Olisi hyvä muistaa, että täällä olevat kirjoitukset ovat vain mielipiteitä. Monessa kirjoituksessa esitetään "asiantuntevassa" muodossa mielipiteitä, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa .
Kyllä se paras tieto löytyy edelleenkin mhy:n, metsäkeskusten ja metsäyhtiöiden luota. Heillä kun on koulutus joka perustuu satavuotiseen metsäntutkimúkseen ja osaamiseen jota muualla pidetään maailman parhaana
Kyllä se paras tieto löytyy edelleenkin mhy:n, metsäkeskusten ja metsäyhtiöiden luota. Heillä kun on koulutus joka perustuu satavuotiseen metsäntutkimúkseen ja osaamiseen jota muualla pidetään maailman parhaana
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mielipiteitähän mhy:ltäkin saat, varsinkin sellaisia jotka kannustavat teetämään heidän kauttaan kaupat ja työt, jotta voivat rahastaa molemmilta puolilta ja keräävät metsänomistajalta jopa työnjohtomaksua jonka mieluummin maksaisin metsurille joka itse itseään johtaen tekee kaikki työt.
Näin se tahtoo olla. Metsänomistajien maksama veroluontoinen metsänhoitomaksu on tarkoitettu metsänhoitoyhdistysten toiminnan rahoittamiseen. Niillä rahoilla yhdistysten on tarkoitus antaa oikee, puolueetonta ja maksutonta neuvontaa metsänomistajille. Ongelmana on, että yhdistysten toiminnasta kasvava osa on pelkkää bisnestä; millä pitää ilmaiseen neuvotaan tarkoitetut rahat ( metsänhoitomaksu) erossaa bisneksestä. Miteen taataan kilpailulain mukainen vapaa kilpailu metsänhoitopalveluiden tuottajien välillä kun yksi toimija saa rahoitusta veron kaltaisesta maksusta?
Aloituksellani tarkoitin sitä, että ammattilaisten tarjoama tieto on sentään useimmiten oikeaa, kustannukset on sitten toinen asia
Puun myyntihinta on laskussa kuin lehmänhäntä reaaliostoarvolla laskettuna ehkä jo jopa sata vuotta pieniä heilahduksia lukuunottamatta jatkuvalla trendillä. Metsäammattilaiset tietävät hyvin, minkä näköistä metsää tulee milläkin hoitotyylillä. Mutta kun puun energia-arvo öljyn hintaan verrattuna sanoo, että tukkipuutkin kannattaa metsänomistajan nykyhinnalla työntää tehokkaasti polttavaan uuniin, jos sillä korvataan öljyn ostoa. Jos jatkossa polttopuuarvo vielä nousee arvoon arvaamattomaan, niin nykyiset hoitosuositukset ovat päin mäntyä.
kannattaa polttaa jopa oman metsän tukkipuuta, mikäki vertaa öljyyn / sähköön eikä laske omille töille mitään. Mutta miksi polttaisit tukkipuuta kun aina metsässä on vielä edullisempaa roskapuuta......
käenpoika jota tyhmät metsäomistajat ruokkivat.
äänestävät MHY valtuuston joka päättää itsenäisesti mm. metsänhoitomaksusta, kannattaa katsoa ketä valitsette.
Niin on sinunkin mielipiteesi, se on vain uunituoreen metsäinssin mielipide.
Ei silti olen monasti saanut parhaat selvitykset ja perustelut juuri uunituoreilta metsäammattilaisilta, he vaivautuvat vielä siihen. Vanhemmiten hekin tyytyvät vain sanomaan, että näin se on, eikä perusteluja saa kirveelläkään.
Näissä nettipalstoissa on se paha puoli, että joskus saatetaan vastata tarkoituksella päin mäntyä, milläs se kysyjä sellaiset vastaukset sitten erottelee. Usein tuollaiseen vastaukseen sisältyy toki selvä pilkan maku, josta sen tunnistaa. On toki niitäkin, jotka yrittävät "vakavalla naamalla" johtaa harhaan
Parhaimmillaan palstan vastaukset ovat silloin kun joku kysyy huuli pyöreänä, että keltähän tähän saisi apua. Metsänomistajissa on näköjään jo sdellaisiakin, joille metsänhoitoyhdistys, metsäkeskus ja metsäyhtiöt ovat yhtä harmaata massaa, joka ei erotu muusta harmaasta tuntemattomasta massasta mitenkään.
Hyvänä esimerkkinä ja neuvona. Älä koskaan vastaa näillä palstoilla ja muuallakaan, kun et tiedä kysyjän tietotasoa, että ota yhteys MHY:hyn. Sano aina ensimmäisellä kerralla, että metsänhoitoyhdistys. Voit myös sanoa suoraan yhdistyksen nimen kunhan olet ottanut selvää missä metsä sijaitsee.
Me kaikki emme ole muoria koulutettuja metsäinssejä tai vanhoja jääriä, jotka ovat ensikosketuksen metsäorganisaatioihin saaneet jo 60 vuotta sitten. Ihmisellä on nykymailmassa niin paljon muistettavaa ja erilaisia lyhenteitä, ettei kysyjää voi moittia siitä ettei joku MHY sano hänelle yhtään mitään.
