Tuo Sony A-55 on aivan huippuluokkaa kennonsa puolesta ollen Canon 7D:tä satoja euroja halvempi, mutta Pentax K-5 pistää monet kinokennotkin polvilleen, kun tuo Pentaxin dynamiikka jättää jopa Nikon D3x:kin ja kroppikennoista Fujifilm FinePix S5 Pro:kin taakseen. Tuossa uusin DxOMarkin kennoranking.
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Camera-Sensor/Sensor-rankings/List-view
Pentax K-5 on runkonsakin puolesta vertaansa vailla sadesuojauksineen ja kennon puhdistusominaisuuksineen, panee varmaankin monet miettimään mitä on aikoinaan tullut ostettua.
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Camera-Sensor/Sensor-rankings/List-view
Pentax K-5 on runkonsakin puolesta vertaansa vailla sadesuojauksineen ja kennon puhdistusominaisuuksineen, panee varmaankin monet miettimään mitä on aikoinaan tullut ostettua.
Vastaukset 61
Vanhimmat
DxOmarkin tiedoissa lukee full format..
nuo Pentax K-5:n tulokset sekoittivat sen tuonne Full format/Medium format luokkaan.
Mutta kun kaikissa paitsi "medium formata" lukee "Full format"!
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Camera-Sensor/Sensor-rankings/List-view
Ei taida olla kovin luotettava sivusto.
croppikennojen TOP 15 näyttää olevan kolmen kauppa, Pentax, Sony ja Nikon. Parhaat Canonin croppikennot näyttäisivät olevan huomattavasti lähempänä Four Thirds:in kärkimalleja kuin Pentax K-5:ttä.
Tässähän tietysti tääkin salaisesti tiedossa oleva yleinen huhu tieto että Sony on tekassut mm Nikon D7000
kameraan kennon ja ties vaikka Pentaxiin mikä käyttää samaa kennoa..
Tosta voimme päätellä jotta pelkkä kenno ei määrää eniten kamerassa vaikka onkin kallein osa valmistaa..
Ei ole mikään salaisuus, että sekä Nikon, että Pentax käytti ennen Sonyn kennoja. Jopa Canon käytti niitä pokkareissaan. Vasta ihan viimeaikoina ovat väittäneet, että käyttäisivät muiden kennoja, mutta kenen ei ole kerrottu. Ainakin Pentax K7:ssä väitetän olevan Samsungin kenno.
"Pentax K-5 on runkonsakin puolesta vertaansa vailla sadesuojauksineen ja kennon puhdistusominaisuuksineen, panee varmaankin monet miettimään mitä on aikoinaan tullut ostettua. "
Näinhän se on Pentaxia on turhaan syrjitty. Ainut huono asia on, että Pentaxilla ei enää ole samaa kattavaa linssivalikoimaa kuin ennen muinoin oli ja mitä C/N:llä on.
sieltä jotain oleellista? Tuossa yksi joka korvaa monta puutetta.
http://www.ephotozine.com/article/Pentax-SMC-DA-200mm-f28-EDIF-SDM-14943
Aika harva lasi on tuolla saanut täydet pisteet suorituskyvystä. Siihen kun lisää 1.4 x telekonvertterin, niin on jo kaksi huippulasia. Croppinormaalejakin on jo kolme mistä valita, 31mm f/1.8, 35mm f/2 ja f/2.4.
Yhtään kunnollista automaattitarkenteista alle 20mm kakkulaa ei löydy Pentaxille.
15mm/4 Limited on kaukana hyvästä, 21mm/3.2 Limited on kyllä loistava (miksei Pentaxilla ole otettu tästä oppia ja kehitetty tämän pohjalta laajempaa?) Olisi käyttöä 16mm kiinteäpolttoväliselle.
