Äskettäin varusmiespalvelustaan suorittanut mies päätyi ns. henk. koht. ratkaisuun kesken palvelusaikansa. Surullinen tapaus sinänsä.
Varuskunnan asevelvollisille kerrottiin järjestettävän kriisiapua. Hyvä että voidaan elellä rauhan olosuhteissa. Sotatilan sattuessa kriisiapua ei riittäisikään.
Isäni osallistui molempiin sotiin. Tuli ehjänä takaisin ainakin fyysisesti. Enoni osallistui sotaan kaukopartiomiehenä. Niissä tehtävissä eteen sattui sodan raaimpia tilannekuvia.
Varuskunnan asevelvollisille kerrottiin järjestettävän kriisiapua. Hyvä että voidaan elellä rauhan olosuhteissa. Sotatilan sattuessa kriisiapua ei riittäisikään.
Isäni osallistui molempiin sotiin. Tuli ehjänä takaisin ainakin fyysisesti. Enoni osallistui sotaan kaukopartiomiehenä. Niissä tehtävissä eteen sattui sodan raaimpia tilannekuvia.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Sota-aikana ei ollut kriisiapua varmaankaan mitenkään mainittavammin, oli vain perhe ja suku joiden kesken puhuttiin ja autettiin kuka mitenkin.
Sota oli yli 400 000 ihmiselle järkytys ja kriisiapua olisi pitänyt olla, vaan pako kotikonnuilta ja kiireesti, silloin ihmiset saivat kärsiä ilman minkään laista tukea.
Olikohan silloin edes koulutettuja henkilöitä?
Pappi oli suruviestin tuoja ja jäi juttelemaan suruviestin tuotua jos pyydettiin.
Suomalaisella sisulla selvitty jotenkin ja se sukupolvi alkaa olla pian muisto vain.
Nämä kriisiavut ovat vielä nuoria järjestelyjä yhteiskunnassamme.
Kun vierestä paras ystävä sai kranaatin osuman seurauksena ilmaislennon palasina tähtiin,
sai lähellä ollut paniikkikohtauksen ja lähti pakoon.
Silloin omat antoivat kriisiavun ampumalla hänet seulaksi.
Ai vain 400 000 sai kokea sodan kirot?
Kaikki ja joka puolella Suomenmaata pieniä lapsia myöten saivat ne kokea!
Ymmärsin että tuo määrä joutui muuttamaan pois kotoa.
Suuri oli määrä.
ei tarvinnut ruotsinkielisten kuntien evakoille tiloja jakaa, olisi kielisuhteet muuttuneet, paha juttu jos suomen kieltä sekottuisi. Eikä se maan jakokaan kiva juttu ollut, meni rantatilojakin, olis vakka huvilatontteja voinut myydä. Meilläpäin evakot aina valittivat, miten isot talot ja maat jäi Karjalaan, siellä pullataikinaankin laitettiin kilo voita ja kymmenen kananmunaa.
kyllä on surkeeta teiän törppöjen elämä.Ja kurjansorttisii ovat vanhempanne olleet, kottoohan ne tällaset mielipiteet on nielty. mitä näissä ylläolevissa kirjotuksissa taas on. En minä ainakaan sota-ajasta just mittään muista, oisitko hautaan vieny mukanas rantatilas ja tonttis. Tekis mieli ihan kirota roiskauttaa näille ikuisille valittajille. mutta enpä uhallakaan nyt sitä tee.
Kuka torvi se nyt markariinipullaa tekkee...no sinä nuukuksissas....kyllä minä voit ja täysmaidot lirrautan, ettäs näin on närreet nyt.
voissa paistais
Kiitos "miten sen" esittelystäsi, olet todella kokonainen käyrätorvi omituisten mielipiteittesi ansiosta, Eihän että muna ja maidot joivat mutta kun rantatilatkin ;-DDD
leivinuunissahan sitä ennen leivät, pullat, karjalanpaistit paistettiin. Ei sillon näperrelty puolen litran taikinoita. Jos viidestä litrasta maitoo tekkee pullaa, kyllä siihen hujahtaa kymmenen munnaakin, eikä riitäkkään, voitelukin lisäks. Ja herranen aika, kilo voita nuukasti riittää siihen määrään. Sitäpaitti ei sillon mittään markariiniketkuja ollukkaan.
