Klapikoneetko vaarallisia?

PJ

Tervehdys klapeilla lämmittäjät,

Useissa yhteyksissä olen kuullut, että pienet hydrauliset klapikoneet olisivat vaarallisia ja syövät sormia aamupalaksi. Itse olen useita vuosia jo kirveen rinnalla moista käyttänyt, mutta ainakaan sormet eivät ole olleet vaarassa kertaakaan. Suurin "vaaratilanne" joka on kohdalle osunut oli kuivaa rutikuivaa leppää halkaistaessa kun puolikkaat ovat pamahtaen lentäneet muutaman metrin halkaisuuntaan. Oma koneeni on ns. jatkuvasti käyvää mallia, jossa on takana kaksi vipua. Niitä voi hyvin käyttää yhdellä kädellä, vaikka ovat tietysti tarkoitettu käytettäväksi kahdella. Toisella kädellä vaan on niin kiva pitää pölliä halutussa paikassa. Siltikään en ole kertaakaan kokenut hommaa vaaralliseksi.

Mihin näiden koneiden väitetty vaarallisuus perustuu? Onko joku oikeasti kokenut jonkun vaaratilanteen näillä vehkeillä?

7

1787

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Meillä Herkules

      Tikkuja voi lentää silmille ja pölli pudota varpaille. Oikein työskenneltäessä ei pahempia juuri tule. On taatusti paljon turvallisempaa kuin kirveen kanssa heiluminen. Koneen virittäminen yhden käden käytettäväksi voi tuoda riskiä.

    • Pasi Kullero

      Miulla on ruuvvihalkasija, uskosin että se on vaarallisempi varomattomasti käytettynä. Mut ku ei tie mittää, ni ei satu mittää...

      • PJ

        Ruuvihalkaisijasta ei itselläni ole kokemusta, mutta noin äkkiseltään minäkin veikkaisin riskejä suuremmiksi: klapin pyörähtäminen ja hihansuun tai takin tarttuminen ruuviin nyt ainakin voisi kuvitella olevan mahdollista.

        Pystymallisista kysyisin vielä, onko kellään kokemusta Kone Glansin 8t LS8T-1050 tai Starkin Park- merkkisestä 6t koneesta? Jälkimmäinen on 3,5KW voimavirtakoneella, ensimmäinen 3000W valovirtavehje. Starkin koneelle luvattiin käyttöohjeen mukaan yhteen suuntaan 6 cm/s ja toiseen suuntaan 5,4 cm/s. Ohjeessa sanottiin ekasta eteenpäin ja toisesta taaksepäin. Ota tuosta nyt selvää sitten. Olipa niistä kumpi vaan paluusuunta puristuksen jälkeen niin kyllä se aika hidas on. Toisaalta 6cm/s puristusvaiheessa on kyllä hiukkasen nopeampi kuin nämä koneet yleensä. Voisipa kuvitella maalaisjärjellä, että heikompitehoinen kone suuremmalla puristusvoimalla on hitaampi kuin tehokkaampi kone pienemmällä puristusvoimalla? Voimahan on suorassa suhteessa paineeseen ja männän pinta-alaan ja nopeus voimalle käänteinen.


      • Pasi Kullero
        PJ kirjoitti:

        Ruuvihalkaisijasta ei itselläni ole kokemusta, mutta noin äkkiseltään minäkin veikkaisin riskejä suuremmiksi: klapin pyörähtäminen ja hihansuun tai takin tarttuminen ruuviin nyt ainakin voisi kuvitella olevan mahdollista.

        Pystymallisista kysyisin vielä, onko kellään kokemusta Kone Glansin 8t LS8T-1050 tai Starkin Park- merkkisestä 6t koneesta? Jälkimmäinen on 3,5KW voimavirtakoneella, ensimmäinen 3000W valovirtavehje. Starkin koneelle luvattiin käyttöohjeen mukaan yhteen suuntaan 6 cm/s ja toiseen suuntaan 5,4 cm/s. Ohjeessa sanottiin ekasta eteenpäin ja toisesta taaksepäin. Ota tuosta nyt selvää sitten. Olipa niistä kumpi vaan paluusuunta puristuksen jälkeen niin kyllä se aika hidas on. Toisaalta 6cm/s puristusvaiheessa on kyllä hiukkasen nopeampi kuin nämä koneet yleensä. Voisipa kuvitella maalaisjärjellä, että heikompitehoinen kone suuremmalla puristusvoimalla on hitaampi kuin tehokkaampi kone pienemmällä puristusvoimalla? Voimahan on suorassa suhteessa paineeseen ja männän pinta-alaan ja nopeus voimalle käänteinen.