Ei tee Pentax-sovitteita tötteröön 11-16/2.8 ? Vaikka ilmeisesti osa Pentaxin uusista laseista on Tokinan tekeleitä.
tuo Sigma 8-16mm:n saa kelvata Pentaxille,
http://www.photozone.de/canon-eos/515-sigma816f4556apsc?start=1
eipä vastaavaa oikein löydy muiltakaan ja noiden Sigmojen ja Tamronien laatu on osoittautunut yllättävää kyllä C/N leirin laseja vakuuttavammaksi.
http://www.lensrentals.com/news/2010.09.20/lens-repair-data-40
En äkkiä löytänyt tuosta Hasselin V-sarjalaisia ollenkaan. Ovatko perät todellisuudessa samoja kuin H-sarjassa? Hasselia pudottaa näemmä korkeammat ISO-arvot.
tuolla laajalla dynamiikalla olla enää käyttöä, kun eräällä toisella suomenkielisellä kamerafoorumillakin oltiin kovasti sitä mieltä että tuo entinen 12.5 EV:tä kroppirungoilla jo riittää. Onkohan tuon DxOMarkin nykyisen kroppirunkojen kärkituloksen sittenkin voittanut ihan väärä kameramerkki?
että voittaja on ihan aina väärä hävinneiden mielestä.
Mutta ole huoletta – kehitys kehittyy ja huomenna on taas ihan toinen voittaja.
Tässä on sekin hieno puoli, että jos haluaa kuvata aina voittajalla niin saa ostaa usein uuden kameran ja vielä useammin uusia objektiiveja.
Testivoittajien shoppailu on kivaa {;–)
ollut parempi että tuo Sigman uusin runko olisi myös testattu ja vieläpä voittanut, kun sen voi ostaa tietyistä kaupoista suoraan eri merkkisten kameroitten bajonettikiinnityksellä, ei tarvitsisi ostaa uusia objektiiveja tilalle.
Mistähän liikkeistä voisi ostaa SD1 rungon eri bajonetilla varustettuna, kuin Sigman omalla SA-bajonetilla?
olla kamerapuolella odotusta uusia Sigman runkoja odotellessa, mutta tuolta noita vanhoja SD14 malleja oli ostettu.
http://www.sigmacumlaude.com/products.html
Ja tuossa joitakin kuvia miten Canuunan laseilla otettuihin kuviin saa värit kohdalleen.
http://www.fredmiranda.com/forum/topic/675852/0
http://www.pbase.com/bigflat/sd14_50d
En näet tiedä. En jaksanut katsoa listaan niin pitkälle alaspäin. Surkeita pakko olla.
Sulla raukalla ei taida olla edes siihen varaa, kun kaikki rahat menee mopon bensaan ja liimaan. Joo, täytyyhän Olympusten pakko olla surkeita, tuleeko sulle nyt kakit housuun ?
"Mihin unohdit Ixuksen"
ixux on tylsyys
vaikka siinä onkin hyvä kenno.
harmittaa kun kuvat onnistuvat aina.
ei ole jännitystä ollenkaan
Te suuret mestarit kuvaattekin, helppoa, kun osaa.
Olyn microt pärjäsi yllättävän hyvin! Jos ne saisivat sen typerän salaman pois ja tilalle tyydyttävän mittaetsimen kolmelle tärkeimmälle primelle, niin PEN olisi loistava pokkarin korvike.
>panee varmaankin monet miettimään mitä on aikoinaan tullut ostettua.
Joo, tuli ostettua K-7. Vähän harmittaa, että noita ominaisuuksia pihdattiin vain vajaan vuoden, ennen kuin tuli parempi malli. Taidan vaihtaa tuon Nikoniin, koska nyt ei kannata ostaa Pentaxia, kun vuoden päästä tulis kuitenkin K-3.
Eikä aihetta katumiseen. Minä, kun harrastan valokuvausta, niin en tarvitse mitään kennoranginkeja, kuvat
ovat otettu ilman niitä. Jos sadesuojauksesta ja kennon puhdistusominaisuuksista halutaan puhua, niin,
eiköhän Olympuksen E- 3 kulje palkittuna omia polkujaan. Eikö kannattaisi lopettaa tämä turhanpäiväinen
omien merkkiensä välineintoilu. Vaikea on saada täällä kiihkoilevien päihin taottua, että hyvät kuvat, eivät
ole merkistä kiinni, eikä superkennoista.
Nikon D7000 hengittää kuitenkin tuon uuden Penan niskaan, koska nyt on myös Nikon D7000 testattu ja se jäi vain 2 pistettä Pentax K-5:lle eli vaivaiset 0.2 EV:tä DxOMarkin määritelmän mukaan saaden 80 pts.
Menkää ja ottakaa KUVIA!
Sitä varten ne kamerat on.
Mutta, kun minulla ei ole Canonia, eikä laatuvaikeuksista kärsiviä L-sarjan edullisia objektiivejä.