Ja jos sallit, niin ystävällisesti sanon tästä evakko-asiasta vielä, eiköhän siitäkii oo ihan kylliks jo melskattu...sotaki on loppunu jo 65 vuotta sitten. Minkä takia pittää olla niin katkera evakoille, et varmaan ossaa ite kuvitella, miten surulliselta tuntuu jättää oma kotinsa, pihansa ja syreenipensaansa, lähtee melkeen niiltä seisoviltaan kolkolle Pohjanmaalle, hyvinvoivien ihmisten hyyryläisiksi, jotka kyräillen ottivat heidät väkisin vastaan, oman maan kansalaiset.
Omat vanhempani eivät joutuneet evakkoina olemaan, sattui isäni työpaikka vaan välirauhan aikaan olemaan Viipurissa. Ei kai teillä päin peräti tätä evakkovihaa ihan seuraavillekin sukupolville ole siirretty...huhhuh.
Soma juttu. Kriisiaikoina kuten maan ollessa sotatilassa ns. elintasoriesoja ei juuri ole. On tosiaan keskityttävä selviämään arjesta niillä 'tokkeilla' mitä nyt sattuu olemaan.
Jossainpäin se sotatila on tänäkin päivänä. Tai piiritystilanne kuten Gasassa. Sehän on maailman suurin keskitysleiri. Vast'ikään sieltä tuli dokumentti Tv-kakkoselta.
Jumalan "valitunkansan" sotilaiden nöyryytys Usa;n ja YK:n suostumuksella on julmaa katsottavaa. Monet israelin oikeamieliset kansalaiset ovat lähteneet tukemaan mm. gasalaisia.
ilkeitä sanoja peräkkäin oikein susmorsiamen mielen mukaan!
SE kaikki oli vain Susmorsianta, ei niitä hyväntahtoisia Pohjanmaan ihmisiä, jotka omista suruistaan ja huolistaan huolimatta ottivat vastaan suuren osan 400 000 evakosta, auttoivat ja tarjosivat kotinsa heidän asuinpaikakseen.
Toivon ettei ketkään näistä suomalaisen Pohjanmaan maaseudun kodeista saanut tullimyllynsiivet väärään suuntaan pyörivää kiukkupussia autettavakseen, jos kyräillen tulee, varmaan silloin vastaanottokin voi olla hankalampaa. Paljon oli kuitenkin hyviä ystävyyssuhteita kahden vaikeuksissa olevan ryhmän kohtaamisessa kaikesta huolimatta. Kun miehet olivat sieltä maaseudulta rintamalla, ja kuolemanuutisia tuli joka päivä, niin elämä oli todella sekä liikaa työtä että monennimistä tuskaa täynnä sodan ankeina vuosina.
Mitään ei näille maaseudun hyville ihmisille siitä maksettu, kiitollisuus, mitä ovat saaneet osakseen, on ainoa palkintonsa ollut.
Kyllä nyt on sanottava tuolle Susmorsian ekkirjoittajalle
että on kyllä pahansuopaisuus ja häijyys huipussaan kun tuollaista kirjoittaa,
siinäkö sitä nyt tulee sitä suomalaisen pohjalaisen maalaisten saamaa "kiitollisuutta"
että ilkeääkin vääntää omaa katkeruuttaan ja yrittää sijoittaa toisten päälle sitä,
onhan pahanluontoinen nainen.
Siinä saivat meidänikäisten vanhemmat vielä kuoltuaankin jonkun tuollaisen vanhan juoppoämmän niin sanotut kiitollisuudet.
Sellainen määrä vihaisia kotoaan karkotettuja ihmisiä oman onnettomuutensa kanssa tuodaan ja yritetään auttaa ja rauhottaa asumaan vaikka itsellä on huolta ja murhetta kaksin kerroin!
Ei kyllä ymmärrä yhtään mitään tuollainen, senkin haaska.
Kirjoittamani vastaukseni olivat Kuolleita 100 000 ja ken tietää- nikeille. Omituisia nikkejä riittää aina vaan, muuten ei rohkeutta ole kirjoittaa.
