Avioero

pikkusiskoni koulukavereita siis :)

entisen avomieheni lapsi koki vanhempiensa avioeron ja joutui totuttelemaan kahden uusperheen arkeen hyvin nopeasti. lapsi oli hyvin sopeutuvainen ja kesti vanhempiensa eron urhoollisesti, kertaakaan valittamatta. tyttö oli 8-vuotias vanhempiensa erotessa. lapsi jäi asumaan äidilleen, mutta vietti isällään joka toisen viikonlopun. lapsen tilannetta varmasti helpotti se, ettei tämän tarvinnut muuttaa kauas entisestä ympäristöstä. äiti löysi uuden asunnon vain parin sadan metrin päästä vanhasta kodista (joka meni eron myötä myyntiin), joten lapsen ei tarvinnut vaihtaa koulua ja tämän kaikki ystävät asuivat edelleen naapurustossa. vanhepien keskinääiset välit olivat eron jälkeenkin hyvät, eivätkä nämä riidelleet koskaan lapsen kuullen ja muistivat aina riitatilanteissa kertoa lapselle, että he molemmat rakastavat tätä, vaikkeivät enää toisiaan. se mikä taas lapsen kannalta oli vaikeaa, oli se, ettei isä ollutkaan enää joka päivä läsnä auttamassa läksyissä (äitinsä ei osannut oikein auttaa) ja lapsi joutui äitinsä vuorotyön vuoksi olemaan iltaisin paljon yksinään. isä ei kuitenkaan myöskään muuttanut kovin kauas ja lapsella oli mahdollisuus tavata isäänsä aina halutessaan myös varsinaisten viikonlopputapaamisten ulkopuolella ja lapsi saattoi viikollakin tulla toisinaan isän luo ilta-/yökylään, jos äidillä oli muuta menoa. lapsen elintaso ei laskenut eron myötä. lapsi sai pitää vanhat harrastuksensa (vanhemmat kuljettivat vuorotellen) ja oikeastaan tämä sai eron jälkeen aikaista enemmän materiaa (vaatteita, leluja jne,...) vanhempien huonosta omatunnosta johtuen. vaikea sanoa, oliko se hyvä vai huono asia lapsen kannalta. suuria muutoksia kuitenkin tapahtui ja ne eivät äkkiseltään ole kenellekään ihmiselle hyväksi (vaikkakin jotkut ehkä pitkällä tähtäimellä). lapsen isä muutti yhteen uuden naisystävänsä (minun) kanssa ja lapsen äidin uusi miesystävä muutti samaan talouteen lapsen ja tämän äidin kanssa. näihin kahteen ennelta vieraaseen aikuiseen lapsi joutui tottumaan hyvin nopeasti ja se saattoi olla hankalaa, vaikkakin tyttö oli erittäin sosiaalinen luonteeltaan. lasella on varmasti ikävä isäänsä, jota näkee tavallista harvemin, mutta uskomattoman hyvin ja nopeasti tämä sopeutui tilanteeseen. eron vaikutusta ei ainakaan näkynyt koulumenestyksessä tai muutenkaan ulkoisesti negatiivisena.
tärkeitä asioita lapsen hyvinvoinnin ja sopeutumisen kannalta olivat juuri nuo asiat, jotka eron jälkeenkin pysyivät samana ja ennen kaikkea se, että kumpikin vanhempi muisti aina painottaa rakkauttaan lapseen ja pitää lapsi ulkopuolella keskinäisistä riidoistaan, jottei lapselle tullut sellainen olo, että riidat ja ero olisivat hänen syytään.
:)
tsemppiä opinnäytetyöhön.