Kannattaa siirtyä suosiolla esim Sonyn 24 -70 /2.8 tai Nikonin uusimpaan 70 -200 /2.8. Niissähän tuo vika% oli lensrentals.comin mukaan vain 30 ja 21 %. Molempien hinnathan ovat yli 2000 €. "Laatu" maksaa.
vastinetta hakeva on jo aikaa sitten siirtynyt Sigmoihin ja Tamroneihin, takuuvarmaa laatua C/N laseihin verrattuna.
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Camera-Sensor/Sensor-rankings/List-view
jopas, paras Canon vasta 19:sta kroppien joukossa. Hmm!
Paras OLympus E-3 oli 87:s (56p) ja E-5 88:s
FotoMagazin nro 12/2010 toteaa E-5:stä: Das testergebnis der Olympus E-5 ist eine echte Uberraschung:trotz der geringeren Pixelzahl erreicht sie die höchste Auflösung und die Beste Bildqualität im Testfeld. Eli paras kuvanlaatu mm Nikon D7000 ja Canon 60D jäivät selvästi tuossa testissä E-5 :sta. Mitähän se DXO oikein mittailee.
tuo DxOMark mittaa jotain muuta kuin katuräpsijöiden Jpeg-kuvien laatua.
sitten myös Sony A580 testattu ja saanut samat loppupisteet kuin Nikon D7000:n.
Sony A580
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Camera-Sensor/All-tested-sensors/Sony/Alpha-580
vs Nikon D7000
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Camera-Sensor/All-tested-sensors/Nikon/D7000
noista pisteistä, jos kestotestivoittaja Canonin (EOS 60D) paras sijoitus on kroppirungoissa vasta 20:s, niin tuo testisivusto SUCKS!
kauaa ei sinunkaan tarvitse tuijotella tuota TOP 20:n listaa Canonien osalta, kunhan tuo Sony A560:n on testattu ja noussut TOP 10:iin, niin TOP 20:stä ei yhtään Canonia enää löydykään ja voit keskittyä etsimään muita paremmin sponsoroituja testejä netistä.
http://www.amateurphotographer.co.uk/news/Canon_and_Nikon_lose_15_camera_sales_share_news_305249.html
Ei nuo DXO:n sijoitukset varmaankaan kiinnosta Canonia ( tai Nikonia, Sonya) niin kaun kun kauppa käy. Canon on edelleen ykkönen Britessä mutta Sony on jo ohittanut Nikonin siellä: ei se DXO:n TOP ten vaan myyntisijoitus se on mikä määrää noita kaupallisia yrityksiä.
kuinkakohan monta kameranostajaa on edes kuullut DxOMarkista mitään? Suomessa riittää kun on katsonut MikroBitin tai TM:n testit, niin hyvähän se on tuo...
ammattivalokuvaajat tahtoivat ostaa parasta (dia)filmiä mitä kaupasta sai, vaan nykyään kun tuo filmi on se kenno, niin sillä parhaalla ei sitten olekaan enää mitään väliä kunhan kameran merkki on se tietty.
Canon on sitten laadultaan muita jäljessä.
löytyy eniten testivoittoja mitä lehti-/nettijulkaisuihin tulee, että revi sitten siitä!
Dpreview: Pentax K5 83 %, Nikon D7000 ja Canon 60 D 79 %. ColorFoto: k5 74 p,Olympus E-5 73 p, 60D ja D7000 69,5 p. FotoMagazin E5 84 %, 60 D ja D7000 80 %. Myös uusin Kameralehti: K5 testivoittaja.
Missähän lehdissä se Canon on se testivoittaja. Ei kai vain näissä kotimaisissa autolehdissä joitten "testeihin " hullukaan nyt ei usko.
Jos ja kun päätätte vaihtaa kameraa, niin mitkä ovat ne kriteerit, jotka vaikuttavat ostopäätökseen.
Veikkaanpa, että pysyttelette nykyisessä merkissä. Syykin on selvä. Tähän merkkiin jo hankitut objektiivit ja muut varusteet.
Vaihtoa miettiessään moni viimeistään huomaa, miten tärkeä on miettiä ensimmäisen kameran hankintaa todella huolella.
Niinpä nämä erilaiset testit ovatkin tuiki tarpeellisia ensimmäistä kameraa ostavalle. Varmasti niitä kannattaa lukea, oli testaaja sitten kotimainen autolehti tai ulkomainen kameratietäjä.
