Elikäs la-aikaan nkk enää jäljellä.. Ja olen ruvennut miettimään että, kun lapsi on syntynyt... niin kun on tunnistettu isyys ja jos päädymme yhteishuoltoon niin voiko lapsella silti olla minun eli äitin sukunimi vai tuleeko se pakosti isän?? koska haluisin mielummin omani antaa ja pitää, koska emme ole lapsen isän kanssa yhdes jne... ja voi olla et haluaisin mielummin yksinhuotajuuden kuin yhteis...
miten on?
äiti23-
6209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ette ole naimisissa niin peruslähtökohta on, että sinulla on yksinhuoltajuus ja lapsella sinun sukunimi. Vaikka isyys tunnustettaisiinkin, niin siltikin peruslähtökohta ei muuksi muutu ja voit pitää yksinhuoltajuuden ja lapsella sinun nimesi. Sinun ei tarvitse suostua yhteishuoltajuuteen eikä isän sukunimeen.
"koska emme ole lapsen isän kanssa yhdes jne..."
Jos ette asu yhdessä lapsen syntymähetkellä, olet automaattisesti yksinhuoltaja ja lapsi saa sinun nimesi. Tämä asia muuttuu vain isän ehdotuksesta, johon sinun ei tarvitse suostua.
Lapsella voi olla sinun sukunimesi silloinkin kun teillä on yhteishuoltajuus.
yhdessä. Me oltiin avoliitossa lapsen syntymän hetkellä ja lapselle tuli minun sukunimi,joka käytännön seikkojen vuoksi on ollut hyvä myöhemminkin eikä lapsen isä ole paljoakaan kuvioissa mukana. Voihan nainen pitää oman sukunimensä naimisiinkin mennessä ja miehesi ottaa sun sukunimen,joten teidän lapsille tulee silloin sun sukunimi.
Jos sukunimestä tulee erimielisyys, lapsen äiti saa päättää. Eli lapselle voi tulla sinun nimesi. Mutta miksi et halua yhteishuoltajuutta? Siihen pitää moraalisesti minun mielestäni olla todella painavat syyt. Mies on kuitenkin lapsen isä... Tapaamisoikeus on sitten ihan toinen juttu kuin huoltajuus.
Ihan sillä en ota ainakaan ihan heti sellaista, koska mies ei ole luotettava mallia.... eli luottamus tiesään häntä kohtaan. Mies viel epäilevällä pääl onko täs mukana vai ei... Eli voi olla ja tulla päivä kun sanoo et heippa! ei kiitos... Olemme puhuneet ja sopineet et katselemme miten tilenne kehtittyyy.... Kyllä haluan et lapsella on isä, mut minkäs teet et on osittain apska, kun ei kanna vastuuta!
Ja kyllä Lapsi on pieni vahinko, mut mie olen jo asian hyväksynyt/käsitellyt ja lapsi tulee olemaan todella rakastettu jne... En laita lasta kärsimään tollaieseta isästä... Itselläni on entuudesta 3v tyttö jo...
Tästä nyt tulee varmaan sanmista mut minkäs voit jos toinen nainen on toiselle susi...