        Mulla on ite tehty ruuvi. Syöttölaitteella, joka estää pyörähtämisen käytännössä kokonaan. Vapaa-asennon teränsuojaus ja syöttölaitteen palautus halkaisun jälkeen. Traktorissa kaksi nopeuksinen ulosotto 540/800. Alle 20cm puut ajelen isommalla nopeudella. Kubota antaa ulosoton kautta 10hv, joka tähän asti riittänyt 25 cm:iin rajoitetun puun halkaisemiseen. Tyytyväinen olen ollut tuohon.

        Kokemusta Texas-merkkisestä hydr.pystyhalkaisijasta. Valovirtavehje, säädettävä pöytä, kaksi- kahvakäyttö. Ihan toimiva, halkeaa kaikki minkä saa ja jaksaa pöydälle nostaa, isot lohkonut reunasta alkaen. Hitaampi kuin tuo em. ruuvi, mutta tapaturman riski varmaan pienempi?


        Kaveri vääntää parhaillaan jotain kinkkipolttomoottorilla olevaa vaakatasohalkojaa 70mm sylinterillä, jossa isku luokkaa metri. Odotan mielenkinnolla...


      • PJ
        Pasi Kullero kirjoitti:

        Mulla on ite tehty ruuvi. Syöttölaitteella, joka estää pyörähtämisen käytännössä kokonaan. Vapaa-asennon teränsuojaus ja syöttölaitteen palautus halkaisun jälkeen. Traktorissa kaksi nopeuksinen ulosotto 540/800. Alle 20cm puut ajelen isommalla nopeudella. Kubota antaa ulosoton kautta 10hv, joka tähän asti riittänyt 25 cm:iin rajoitetun puun halkaisemiseen. Tyytyväinen olen ollut tuohon.

        Kokemusta Texas-merkkisestä hydr.pystyhalkaisijasta. Valovirtavehje, säädettävä pöytä, kaksi- kahvakäyttö. Ihan toimiva, halkeaa kaikki minkä saa ja jaksaa pöydälle nostaa, isot lohkonut reunasta alkaen. Hitaampi kuin tuo em. ruuvi, mutta tapaturman riski varmaan pienempi?


        Kaveri vääntää parhaillaan jotain kinkkipolttomoottorilla olevaa vaakatasohalkojaa 70mm sylinterillä, jossa isku luokkaa metri. Odotan mielenkinnolla...

        Tulipa sitten hankittua tuommoinen pystymallinen masiina. Käyttökokemuksia on vielä aika vähän, mutta sen voi jo sanoa, että iskun pituus on aika pieni, varsinkin pisimmällä halkaisupituudella. Pöllit eivät oikein tahdo mennä halki vaan jäävät kiinni alapäästään.

        Anyway, varsinainen kysymys on siis laitteen nopeudessa. Okei, alaspäin liike tapahtuu pumppaamalla öljyä sylinteriin männänvarren puolelle, liike on siis "vetävä". Kiilan palautus yläasentoon tapahtuu päinvastaisessti pumppaamalla öljyä männän alapuolelle.

        Männän yläpuolisen tilavuus on männänvarren viemän tilavuuden verran pienempi kuin männän alapuolinen tilavuus. Moottorin kierrokset ovat vakiot koko prosessin ajan, samoin siis pumppauskapasiteetti [ X l/min]. Loogisesti päätellen nopeuden pitäisi olla suurempi siis alaspäin, koska täyttyvä tilavuus on pienempi, kuin palauttavassa "työntävässä" liikkeessä. Näin asia ei kuitenkaan ole, vaan nopeus alaspäin on noin puolet pienempi kuin ylöspäin.

        Ilmeisesti öljyvirtausta kuristetaan jollain tavalla alaspäin vievän nopeuden rajoittamiseksi? Onko tästä mitään tietoa? Minkälainen toteutus siinä mahtaa olla? Onko jossain putkiston liitoksissa joku kuristin vai miten ihmeessä se homma on oikein toteutettu?


      • PJ
        PJ kirjoitti:

        Tulipa sitten hankittua tuommoinen pystymallinen masiina. Käyttökokemuksia on vielä aika vähän, mutta sen voi jo sanoa, että iskun pituus on aika pieni, varsinkin pisimmällä halkaisupituudella. Pöllit eivät oikein tahdo mennä halki vaan jäävät kiinni alapäästään.

        Anyway, varsinainen kysymys on siis laitteen nopeudessa. Okei, alaspäin liike tapahtuu pumppaamalla öljyä sylinteriin männänvarren puolelle, liike on siis "vetävä". Kiilan palautus yläasentoon tapahtuu päinvastaisessti pumppaamalla öljyä männän alapuolelle.