Ammattikuvaajien hankinnat on ilmeisesti tehty omien " siperia opettaa " kokemusten kautta. En kuitenkaan ole huomannut monenkaan ammattikuvaajan kameroita mainostavan, mutta jotain osviittaa valinnoista saa, kun seurailee heidän ottamiaan valokuvia ja niiden ominaisuustietoja, mikäli niitä on ollut nähtävänä.
Oly ainakin näyttää pukkaavan nuo järjestelmillään kuvanneet, ostamaan muun merkkisiä kameroita.
Osta E-5 tai pen. Mitä vi...
No en osta. En tarvitse sääsuojattua kameraa(joka on iso kennon kokoon nähden) enkä halua pikkuriikkistä rempulaakaan objektiivin jatkoksi, joka voi ehkä tulevaisuudessa tarkentaa yhtä nopeasti kuin peilillinen kamerakin. Siperia opettaa, ja joo, niin yrittää olympuskin.
En toki tule hylkäämään vanhoja objektiivejani enkä kameraani, mutta tulevaisuudessa hankinnat tulee toisen merkin kameraan ja sen objektiiveihin, salamoihin ja muuhun sälään.
Tuleeko minusta siis sekakäyttäjä? ;)
siinä sitten kävi, että tuo Sony A560 nousi suoraan TOP 10:iin, joten unohda tuo TOP 20:n tuijotus, ei sieltä kuitenkaan Canonin kroppirunkoja enää Solöydy.
Olympuksen välineitä ? Kuvaile (räpsi) sillä kalustolla, jonka omistat. Turha teikäläisten Ixus-pojujen on
tänne tulla suutaan soittamaan.
Kyl äitees lohduttaa ku se sun Sonys on kuiteski ihan paska.
Toisten tarjoukset nyt vain ovat parempia.
Älkää suotta muut sortuko.
kun äkkiä myyt Canonisi, saatat vielä saada siitä jotakin joltain tietämättömältä hörhöltä. Canon ei ole parantanut kuvanlaatuaan sen jälkeen kun Sony alkoi toimittamaan parempia kennojaan Nikonille ja Pentaxille. Nyt jo reilun aukon jäljessä kuvanlaadussa pahimmille kilpailijoilleen toi Canon, ei oikein vakuuta sen tulevaisuus.
osaat ratkaista tämän arvoituksen. Mikä erottaa Canon EOS 550D:n/60D:n/7D:n Olympus E-510:stä, Nikon D7000:sta ja Sony A580:stä?
Tai ei, et pysty sitä ratkaisemaan kuitenkaan, joten vastaus = 14 pistettä DxOMark:in kokonaisrankingissa.
IR:n testisivulta yhteenvetona:
Detail comparison. Digital cameras have an easier time making higher-contrast images look sharp, so we give that a look too at ISO 100, 3,200, and 6,400. The Canon 60D and Sony A580 seem to produce the most crisp images across the ISO ranges, with the Pentax K-5 coming in a close third. Surprisingly the Nikon D7000 seems to dither the lines inside the letters more than the others, creating an uneven look. It's important to note, though, that the Canon, Sony, and Nikon images exhibit the greatest amounts of sharpening halo, especially around the black letters. Of the six, the older Canon 50D is the only one that looks a little disadvantaged by comparison, which is not a surprise.
Parhaat olivat Canon 60 D ja Somy A580. Nuo DXO:n pisteethän eivät kerro kuvanlaadusta mitään.
pikemminkin nuo IR:n RAW-otokset eivät ole muutenkaan yhteismitalliset. Jos lataat vaikka nuo ISO 6400 otokset mainitsemiltasi kameramalleilta ja haluaisit että saisit histogrammien oikeat reunat ensinnäkin tasoihin, tulee 60D:n ja D7000:n EV-korjausta tehdä 0.15 EV:tä, K-5:n 0.10 EV:tä ja A580:n EV-korjaukselle ei tarvitse silloin tehdä mitään. Jos haluat taas LR 3.3:ssa saada kohinat näyttämään jotakuinkin samalta, tulee K-5:ssa LR:n "Luminance" säädin asettaa vaikkapa 25, Sony A580:n vastaavasti 40, D7000:n 45:een ja 60D:n silloin 50:een. Ylipäänsä tuntuu oudolta että samalla ISO-arvolla edes valotusajat eivät ole samat samalla Sigma 70mm/2.8 Macro lasilla, vaan muilla se on 1/1000 s paitsi K-5:lla 1/800 s. Ovatkohan nuo verrokkikuvat edes toisiinsa nähden verrannollisia, mene ja tiedä.
