vaikka eilinen olikin toiveikas
totesin taas kerran
sinun
kulkevan ohitseni
näkemättä
kuulematta
kuin kukka ikkunallani
lehdet raviinnon puutteesta kärsien
tunsin toivon pala palalta haihtuvan
nuokuin
nuokun
kunnes taas juotat minulle
elämän vettä
vai olemmeko jo matkustaneet
rakkauden päätepysäkille
totesin taas kerran
sinun
kulkevan ohitseni
näkemättä
kuulematta
kuin kukka ikkunallani
lehdet raviinnon puutteesta kärsien
tunsin toivon pala palalta haihtuvan
nuokuin
nuokun
kunnes taas juotat minulle
elämän vettä
vai olemmeko jo matkustaneet
rakkauden päätepysäkille
Vastaukset 2
Vanhimmat
Runo, jonka luin useasti ja mietin, miksi en koe tunnelmaa alakuloisena, vaikka runon sanoma selvästi sellaista viestittää.
Viestittääkö sittenkään? Ei, vaan runossahan hehkuu toiveikkuus(.."kunnes taas juotat minulle elämän vettä.")
Kauniisti rakentuva runokokonaisuus, joka päättyy kirjoittajan kauniiseen oivallukseen. Rakkauden päätepysäkki.
Viimeinen säe kysymysmuodossa onnistuu säilyttämään runossa henkivän toiveikkuuden.
Kaunista ja persoonallista tekstiä sinulta Liona.
Kiitos
vertasin tätä aikaisempaan runooni
jossa toivo eli.
Tarkoitukseni oli tuoda esille se
epävarmuus jonka usein tunnen,toisaalta
toivoin onnellista loppua ja kyllä
tuon rakkauden päätepysäkin voi tulkita
kahdella tavalla. Tässä se jäi itsellenikin jotenkin
epäselväksi, päätyikö se rakkaus päätepysäkillä vai
alkoiko se siellä.