Olen kuullut sanottavan että alustäyttöön ei saisi jäädä orgaanista jätettä kuten sahanpurua ja laudanpätkiä.
Toisaalta olen lukenut jostain että ainoatakaan homeongelmatapausta ei ole paikallistettu aiheutuneeksi maanvaraisen laatan alle jääneistä rakennusjätteistä.
Pitääkö molemmat seikat paikkansa?
Entä onko olemassa jokin määrä tuota orgaanista jätettä jonka alle pitäisi varmuuden vuoksi pyrkiä?
Jos puutalon runkotöiden sahanpurut jäävät laatan alle, onko siitä haittaa?
Entä harkkotalon muotitus/tuentatöissä sahatut purut?
Entä jos anturan alle jäi sidelaudat (esim. 70cm laudanpätkä noin 1.5m välein)?
(semmosta rakennustyömaata ei liene etteikö sinne alustäyttöön jonkinverran sahanpurua jää, toki auttaa jos laatta valetaan ennen runkotöitä)
Toisaalta olen lukenut jostain että ainoatakaan homeongelmatapausta ei ole paikallistettu aiheutuneeksi maanvaraisen laatan alle jääneistä rakennusjätteistä.
Pitääkö molemmat seikat paikkansa?
Entä onko olemassa jokin määrä tuota orgaanista jätettä jonka alle pitäisi varmuuden vuoksi pyrkiä?
Jos puutalon runkotöiden sahanpurut jäävät laatan alle, onko siitä haittaa?
Entä harkkotalon muotitus/tuentatöissä sahatut purut?
Entä jos anturan alle jäi sidelaudat (esim. 70cm laudanpätkä noin 1.5m välein)?
(semmosta rakennustyömaata ei liene etteikö sinne alustäyttöön jonkinverran sahanpurua jää, toki auttaa jos laatta valetaan ennen runkotöitä)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sinne ne homeetkin jää piiloon betonin alle eikä tule sisälle jos tehdään laataa päälle, jos tehdään tuulettuva alapohja tai kellari niin tilanne voi olla pahempi.
Pienistä määristä sahanpuruja yms. tuskin kannattaa olla huolissaan. Vakaviakin sisäilmaongelmia on aiheutunut rakennuksissa, joissa alustäyttöön on jätetty rakennusjätteitä tai oikeaoppisen soran sijasta käytetty hiekkaa, hiesua tms., joka sisältää paljon humusta.
Niistä tulevat epäpuhtaudet siirtyvät sisäilmaan ilmanpaineen vaihtelujen mukana samalla periaatteella kuin radon-kaasut. Rakenteiden tiivistäminenkin auttaa asiaa vain jonkin verran. Radonturvallinen rakentaminen auttaa siis samalla myös näihin ongelmiin. Säteilyturvakeskuksen sivuilla on hyviä ohjeita
siihen.
Rakentamismääräyskokoelman osassa C2 todetaan:
Rakennuksen alta ja sen viereisestä täytöstä on poistettava humusmaa sekä kosteuden vaikutuksesta hajoavat, homehtuvat tai lahoavat orgaaniset aineet ja rakennusjätteet.
Rakentamismääräykset ovat velvoittavia.
Kiitos vastauksestasi.
>Pienistä määristä sahanpuruja yms. tuskin kannattaa olla huolissaan.
Kivitalon tönäreiden yms. tukien sahaamisesta tulleet purut siis harmittomat. (kuorin kuitenkin tuuman verran hiekkaa pois sieltä missä havaitsin kertyneen enemmän purua, samalla löytyi puolenkymmentä 50x200x500 lankkua jotka rungon pystytysporukalla oli sinne jäänyt hakitelineitä siirtäessään)
Anturoiden alla on kaiken kaikkiaan parikymmentä metriä sidelautoja. Jälkeenpäin ajatellen niiltäkin olisi voinut välttyä kun olisi tiennyt asiasta enemmän & vaatinut anturaporukkaa olemaan käyttämättä niitä ... no sittenhän ne olisivat tietenkin hakanneet sidetolpat lävitse saloajista ja sähkösuojaputkista... perhana.
>oikeaoppisen soran sijasta käytetty hiekkaa, hiesua tms., joka sisältää paljon humusta.
Kyllähän tuo hiekalta näyttää. Sorasta en tunnista muun kuin salaojasoran. Sitäkin olisin saanut samaan hintaan kuin tuota hiekkaa mutta se olis kuulemmas ollut ainakin paikallisen rakennustavan vastaista .... Onneksi on kuitenkin edes 20cm sepelipeti suodatinkankaineen siellä hiekan alla.
(tiedä sitten katkaiseeko kapillaarinousun, kun kehä 3:n pohjoispuolelta ei kuulemma saa vesipestyä sepeliä laisinkaan, lähde: Lohjan Rudus)
Juuria tms. epäpuhtauksia tuossa hiekassa ei juuri ole. Miltähän se "humus" näyttää.
>Rakenteiden tiivistäminenkin auttaa asiaa vain jonkin verran. Radonturvallinen rakentaminen auttaa siis samalla myös näihin ongelmiin.
>Säteilyturvakeskuksen sivuilla on hyviä ohjeita
siihen.
Radon mittaukset tehtiin talvella (170millibequerelliä tms.). Radonia ei siis haitaksi asti ole.
Bitumikermien sulattelu lammi valuharkkoseinään vaikuttaa hemletilliseltä hommalta, etenkin kun sitä ei radonin vuoksi tarvitsisi tehdä. Taidan vain tyytyä täyttämään laatan ja seinän välistä rakoa sitten kun aikanaan kellaria teen eteenpäin.
