanhemmissa siinä 130 baarista ylöspäin. Omassa heräteostos200euronhalkomakoneessa on 4 tonnia voimaa ja 50mm mäntä, joten paine on about 200 bar. metalliprässeissäkään ei ole välttämättä enempää kuin 200 baaria. Autojen ohjaustehostimissa ei ole myöskään kovin suuret paineet, usein alle 100 bar. Voimahan tulee kahdesta tekijästä, eli männän pinta-alasta ja paineesta, joten voimaa voi saada aikaiseksi myös pienemmällä paineella ja isolla sylinterillä. Tuo 150mm sylinteri ei ole voimaa ajatellen ainakaan alimitoitettu halkaisukoneeseen, kuten "tekijä t" nimimerkki totesikin, että 35 tonnia! :) Tuottoa saa toki riittää, sillä liike on muuten melko hidas ---> esim: 150mm mäntä ja pumpun tuotto 50L/min ---> nopeus: noin 47mm/s.
Vanhoissa koneissa paineet on olleet jopa alle 100 Bar.
Esim. riuku vammas kaivurissa jotain 70 bar.
Ai että niinkin vähän? Riukuvammasessa on silti toden totta sylinterin liikkeet melko nopeat ja momenttivarret näin muistikuvien perusteella suuria, joten on kyllä siinä mielessä helppo uskoa tuohon!
Ajatus on todella laittaa traktorin kolmipistekiinnitykseen tuo sylinteri pystyasentoon ja pöllipöytä päälle. Yläpuolelle tuhti terä kahden 100 millisen putken väliin säädettäväksi korkeussuunnassa. Kun pöytä on nostanut 300 milliä ja pälli vielä terässä kiinni halkeamattomana, pudotetaan pölli terineen 300 mm alemmas, lukitaan uuteen paikkaan ja työnnetään toiset 300 mm. Mielestäni traktorin hydrauliikassa pitäisi tuo 8,8 litraa hydraulinestettä löytyä.
Uskon tuon 35 tonnin voiman riittävän puoen metrin paksuun ja metrin mittaiseen kuivaankin koivupölliin, vaikka olisi kuinka oksainen.
Paineesta ja voimasta vielä. Lieneekö kukaan tutkinut esimerkiksi 2 tonnin hydraulitunkin painetta kyseisellä kuormalla. Edelleen muistelen 100 tonnin metalliprässiä, jonka sylinteri ei liene kuin 70mm, jolloin painetta täytynee olla kaksi ja puoli tuhatta baaria! Lieneekö kellä tietoa, onko näin, vai onko päättelyssäni virhe?
Koska erilaisita rakennelmista olen kiinnostunut tulee mieleeni myös irrallinen hydraulipumppu traktron vetoakselilla käytettynä. Kysynkin, koska vasta pienen ajan olen onnellinen traktorin omistaja ollut:
Pyöriikö traktorin oma hydraulipumppu aina samassa suhteessa moottorin kierroksiin vai kytketyn vaihteen kierroksiin?
Pyöriikö vetoakseli aina suhteessa moottorin kierroksiin vai kytketyn vaihteen kierroksiin?
Niin ja kuinka monta litraa traktorin hydrauliikasta on keskimäärin saatavissa ulkopuolelle. Olisko tuo tarvittava reilu kahdeksan litranen saatavissa?
Paljon on erilaisia kysymyksiä, mutta nämä aluksi.
Mene tuonne Fordson miesten Masinistipalstalle
sieltä saat tietoa.
No siirtyköön tämä keskustelu sitten sinne...
Pumpun käyttö on useimmiten kytketty moottoriin paitsi nuffissa jossa "kertojavaihde" vaikuttaa pumpun nopeuteen. Vetoakselilla tarkoitat varmaan voiman ulosottoakselia. Se on kytketty moottorikierrosiin. Mutta joissain traktoreissa se voidaan kytkeä myös vaihteisiin (ajovoimanotto).
Sylinterin tekemän voiman saa laskettua aika helposti.
Kaava menee näin.
Säde kertaa säde kertaa pii (3,14) saadaan männän pinta-ala, tämä kertaa paine saadaan työntövoima.
Eli 15 cm. sylinterin säde on 7,5 cm. (puolet halkaisijasta) . 7,5 cm. x 7,5 cm. x 3.14 = 176,6 neliösenttiä. Tämä kun kerrotaan paineella saadaan työntövoima. Esim. 176,6 cm\2 x 150 bar = 26490 Kg
Siis noin 26,5 Tonnia.
Samalla voit laskea öljyn tarpeen tyyliin pinta-ala kertaa iskun pituus, olkoon vaikka se 30 cm.
Eli 176,6 cm\2 x 30 cm = 5298 kuutiocenttiä. Eli 5,298 litraa.
Nyt voidaan laskea liikenopeus jos pumpun tuotto on tiedossa.
Esim. 20 litran minuutti tuotto on 0,333 litraa sekuntti. (20 L. jaettu 60 sekunttia)
Syl.tilavuus jaetaa sekunttituotolla. 5,298 jaetaan 0,333 =15,9 aika joka liikeeseen menee.
Toivottavasti tästä on jotain apua suunnitteluun.
Kyllä 100 tonnin 70 mm sylkyllä tosiaan vaatii jotain 2500 Baaria. Mutta maatalous koneissa pysytää mieluusti 200 bar hujakoilla. Muuten rupeaa olemaan ongelma aikaisemmin hankittujen koneiden yhteensopivuudessa.