Vaari heittää hyvällä asiantuntemuksella tulevaa tietoa niin täällä kuin muillakin metsäfoorumeilla. Vaari ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä näissä metsäasioissa, sen verran monesti tiedän hänen ottaneen yhteen paikallisen mhy:n, metsäkeskuksen kuin metsäyhtiöiden metsäinssien kanssa. Pisin korsi näissä mittelöissä on jäänyt kyllä aina Vaarin käteen. Tosin en kyllä malta olla mainitsematta erästä, no ehkä hieman huvittavaakin, seikkaa joka heräsi Vaarin kirjoitusta lukiessa. Silloin kun Vaari itse aloitti kirjoittelun metsäfoorumeilla oli hänen neuvo usein "ota yhteys paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen". No kukapa sitä jaksaa vanhoja muistella ... ei millään pahalla Vaari. Toki vuodet on tuoneet Vaarillekin kosolti lisäkokemusta ja tuo kuuluisa lausahdus on jo jäänyt historiaan.
Keep on Rocking!
Kirjoitat:
"...Silloin kun Vaari itse aloitti kirjoittelun metsäfoorumeilla oli hänen neuvo usein "ota yhteys paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen"...."
Neuvo on edelleen aloittelijalle se sama. Se mitä olen oppinut täällä on se, että yritän antaa kehoituksen siten että se sisältää metsänhoitoyhdistyksen nimen ja vaikka toimipaikan, jos se on pääteltävissä kysyjän viestistä. Ja se toinen asia on ettei lyhenteitä, ellei ole varma, että kysyjälle ne vovat selviä.
Vaari on tosiaan hiukan otellut joskus ammattilaistenkin kanssa, mutta se ei silti tarkoita ettenkö neuvoisi aloittelijaa heidän puheilleen. Jostainhan se tietojen kartuttaminen pitää alkaa.
Metsäammattilaisilla on koulutus ja he näkevät jokapäiväisessä työssään useita erilaisia metsätiloja, miten niitä on hoidettu ja käsitelty. "Vanhoilla jäärillä" kokemus rajoittuu pelkästään siihen omaan metsätilaan. Se voi usein olla ylitiheä männikkö tai pilalle harsittu kuusikko. Siinä sitten rinta rottingilla lähdetään "ottelemaan" ja jopa neuvomaan muita.
Vaari on ihan tarpeeksi asti lyönyt alas harsintakuusikoita. männiköiden tiheydestä olen ollut joskus kovastikkin eri mieltä, enää ei tarvitse, kun ovat ammattilaisetkin huomanneet, että oksikkaitahan niistä tulee harvassa kasvattaen.
Ne ottelut ovat olleet sen tyyppisiä, että ammattilaiset ovat yleensä joutuneet myöntämään virheensä, jos ei ihan heti, niin vuosien päästä.
Ei otteluja vain ottelujen vuoksi, vaan selkeästi asiasta otellen.
Kiertelen metsissäni mielelläni nuortenkin ammattilaisten kanssa. Kun koulutus on vielä tuoreessa muistissa niin silloin ollaan valmiita perustelemaan kannanotot, eikä vain murahdella että näin se on, eikä muuten mitenkään.
Näiltä retkiltä jää aina jotakin oppiakin, joskus jopa molemmille.
"männiköiden tiheydestä olen ollut joskus kovastikkin eri mieltä, enää ei tarvitse, kun ovat ammattilaisetkin huomanneet, että oksikkaitahan niistä tulee harvassa kasvattaen."
Olisi mielenkiintoista kuulla mihin perustuu kyseinen Vaarin väittämä. Onko Vaari koskaan käynyt katsomassa koealoja missä kasvatetaan mäntyä eri tiheyksillä?
"Ne ottelut ovat olleet sen tyyppisiä, että ammattilaiset ovat yleensä joutuneet myöntämään virheensä, jos ei ihan heti, niin vuosien päästä."
Tämäkin vaatisi jonkinlaista perustelua tuekseen. Vaarilla ikää jonkun verran alta sata vuotta. Paljonko suomalaisella metsäntutkimuksella? Tutkimustietoonhan ammattilaiset paljolti argumenttinsa perustavat. Kuten tuolla edellä todettiin Vaari peilaa kannanottonsa omiin metsiin, ammattilaiset kiertelee muidenkin metsissä. Millä Vaari perustelee väittämän että hänen metsissä ne asiat ovat juuri oikein?
Meinaatko ettei koealoja ole kukaan muu nähnyt kuin tutkijat.
Ei tässä ole ollut missään vaiheessa ottelua suomalaisen metsäntutkimuksen ja Vaarin välillä. Ottelut on käyty yksittäisen "ammattilaisen" ja Vaarin välillä ja koskien aina hyvinkin rajattua tapausta.
Yksittäinen "amattilainen" on monasti tästä metsäntutkimuksen tuottamasta tiedosta hyvinkin kaukana ja tietämätön.
Tuossako oli Vaarin vastaus edellä esitettyihin kysymyksiin?
Tämä jankkaus voisi vähitellen loppua. Tämä on metsänhoitopalsta eikä mikään tyhjänpäiväinen jankatijankan palsta.
Ei täällä näytä ainakaan metsänhoidollisiin kysymyksiin (asiallisiinkaan) saavan minkäänlaista vastausta. Jään ihmettelemään mihin perustuu tuo erään tämän ketjun kirjoittajan Vaarin tiedollisen tason palvonta. Näyttää olevan käytännössä puhdas nolla.
Honosti kasvatettu Haukku taas päässyt isännältää irti.
Olen ihmetellyt miksi elää niin tiukassa se uskomus, että harvaan kasvaneesta männystä tulee oksikas. Männyllä oksikkuuteen vaikuttaa maaperä eikä tiheys. Huonolaatuisen ja rehevän maan männikköä ei auta vaikka tiheys olisi mitä.