F-lukuina ja millisekunteina eivät ole kovin tärkeitä. Noiden pitää vain antaa kuva ajasta ja aukosta jotta voimme arvioida syvyysterävyyttä ja sitä miten nopean liikkeen voimme vangita ruudulle. Onko aukko F3.0, F2.8 vai F2.6 on käytännössä yhdentekevää kuten sekin onko aika 1/800 vai 1/1000 sek. Automaatti korjaa nuo virheet antaen pienemmällä aukolla isomman ajan ja päinvastoin.
Kokeilin D300s kameraan erästä valovoimaista laajakulmaa ja huomasin sen vaativan F1.8 aukolla noin 1.5 aukkoa enemmän valoa (valotuksen korjauksella) normaalisti käyttämälläni laajakulmalla, kuitenkin liike väittä optiikan olevan kunnossa. Siten eivät edes optiikoiden ja kameroiden sovitteet välttämättä ole ihan kohdallaan ja ainoa oikea arvostelukohde on valokuva sinänsä. Jos kuva näyttää hyvältä se on hyvä ja osoittaa sekä optiikan että rungon toimivan yhteen kuvaajan ajatusten kanssa.
sitä että jos noita joillain kameroilla otettuja kuvia on korjattava EV-asteikolla ylöspäin jotta valoisa pää menisi kaikilla kameroilla tasoihin samalla lasilla ja muutenkin samoilla asetuksilla ja kun tuo ISO-asteikko on logaritminen, niin tuo 0.1...0.15 EV:tä vastannee varmaankin jonkinmoista ISO-arvojen nostoa muilla kameroilla vaikkapa tuohon Sony:n ISO 6400:aan nähden, jotta valoisa pää menisi tasan samalla valotusajalla ja aukolla. Enää en muista logaritmilaskentaa siinä mielessä, että osaisin sanoa paljonko ISO-arvoa on nostettava muitten kuvausasetusten pysyessä samana jotta saataisiin sama vaikutus kuin valotuksen korjaus 0.1...0.15 EV:llä antaa.
yksinkertaistettuna tuo edellinen. Silloin kun kuvausolosuhteet ja kohde ovat samat ja käytetään samaa lasia kussakin kamerassa, aukon ja valotusajan pysyessä samana, ovat kuvat verrannollisia vasta silloin, kun histogrammikäyrät menevät päällekkäin verrokkikameroilla. Käyrät saadaan päällekkäin ISO-arvoa säätämällä histogrammin suhteen kohdalleen. Eli voi olla täysin mahdollista että jollain kameralla tuo kuva näyttää otetun ISO 6400:lla, jollain toisella ISO 7200:lla ja jollain kolmannella ainoastaan ISO 5600:lla, vaikka loppukuva on mahdollisimman yhtenevä. On turhaa verrata samalla ISO arvolla otettuja kuvia keskenään, vaan pitäisi verrata kuvia joiden histogrammikäyrät yhtenevät ISO-arvoista riippumatta, kun käytetään samaa aukkoa, valotusaikaa ja lasia.
mielestäni niin ASA kuin ISO asteikkokin ovat lineaarisia mutta joskus filmiaikaan käytetty DIN asteikko oli logaritminen. Siinähän 100ASA:n herkkyyttä vastasi 21 DIN astetta ja 400 ASA:a vastasi 27 DIN astetta. Herkkyyden tuplaantuminen on siis aina 3 DIN astetta kun taas ISO:t tuplaantuvat itsekin 100, 200, 400, 800, 1600, 3200, 6400, jne aina kun herkkyys tuplaantuu.
ASA = American Standard Assosiation kun taas ISO on Internationat Organisation for Standardisation organisation tunnus. Väittävät tuon ISO termin tulevan kreikan kielen sanasta ISOS joka kuulemma tarkoittaa yhtäläistä (en osaa kreikkaa vaan lainaan tietoa). ISO standardi onkin noiden kahden yhdistelmä ja teoriassa siinä pitäisi ilmoittaa sekä DIN että ASA päinvastaisessa järjestyksessä esim. 100/21 ISO. Tosin nykyään on syystä tai toisesta luovuttu käytännössä kokonaan tuon DIN arvon esittämisestä.