Kyllä pumppua pyöritetään ihan yleisesti voiman ulosotto akselilla, Esim. silloin ku trktorin oma pumppu on liian pieni tai ei haluta öljyjen sotkeentuvan muiden traktorieden kanssa (yhteiset koneet).
On saatavilla valmiita paketteja tälläisen rakenteluun.
Traktoreissa varsinkin vanhemmissa on eroja juuri kysymissäsi kohteissa.
Helpottais vastaamista jos tietäis mikä merkki ja malli olis kyseessä.
Täältäkin tietoo löytyy. http://www.konedata.net/Traktorit/traktorit.htm
Annoit aikalailla tyhjentävän vastauksen haluamiini kysymyksiin.
Olen tuumaillut, että kyseessä olevalla traktorilla pumppu pyörisi aina samassa suhteessa moottorin kierroksiin (välityssuhde=?) Voiman ulosottoakselin oletan puyörivän vaihteiden välityssuhteen mukaisesti pienellä vaihteella hitaammin ja suurella vaihteella nopeammin. Oletan että voima-akseli pyörii näin ainakin vedon ollessa kytkettynä. Vetävä peräkärry kai edellyttä'ä tämän ratkaisun. Vedon ollessa pois kytkettynä mielestäni voima-akseli pyörii myös silloin suhteessa kytkettyyn vaihteeseen. Tämä kiinnostaa siksi, että mahdollista ulkopuolista pumppua pyöritettäessä määräytyy pumpun tuotto kytketystä vaihteesta? Ykkösellä surkea tuotto ja vitosella kaasu pohjassa jo melkoinen tuotto. Traktrin oma pumppu pupannee saman määrän on vaihde kytketty mille vaihteelle hyvänsä tai on se sitten vapaalla.
Onnittelut uudelle koneen omistajalle.
Zetorissa voi valita pyöriikö voimaottoakseli moottorin mukaan 540 tai 1000 varvia lisäksi on mahdollisuus käyttää ajovoimanottoa myös paikallaan pyöritettäessä jopa pakki löytyy.
Luutavasti markkinoiden monipuolisin traktori voimanulosotoakselin suhteen.
Täältä keskustelua hydrayliikasta.
http://www.masinistit.com/viewtopic.php?t=24155&postdays=0&postorder=asc&start=0&sid=2d0be1442f10dd20b5a9da54e8326c3b
1000 varvin voimanoto on ollut lisävaruste. Sitä ei välttämättä ole kaikissa koneissa.
Täällä keskustelua zetkasta.
Joukossa lapsellisiakin kommentteja zetkasta mutta ei niitä kannata ottaa tosissaan niin kuin ei niiden kirjoittajiakaan ihmisinä.
http://www.masinistit.com/viewtopic.php?t=16189&postdays=0&postorder=asc&start=0&sid=2d0be1442f10dd20b5a9da54e8326c3b
"Edelleen muistelen 100 tonnin metalliprässiä, jonka sylinteri ei liene kuin 70mm, jolloin painetta täytynee olla kaksi ja puoli tuhatta baaria! Lieneekö kellä tietoa, onko näin, vai onko päättelyssäni virhe"
Mahtoiko männän varsi olla 70 mm ja sylinteri paljon suurempi?
Se purkaa kannattaa ja hoonata,säästyy loppupeleissä aikaa ja vaivaa se on kumminkin syöpynyt niin että tiivisteet ei kestä..
Niitä saa sellaisia porakoneeseen tarkoitettuja hoonausvehkeitä,siihen vaan täytyy tehdä joku jatkosysteemi että yltää pohjaan asti.
Laitoin kummallekin puolelle bensiiniä ja paineilmalla vetkuttelin edestakas. Bensiini tulee ruosteisena pois ja seassa ruostehilsettä. Kannessa kaksi 11 millistä 13 milliä syvää avainreikää, joihin laitoin tapit ja lekalla availemaan ryhdyin. Ei aukea, vaan tapit katkeilevat. Sanoppa tähän konsti, jolla aukeaa!
Toivottavasti et ole tupakkamiehiä.
Dieseli olis siinä mielessä turvallisempaa että ei syty ihan pikku kipinästä, samalla toimisi voitelu aineena.
Varo että reiät ei veny soikeaksi ja kartiokkaaksi
Kannattais tehdä, lainata tai ostaa sopiva avain ennenkuin reiät menee piloille.
Hitsi jos on käytössä niin suojaa männänvarsi ekaks teippi kerroksella niin ei mene vahingossa pilalle.
Siten sopivat tapit reikiin ja hitsaat jonkun sopivan palkki lattarauta virityksen tappien ollessa koloissaan niin että männänvarsi sopii olemaan sitten loppu hitsauksen ja vahvistukset irrallaan, niin eiköhän kestä jo jonkin verran lyödä kun jätät vartta sopivasti.
Jos saisi ulompaa osaa jotenkin lämmitettyä edes vähän, aukeaisi huomattavasti helpommin.
Paha sanoa näkemättä, mutta jos reiät ei toimi: Hitsaa toiseen reunaan kiinni tukevan raudan (pieni palko). Sitten toiseen reunaan lyhemmän raudan, joka tulee edellisen raudan puoliväliin myös kiinni. Hitsaaminen voi tietysti vahingoittaa tiivisteitä (tai posauttaa bensahöyryt), mutta lämpölaajeneminen ja kutistuminen voi irroittaa myös sitä kierrettä. Kierrettä voi irrotella myös vasaroimalla em. rautoja. Sitten sylinteri pitäisi saada tukevasti kiinni ajamalla vaikka Zetori painoksi ja koittaa lekalla avata.