        Männän yläpuolisen tilavuus on männänvarren viemän tilavuuden verran pienempi kuin männän alapuolinen tilavuus. Moottorin kierrokset ovat vakiot koko prosessin ajan, samoin siis pumppauskapasiteetti [ X l/min]. Loogisesti päätellen nopeuden pitäisi olla suurempi siis alaspäin, koska täyttyvä tilavuus on pienempi, kuin palauttavassa "työntävässä" liikkeessä. Näin asia ei kuitenkaan ole, vaan nopeus alaspäin on noin puolet pienempi kuin ylöspäin.

        Ilmeisesti öljyvirtausta kuristetaan jollain tavalla alaspäin vievän nopeuden rajoittamiseksi? Onko tästä mitään tietoa? Minkälainen toteutus siinä mahtaa olla? Onko jossain putkiston liitoksissa joku kuristin vai miten ihmeessä se homma on oikein toteutettu?

        Nyt taisin keksiä miten tuo homma on toteutettu. Paluuvirta männän yläpuolelta työntävässä liikkeessä ohjataan ohjausventtiilin kautta männän alapuolelle. Moottori puskee kummallekin puolelle tasan samalla paineella, mutta tietysti suurempi pinta-ala voittaa ja mäntä kulkee siksi alaspäin ja lisäpotku tulee tosiaan männän yläpuolisesta tilasta poistuvasta öljystä.

        Masentava tieto, laitetta ei pystykään kovin helposti modaamaan nopeammaksi.


    • Pelle pelkuri

      Pikaliike venttiili on lisäosasen nimi.
      Tehon puute ja siitä johtuva liikkeiden hitaus on monesti noissa ongelma.
      Halkaisuvoimaa on monesti yllinkyllin mutta nopeuden kustannuksella.
      Omassa halpatuotanto koneessa 2kw sähkökone ja sen pumppu korvattu 5,5kw moottorilla ja kaksoispumpulla.
      Kaksoispumppu saa nyt korvata pikaliikeventtiilin siihen asti kun seuraavan kerran rikastuu :)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Koko familia taas lehdissä jauhamassa vanhoja asioitaan

      Nyt menee familialla lujaa. Martina ja äiti MeNaisissa (taas) ja Esko IS:ssa. Kuinkakohan monta kymmentä kertaa nuo sam
      Kotimaiset julkkisjuorut
      354
      1411
    2. Minkä ikäistä ikävöit?

      Minkä ikäinen hän on ja mitä hän sinulle merkitsee/merkitsi?
      Ikävä
      74
      1385
    3. Teemu Keskisarja (ps) loisti- ja hurmasi MTV:n tentissä.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-keskisarja-sekoitti-pakan-suomiareenan-puheenjohtajatentissa/9180380 Kuten
      Maailman menoa
      310
      1150
    4. Taas syytöntä ja rehellisintä rangaistiin

      Ja vielä 13 000 euroa kaupungin oikeudenkäyntikuluja maksuun. Lisää tällaisia päätöksiä.😀
      Haapavesi
      46
      1077
    5. Heh, Irvi-Riikka vie duunareilta nyt arkipyhätkin

      Voihan saksilla näköjään leikellä kalenteriakin. Irvi-Riikalla ne osuivat arkipyhiin. Että sellainen duunaripuolue 😆
      Maailman menoa
      231
      894
    6. Aika pieni se on

      Joku sanoo että matala on suihku. Säätöä tarviaa nyt ruisku, että se ruiskuaa korkeudelle valopylvään Näin saamme näht
      Haapavesi
      31
      892
    7. vinkki miehille

      Jos on ollut erimielisyyksiä ja sun käytös on satuttanut naisya, et voi palata takaisin kevyesti niin kuin mitään ei oli
      Ikävä
      163
      868
    8. Kiitos siitä

      Kiitos siitä hahmosta jonka loit, ja jonka sain tuntea, ja kutsua ystäväksi. Se oli hyvä tyyppi ja siihen oli helppo rak
      Ikävä
      40
      835
    9. Ilouutinen: Teini-ikään ehtinyt Osmo Peltola TV:ssä! Tätä tiedossa Peltsi-isän kanssa tällä kertaa

      Mikä upea parivaljakko: Peltsi-isä ja Osmo-poika. Peltsin toisen luonto starttaa televisiossa ja mukana muutamassa jakso
      Tv-sarjat
      20
      807
    10. Pelekäätkönä mua?

      Älä turhaan. 😘 Unohdetaan säät ja ilmat ja muut turhat lätinät tai jos välttämättä haluat niistä keskustella, niin te
      Ikävä
      42
      804
    Aihe