Moi
Miten saan kytkettyä 6 lediä suoraan verkkovirralla? Tein yhden pari vuotta sitten mutten viitsisi purkaa sitä. Enkä löydä sivustoa jossa skema oli. (suomeksi vieläpä)
Osathan ovat kondensaattori ja vastus, ledit ja vastus.
3lediä sarjaan, ja toiset kolme estosuuntaan toisinpäin- ei tarvitse erikseen diodeja.
mutta kun ei muista, eikä ole skemaa
Miten saan kytkettyä 6 lediä suoraan verkkovirralla? Tein yhden pari vuotta sitten mutten viitsisi purkaa sitä. Enkä löydä sivustoa jossa skema oli. (suomeksi vieläpä)
Osathan ovat kondensaattori ja vastus, ledit ja vastus.
3lediä sarjaan, ja toiset kolme estosuuntaan toisinpäin- ei tarvitse erikseen diodeja.
mutta kun ei muista, eikä ole skemaa
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuossa on se kaipaamasi kytkentä.
http://img87.imageshack.us/img87/8646/led.gif
470nF = 0,47µF kondensaattorin kokoa voi vaihdella halutun virra/ kirkkauden saamiseksi.
Mutta jännitekeston on syytä olla väh. tuo 400V.
...kondensaattori tässä kytkennässä on?'
Tähän käy normaali muovieristeinen kondensaattori jännitekestoltaan n. 400V.
Esim. http://www.partco.biz/verkkokauppa/index.php?cPath=2075_12_1028_1640_1646
Mikään ei estä käyttämästä vaiheen ja nollan välille tehtyjä (X2) häiriönpoistokondensaattoreita
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?products_id=15395, jotka varmasti kestävät.
Lisää eri kapasitanssiarvoja noista X2-häiriönpoistokondensaattoreista:
http://www.partco.biz/luettelot/sivut/index.php?sivunro=28 sivun oikeassa alareunassa.
Sopivan koon löytämiseksi kondensaattoreita voi kytkeä myös rinnan.
Vastusta et välttämättä tarvitse. Kondensaattorin oikosulun varalta voi kytkennän varustaa pienellä sulakkeella tai laittaa sopivankokoisen palamattoman, ns. safetyvastuksen (1/4W) kondensaattorin kanssa sarjaan, joka palaa poikki oikosulkutapauksessa.
Vastuksen koon saat P = U²/R, eli R = R=U²/P. Ja mitoitus silleen, että jos käytät 1/4W vastusta, niin normaalilla virralla syntyy vastukseen alle 0,25W lämpöteho.
Kondensaattorin yli (= rinnalle) voi tietysti laittaa noin 470kΩ "bleeder"-vastuksen, joka purkaa mahdollisen varauksen kondensaattorista, niin ei kytkentää räpeltäessä saa sähköiskua.
Tuota edellistä kirjoittaessani ajatukset oli harhateillä. Sopivan vastuskoon laskeminen on tietysti helpompaa kaavalla
P = I² × R, josta johdettuna tulee kaava R = P/I². Eli kaavaan laittaa virran (I) ampeereina ja tehon (P)vatteina, niin saa vastuksen (R) ohmeina.
Tuossakin: P = U²/R, eli R = R=U²/P oli typo. Pitää tietysti olla: P = U²/R, eli R = U²/P
Minä lisäisin vielä tavalliset diodit ledien kanssa sarjaan, nimittäin jos toisesta ketjusta katkeaa yksi led, toinen ketju rikkoutuu estosuuntaisen jännitteen noustessa liian isoksi. Diodit on halpoja.
entä jo ledilöitä olisiki enempi? esim. 8 tai kymmenen?
Ledien määrää voi helposti kasvattaa suuremmaksi. Kytkentään ei tarvii tehdä muita muutoksia. Kannattaa muistaa, ettei ledien määrää kasvata niin paljon (sarjassa olevien ledien yhteenlaskettu kynnysjännite on syytä olla pienempi kuin n. 80 - 100V), jotta kytkennän vakiovirtaominaisuudet merkittävästi huonontuisivat.
Eli oletetaan, että laitetaan yhteen haaraan 10 lediä, joiden kynnysjännite on 3V. Yhteenlaskettu kynnysjännite on 30V. Vastakkaiseen suuntaan voi laittaa saman määrän, 10kpl (yht.20kpl) jolloin ledien jännitehäviö on edelleen tuo 30V.
Eli helposti voi laittaa ledejä 2 × 20 kpl ja niiden yht.laskettu kynnysjännite (= jännitehäviö) jää tuonne 60 - 80V
Joo, kuten edellinen ehdotti, nuo diodit ovat niin halpoja, että molempiin haaroihin voi lisätä diodin 1N4007, tietysti ledien kanssa samaan johtosuuntaan.
0,47 uF C:n kap.reak. arvoksi tulee 6,8 kohm. Tuolloin Iteh on 34 mA ja Ih on 48 mA.
Kannattaa vähän miettiä, mitä kytkee verkkojännitteeseen. 10 A:n stotz päästää ison (hetkellisen) tehon lävitseen ennen toimimistaan.
Kyllähän se tehollisarvo tuossa ledihommassa lähinnä ratkaisee. Samahan se on ledeille tehdyissä PWM-säätimessä (Led Driver). Huippuarvon ja tehollisarvon suhde osatehoilla on suuri.
Jos asia kirkastuu paremmin, niin yksittäiset ledit saa 10msek pituisia siniaallon puolikkaita, joiden välissä on 10msek tauko. Ledit, kuten muutkin puolijohteet kestävät hetkellistä virtaa hyvin. Kestävyyden kannalta toistuvien pulssien tehollisarvo (0 lämpoteho) on määräävä tekijä.
Huomioikaa siis, että kummallekin lediketjulle menee tehollisarvona vain puolet kondensaattorin läpimenevästä virrasta!
Samoja ratkaisuja on kaupallisestikin saatavissa, mm. pistorasiaan kytkettäviä yövaloja. Lisäksi ketjussa on neuvottu tekemään sulake-/ vastus(-sulake)-suojaus kondensaattorin oikosulun varalta.
Tuon sulakevastuksen pitää olla leimahtamatonta ns. "safety"-tyyppiä, joten normaali hiilikalvovastus ei käy, koska se suuremmilla virroilla palaa poikki leimahtaen.
Onko kaupassa myytävät 230 voltin led-lamput toteutettu tällä tavalla? Niissähän voi olla jopa kymmeniä ledejä. Yksinkertainen toteutustapa se ainakin olisi.
Ei varmaankaan muut kuin pienet yövalot, tms.
Varsinaiset valaisimet on kyllä etupäässä toteutettu jollain LED-Driver-mikropiirillä, joka on periaatteessa PWM-vakiovirtageneraattori.