Olen kuullut eduskunnasta, et koko laki lievennetään koskemaan vain vesistöjen lähettyvillä asuvia. Joten voi uponorit, Clewerit ja muut pakata vehkeet narikkaan.
Konkurssi tulloo osalla, mutta mitä sitten? Aina tulee uusia työpaikkoja kun vanhat kuolee.
Ei ole, eikä tule enään jätevesi markkinoita.
Konkurssi tulloo osalla, mutta mitä sitten? Aina tulee uusia työpaikkoja kun vanhat kuolee.
Ei ole, eikä tule enään jätevesi markkinoita.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ennen kuin täällä näitä provoja heittelet, niin ota selvää mitä eroa on lailla ja asetuksella.
asetuksessa vai laissa.
Ja jos sinä et sitä tiedä, niin kerron sen sinulle.
Ympäristöpuolella on asetuksia, jotka käytännössä ovat 90 % sama asia kuin laki.
Käytännön malli :
Asetus: Maito on poistettava kaupan hyllyistä tiettyyn päivämäärään mennessä. Tämä ei ole niin ehdoton ja antaa yleensä siirtymä aikaa
Laki: Maidot poistettiin kaupasta lailla.
Jos tuo oli ainut asia, mitä sait irti kirjoituksesta, niin ole hyvä ja tutustu itse asetuksen lain muotoseikkoihin. Tiedän, että tää tekee kipeää, mutta ei se haittaa!
Asetuksella piti ottaa käyttöön Suomessa eu direktiivi jätevedenkäsittelemisestä.
Laittamalla sinne 85 vaikka piti olla 70 on lain henkeä muutettu. Samalla tuli haja-asukeille 2,5 miljardin kustannukset. 70:llä ei olisi kenenkään tarvinnut tehdä mitään.
Asetuksella ei voi mitenkään tehdä näin suuria kustannusten muutoksia. Tämän joutuu nyt oikeuskansleri selvittämään kun ei Lehtomäki taida siihen pystyä.
Jos katsotaan TM testiä, niin edes 30 %:n typpireduktiota ei saavuteta. Ainoa järkevä vaihtoehto on lopettaa jäteveden puhdistaminen kokonaan, koska nykyisillä laitteilla ei saavuteta edes lievennettyjä vaatimuksia.
Puhdistustehot on kaikilla menetelmillä suunnilleen samat. Kaikkein parhaimmat puhdistustulokset on maapuhdistamolla joka on tehty maahanimeytysjärjestelmällä.
Nuita maahanimeytyspuhdistamoja sitten käytetään maailmalla lähes 100% kaikista pienpuhdistamoista. Myös eu:sssa nyt ja aina ajasta ikuisuuteen tästä eteenpäin. Kaikki direktiivit sovitetaan tämän mukaan. Ja myös Suomessa joudutaan ne ottamaan käyttöön.
Lisäksi jos otetaan huomioon tulevat kokonaisenergian säästöön tähtäävät direktiivit rakentamisessa tulee maapuhdistamoiden kilpailuasema korostumaan entisestään. Umpisäiliö ei ole tehokas ratkaisu koska se aiheuttaa paljon turhaa liikennettä.
Asia on pohjimmiltaan yksinkertainen. Eilisessä ekologista rakentamista esittelevässä ohjelmassa oli selvästi esitetty tämä asia. Toisille ekologisuus merkitsee mahdollisimman vähän tekniikkaa. Toisille taas laitteet on ongelman ratkaisu. Köyhässä Suomessa monet käsittävät ekologisuuden mahdollisimman vähän tekniikkaa.
Suomen lainsäädäntöä tulisi kehittää samalla tavalla ottaen huomioon nämä asiat mahdollisimman laajalla pohjalla. Tällä hetkellä linja on ollut että ajetaan yksipuolista kehitystä riippuen siitä kuka maksaa eniten vaalirahaa milläkin hetkellä ja mitä tehtaan linjalta sattuu tulemaan. Kansainvälisestä kehityksestä ja kuluttajien mielipiteistä välittämättä.
Avaralla lainsäädännöllä myös estettäisiin tämän kaltaiset massiiviset munanderit.
Tässäpäs nyt lisää faktaa asiasta.