Vastaukseni eivät ole yleistyksiä, varmasti suurin osa evakkoja vastaanottamaan joutuneista olivat ystävällistä väkeä, miten vain tänne palstalle sattuneet ne, jotka evakkojen takia ovat mielestään kärsimään joutuneet. Kylmä totuus se on, äidinmaidossa imetty viha.
Ihmettelen näissä evakkoja parjaavissa kirjoituksissa, miten silloin muutaman vuoden ikäiset lapset pitävät itseään nyt evakkojen "auttajina", ja miten yleensä pieni lapsi voi muistaa näitä aikoja.
Selvitystä vielä: Kerroin jo, ettei meidän perheemme joutunut evakkoutta kokemaan, ja mitenkä minä esim. vuonna 1939 olisin tuulimyllynsiipineni mukana riehunut, en ollut vielä syntynytkään. Vuonna 1945 olin kyllä jo viisi-vuotias, mutta enpä muista siitä ajastakaan mitään. Ihmeen hyvä muisti on näillä "kaltoin kohdelluilla" ollut heti vauvasta lähtien.
Miten voi lapsi muistaa tällaistakin, siteeraan: "Sellainen määrä vihaisia kotoaan karkotettuja ihmisiä tuodaan....jne."
Samat evakkovihaajat näyttävät vihaavan myös kaikkia muita erilaisia ihmisiä, jotka muuallakin maailmassa ovat kotinsa joutuneet jättämään.
No, osaltani jätän tämän aiheen nyt, toistan vain, että palstan kirjoittelun mukaan vastaukseni olen kirjoittanut. On se niin monta kertaa täällä nähty tämä sammumaton viha evakkoja kohtaan, samoin tuntemattomia, erilaisia, vieraita ihmisiä kohtaan. Onneksi tulivat evakot muuttamaan Suomea iloisemmaksi, miten synkkämielistä väkeä täällä ilman heitä asuisikaan.
Pieniä olivat nekin lapset, jotka vanhempiensa mukana kodeistaan joutuivat lähtemään. Nämä lapsetko, täällä nyt 70-80 vuotiaita, heidänkö pitää ottaa evakkoviha vastaan.
Juu, totta on tuo, en todellakaan ymmärrä tätä ikuista vihaa.
otan osaa. Älä nyt sitä muiden syyksi yritä vierittää.
Ystävyyssuhteistahan tuossa edellä on puhuttu!
Ja aivan tosiasioista.
Sus on sus, vaikka voissa paistaisi, sanoi tuolla ylempänä joku.
Hyvää Pyhäin päivää kaikille, muistakaamme myös poisnukkuneita vanhempiamme, heitäkin, jotka auttoivat siirtolaisia eli evakoita silloin, kun sodan jaloista tänne tulivat ja Kiitokset heille, parhaansa tekivät!
"sodan lapsi"..tuijottaa vain vanhempienkertomaan, ei taatusti itse muista edes koko sotaa, se on rintamaidosta imettyä tuo katkeruus ja viha.
Ei ihme että vielä on tuota katkeruutta jos vanhemmatkin jauhaneet lapsilleen, ajattelemattomuutta kuin kommunismi.
Eihän hänellä ole edes ymmärrystä että Karjala oli yksi maakunta Suomen itäisellä rajalla, sotatantereeksi se veli-venäläinen sen otti ja aloitti sodan.
Taisi olla teidän perheestä se kuvaus, Kirjeitä sieltä jostain, emäntä oli kuin komendantti ja peitelläkseen omia pieleen menneitä elämän vuosia oli niin koppava.
tuosta vihaansa sairastavasta tyypistä,
kun eivät suostuneet ottamaan koteihinsa sisään heitä, ettei kielitilanne muuttuisi.
HE JUURI puhuvat koko ajan vihastaan ja katkeruudestaan.
Pohjanmaalaisilla ja varmaan Varsinaissuomalaisilla, Hämäläisillä, Savolaisilla kaikilla oli auttamisen halu päällimmäisenä ja ystävinä heitä kohdeltiin. Toki saodan aikana kaikilla oli omat tuskansa.
Ainakin meidän evakot ovat yhteyksiä pitäneet jälkeen päin pitkään ja vanhoista ajoista juteltiin. Hienolla autolla ajoivat kesällä sinne pihaan kerrankin, kun olin juuri leipomassa pullaa, se on jäänyt mieleeni. Olin oppikoulun en muista millä luokalla.