>Rakentamismääräyskokoelman osassa C2 todetaan:
>Rakennuksen alta ja sen viereisestä täytöstä on poistettava humusmaa sekä kosteuden vaikutuksesta hajoavat, homehtuvat tai lahoavat orgaaniset aineet ja rakennusjätteet.
>Rakentamismääräykset ovat velvoittavia.
Harmi vaan etteivät tarkemmin määrää.
Äkkiseltään tuntuu että niitä sidoslautoja ei olisi saanut olla siellä anturan alla... Enään niitä ei pois saa. Valun jälkeisenäkin päivänä laudat vain hajosivat kun niitä legalla yritti lyödä irti.
Ainoa oikea talon rakennusjärjestys tuntuisi olevan: antura, sokkeli, lattiavalu ja sitten vasta runko yms. sahanpuru&laudanpätkätouhu.
Kohtuullisen hyvältähän tuo kuullostaa enkä usko, että mitään sisäongelmia olisi odotettavissa. Anturan alapuolikin on sen verran syvällä. 70/80-luvuilla syyllistyttiin usein siihen, että säästettiin kaatopaikkakeikkoja jättämällä rakennusjätteet alustäyttöön ja kapillaarikatkot unohdettiin. Ja kun salaojatkin tehtiin miten sattuu, niin nykyään kärsitään niiden aiheuttamista sisäilmaongelmista. Mistään sellaisesta ei tapauksessasi ole kysymys. Jos hiekkakin on varta vasten alustäyttöä varten hankittua, niin tuskin sekään humusta sisältää.
On esimerkkejä siitä, että home voi tulla paksunkin betonilaatan läpi jos laatta on kostea ja laatan alla homehtuvaa ainesta. Paksulla tarkoitan tässä 350 mm. Vaikeaa uskoa mutta kun itse toteaa niin on pakko uskoa. Myrkylliset kaasut voivat samaten tulla betonilaatan läpi.
ja tulevat, vaikka betonilaatta olisi kuivakin. Asuinrakennuksesta ei koskaan voi tehdä niin tiivistä, etteivät esim. nämä kaasut tulisi sisäilmaan. Hengitysteille haitallisten itiöidenkin kokoluokka mitataan millimetrin tuhannesosissa.
Peruskoulumme on remontissa, kun koulua rakennettaessa tai edellisessä remontissa jätettiin laudoitukset lattian alle hiekan sisään. Se sitten aiheutti pahan homeongelman ja nyt on koko koulun maavaraiset lattia revitty auki. Sama koulu oli lattioita vaille täydellisessä remontissa muutama vuosi sitten homeongelmien vuoksi, mutta eihän ne mihinkään korjautuneet, kun pahin pesäke jäi korjaamatta.
Niin että on näitä raportoitu. Parasta vaan siivota valumuotit ja muu jäte pois. Ei se paljoa maksa remonttiin verrattauuna.
Tässä on taas hyvä esimerkki siitä, miten vähän näistä asioista tiedetään ja kuinka hankalaa on saada läpi kunnon korjausmäärärahat byrokratiassa. Ensin täytyy töpeksiä ja monien sairastua, toiset tosi pahasti, ennenkuin uskotaan. Rakennus-saneeraus on hometapauksissa todella vaativa tehtävä ja siinä tulee aina myöhemmin lunta tupaan jos tehdään rimaa hipoen.
Tarkemmin näitä asioita tälläisten varoitusten yhteydessä. Nämä homevaroitukset kuulostavat taas hysterian lietsonnalta.
Maailma on täynnä lahoavaa ja maatuvaa puuta, ruokamulta on lahovaa jätettä. Ihminen on elänyt kehityksensä eri vaiheissa luolissa ja maakuopissa.
Homekouluissa ja virastoissa vain pieni osa asukeista saa oireita (kylläkin äänen perusteella 99 %). Nämä oireita saavat altistuvat monesti kodissaan homeelle mutta syyttävät yllättävän äänekkäästi julkisia paikkoja.
Rakennuksissa hometta huomattavasti suurempi ongelma on rakennusteollisuuden valmistamien materiaalien reagoiminen homeen kanssa (maalit, tasoitteet, liimat, lastulevyt, muovit j.n.e.)
Väheksymättä homeen aiheuttamaa ongelmaa terveydelle, tutkimus pitäisi kohdistaa ko. aineisiin mutta kuten jokainen voi todeta, homeasiaan on täälläkin saatavissa tehokasta neuvontaa arkipäivisin ja työaikana. Onko joku nähnyt maalien osalta samaa?
Nimenomaan muovit, miksi pitää rakentaa itselleen
termospullo, ja sitten maksaa maltaita koneellisesta ilmanvaihdosta. Mihin vanha viisaus on kadonnut. Eli jos verhot heiluu, niin talo on terve.
on taloudellisuutta, ei rahan menekkiä
Kyllä rakennusmateriaalien ja erilaisten tasoitteiden, maalien yms. emissioita on tutkittu laajaltikin. Siinä suhteessa turvalliset materiaalit ja aineet saavat M1-päästöluokitusmerkin. Luettelo tämän hyväksymismerkinnän saaneista tuotteista löytyy rakennustietosäätiön sivuilta osoitteesta:
http://www.rts.fi/M1luokitellut.htm
WHO (Maailman terveysjärjestö) luokittelee rakennuksen sairaaksi, jos 25 % tai enemmän sen käyttäjistä valittaa rakennukseen liittyviä oireita. Välittömät oireet, joita vain osa ihmisistä saa, eivät ole ainoa terveysriski. Homealtistuneille voi vähitellen kehittyä myös vakavia pitkäaikaissairauksia (esim. Kansanterveyslaitoksen tutkimus B5/2002).
On totta, että kosteusvauriomikrobien toksiinituotannossa on eroja riippuen siitä, mikä materiaali on niiden kasvualustana.