Kannattaa muistaa, että ei savua ilman tulta.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Jätevesiasetus vaarassa kaatua/1135261504254
Maaperäsuodatusta pitää tutkia Suomen oloissa
Viranomaiset suosittelevat maaperäsuodatusta kaupallisten pienpuhdistamojen vaihtoehtona kotitalouksien jätevesien käsittelyyn haja-asutusalueilla. Tutkijoina haluaisimme kuitenkin kyseenalaistaa tämän suosituksen, koska asiasta ei ole tehty yhtään tieteellistä tutkimusta. Vaikka tiedetään, että maaperällä on kyky pidättää ravinteita ja muitakin aineita kemiallisesti, ja toisaalta mikrobiologisesti hajottaa orgaanisia aineita, ei ole tutkittua tietoa siitä, miten tämä toimii pitkällä aikavälillä ja luontaista kuormitusta suuremmilla ainemäärillä. Jätevesissä on myös vaihtelevia määriä pesuaineita, lääkeaineita ym. luonnolle vieraita aineita, joiden hajoamisesta tai kulkeutumisesta vesistöihin ei ole tietoa. Maasuodatusta pitäisikin tutkia siitä lähtökohdasta, tapahtuuko siinä oikeasti puhdistumista vai onko kyse vain ravinteiden ja orgaanisen aineksen laimentumisesta ja aikaviiveestä, ennen kuin nämä päätyvät vesistöihin tai pohjavesiin. Kuormituksen määrä suhteessa suodatuskentän tilavuuteen on yksi kriittinen tekijä. Toinen on jo yksistään veden määrä: kuinka märkä suodatuskenttä voi olla, jotta aerobiset mikrobiprosessit (hajotus, jonka tuloksena syntyy hiilidioksidia) eivät muutu anaerobisiksi (tuloksena metaania ja typen oksideja)? Erityisesti tarvitaan tutkimustietoa Suomen ilmasto-oloissa.
Vaikka tiedetään paljon siitä, mitkä ympäristötekijät maatalous- tai metsätalousmaassa kontrolloivat esim. typenkierron mikrobien toimintaa, minkälaisessa tilanteessa päädytään kaasumaisiin typen tai hiilen päästöihin (typenoksidit, metaani) ja missä tilanteessa liukoiset ravinnepäästöt ovat suuria, tällaista tutkimusta ei ole tehty maasuodatuskentällä, siitä huolimatta, että lainsäädäntöä asiasta on valmisteltu jo kymmenkunta vuotta.
Rauni Strömmer, Professori, Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto
Martin Romantschuk, Professori, Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto
Stefan Willför, Professori, Puu- ja paperikemian laboratorio, Åbo Akademi
Suomi on ekorakentamisen takapajula
julkaistu eilen klo 15:27, päivitetty eilen klo 16:16
Nostokurki työssä rakennustyömaalla
Kuva: YLE
Ekorakentaminen on lähtenyt Suomessa hitaasti käyntiin, ja uudet ekotalot ovat usein täynnä tekniikkaa. Konkariarkkitehdit Panu Kaila ja Bruno Erat ihmettelevät, miksi suomalaisessa ekorakentamisessa ei oteta oppia perinnerakentamisesta.
Panu Kailan mukaan monissa maissa ollaan paljon pidemmällä kuin Suomessa. Esimerkiksi ekorakentamisen kärkimaihin kuuluvasta Saksasta löytyy 30-kerroksinen toimistotalo, jossa on luonnollinen painovoimainen ilmanvaihto.
- Suomi on puurakentamisessa kehitysmaa verrattuna Saksaan, Amerikkaan, Ruotsiin ja moneen muuhun maahan, sanoo perinnerakentamisen asiantuntija Panu Kaila.
Vaikka suurin osa arkkitehdeista luottaa tekniikkaan rakennusten ekologisuuden parantamisessa, näkevät Kaila ja Bruno Erat liiallisessa teknoihastuksessa uhkia.
Erat pelkää, että rakennuksista tulee nykymenolla energiatehokkaita koneita. Taloista tehdään luonnosta riippumattomia sen sijaan että luonnon tarjoamat mahdollisuudet käytettäisiin hyväksi. Hänen mielestään varsinkin pohjoisessa ilmaston vaikutus rakennuksiin on suuri.
Tässäpäs nyt lisää faktaa asiasta.
Kannattaa muistaa, että ei savua ilman tulta.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Jätevesiasetus vaarassa kaatua/1135261504254