Silloin kun ei ollut somaleja.
Eräille täytyy aina olla joku.
Nyt vastauksia enempi erittelemättä, olen omien kokemusteni perusteella tullut sellaiseen tulokseen minkä Kapukin hyväksynee. Ottaen huomioon ne kärsimykset jotka kohdistuivat sota ajan lapsiin: He ovat ne unohdetut, ei korvauksen korvaysta ole kuulunut. piste.
Toissapäivänä puhelinkerääjä kysyi rahaa huumevalistustyötä tekevälle poppoolle. "Vain" 64€. En innostunut tällä kertaa.
Tänään eri veikkonen keräsi rahaa päiväkoti-ikäisten lasten liikenneturvallisuutta edistävien tuotteiden hankkimiseen.
Sitä märisin kerääjälle kun yks valveutut rouva ei mielestään löytänyt mitään reaalista vastetta kerätyille varoille...aattelin vinosti, että ehkä pikkubisnestä tässäkin.
Päräytän parikytä euroo Sierra Leonen hyväksi nenäpäivän kunniaks. Kyllä niistä joku sentti perillekin menee, luulisin.
Miksi aina kehitysmaiden lapset ovat auttamislistoilla,
mitä pahaa Suomen htääkärsivät lapset ovat tehneet?
He ovat joutuneet elämään ilman vanhempiaan, jotka jo
aamuvarhaisella joutuvat repimään lapset unestaan ja talvipakkasessa saattelemaan heidät minkä minnekin.
kehitysmaissa lapset saavat olla vanhempiensa seurassa kaiken aikaa, koko päivän,
leikkiä ja laittaa ruokaa.
Sitten sieltä tullaan tänne ihmettelemään, että onpas surullisia nämä suomalaiset.
Meidän vanhempamme olivat aina työssä,
me olimme yksin.
Siinä syy.
Täällä rakennettiin hyvinvointivaltiota.
Nyt sieltä tullaan tänne hotelliin asumaan ja saamaan ilmaista rahaa.
Ja ihmettelemään surumielisyyttä.
Kehitysmaiden lasten tilanne on pahimmillaan elämää vailla toivoakaan paremmasta. Meidän apumme ei tätä ongelmaa voi ratkaista.
"Sieltä" vain harva pystyy matkustamaan paremman elintasonmaihin. On kyllä niinkin, että hallituksemme ohjaamat varat ovat päätyneet autettavan maan eliittiväen taskuihin.
Työllistävät kallonkutistajia ja kirkkoväärtejä.
Ketjun luettua päättelin että on ollut vain yksi evakkoperhe joka muutettiin pohjanmaalle, oi voi ja voi.
Pohjanmaalla asuessani kuitenkin se helvetin moinen kateus mieleeni joka siellä näkyy joka päivä elämässä.
Kateus ja naapuriviha kiteytyy pääsiäisen aina trullien toiminnassa, silvotaan naapurin eläimiä ja uskotaan tällä saatavan omaan elämään rikkautta, näin selostettiin.
Lehmien utareita viillellään ja leikataan korvia sioilta, onhan tämä osoituksena mitä nämä pohjalaiset ovat.
Sairauteen saakka täälläkin tuota yhden perheen sijoittamista tuodaan esille, olisi aika miettiä miten omassa kotikylässä on naapuri edes huomioitu.
Ukot siellä poltteli piippua ison avotakan ympärillä ja suljeskeli lattioille, naiset esimerkiksi teurastivat lampaat ja vasikat, eivät uskoneet sitä miehilleen.
Kylän raitilla kulkiessa ikkunoissa oli uteliaita silmäpareja katselemassa outoa...'ihmistä', onhan se kummajainen, yksikin ihminen saati sitten koko perhe.
ovat kuuluisia käsitteitä.
Mitäs siihen sanot?
Heitähän sinne pohjanmaalaistenkin sekaan tuli.
Paljonko saavat riisiä? Miten ovat niin suuressa nälässä. Kurjaa :(
saiko ne sen riisin jo? mä voisin antaa lahjoituksena uncle bensiä. Tossa olis 2 kpl.