Varsinainen standardi lienee ISO 2240:2003
Oudointa noissa testeissä on se että, siinä verrataan kovasti erihintaisia "eriluokan"kameroita sekä eri ikämalleja keskenään? Välillä nk."alottelijajärkkärit"on aseteltu toisen valmistajan "puolueammattilaismallin"
kanssa samalle viivalle. Siitä se sitten "sillisalaatti" ellei peräti soppa syntyy kun noita aletaan
miettiä. Pakkaa sotkee se jotta nykyään uusimpiin harrastajajärkkäreihin eksyy ominaisuuksia aiemmasta
ammattilaismallista vaikkei muuten olisi kovinkaan laadukasta viimeistelytyötä havaittavaissa.
Yksinkertaisesti vilpitön kamera vertailu on vaikeaa ellei mahdotonta pelkillä mittaustuloksilla.
Siitä ei lopulta tule selkoa jos kaikki maalaman kamerat laitetaan samaantestiin sekasin.
Kamera kannattaa valita sen mukaan mikä parhaiten käteen istuu. Vielä jos on varaa jättää ne kaikkein halvimmat aloittelijamallit sinne kauppaan, niin aika hyvin on asiat.
Näillä 'testeillä' voikin sitten ihan vapautuneesti vaikka 'pyyhkäistä', jos pääasiallinen tarkoitus ei ole kuvata tiiliseiniä yön pimeinä tunteina.
Harvoin ne kuvat paranee runkoa vaihtamalla, kyllä sen parannuksen pitää tapahtua ensin siellä kahden korvalehden välisessä, toivottavasti ei ihan tyhjässä tilassa. Siinä vaiheessa kun osaat käyttää nykyisen kamerasi ominaisuudet täysin hyödyksesi, ja tuntuu ettei se silti riitä, niin vaihda vasta sitten.
Objektiivit on asia erikseen, niitä on ihan tosissaan hyviä ja huonoja. Siellä saattaa tulla vaihdon paikka vastaan ennemmin kuin rungoissa.
Jos etsii parhaiten käteensopivaa kameraa niin sen joutuu itse veistämään puusta. Kaikki nykyiset kamerat on ergonomisesti täysin väärin suunniteltuja, eikä sovi, kuin mainosmiehen käteen ja siihen sopii aina kaikki.
Kyllä kameroiden eri mallien ja merkkien välillä on huima ero kuvanlaadussakin, mutta se koskee lähinnä jpg-kuvaa. RAW:n laatu on suurimmaksi osaksi käsittelijästä kiinni ja vähemmässä määrin kamerasta.
Kameroiden dynamiikka myös vaihtelee huomattavasti, mutta useimmiten ero on huomattavissa vain, joko vaaleassa, tai tummassa päässä.
Mitäs ihmeellistä siinä on, jos harrastelijamalli on kuvanlaadultaan parempi, kuin Pro?
Harrastelijamalliin voidaan tehdä pitkälleviedympi automaattinen kuvanmuokkaus, mitä Pro-mallissa ei tarvita, kun kuvaaja sählää kuvansa kuitenkin itse mielensä mukaan.
Jos kameroissa on sama kenno ja prosessori, niin erimallisten ja hintaisten kameroiden pitäisi tuottaa täysin samanlaista kuvaa samalla objektiivilla. Ohjelmallisesti kuviin voidaan kuitenkin luoda keinotekoista eroa.
Filmikameroilla oli kuvanlaatu oli täsmälleen sama käytettäessä samaa optiikkaa ja filmiä rungon iästä, mallista, tai hinnasta riippumatta.
Digikameroissa tilanne on hieman toisin, niissä ei voi vaihtaa "filmiä" kameran hankkimisen jälkeen ja se on eräs digin kiusallisimmista ominaisuuksista.
niin filmin eli kennon vaihto on yksinkertaista, ostetaan uusi runko jolloin kaikki vanhat optiikat toimivat ja saadaan parempi kenno jos sitä on lähdetty hakemaan.
Kahta samanlaista kennoa ei ole olemassa vaikka saman tyyppisiä löytyy. Prosessorin ohjelma pyrkii saamaan niistä samankaltaista kuvaa meille käyttäjille.