Turkkilaiset näyttävät mallia puolankalaisille joutilaille, kuinka riskipitoiseen yrittämiseen ryhdytään -jos on tahtoa. Eikö paikkakuntalaisista ole riskinottoon? Lehtijutun mukaan turkkilaisyrittäjä kertoi yrittämiseen sisältyvän aina riskin -tervävä havainto sinällän.
Sen sijaan paikallisesta kantaväestöstä on n. 200 taloutta jatkuvan toimeentuotuen varassa, mikä tarkoittaa noin 800- 1000 puolankalaista. Tämä määrä vastaa n. 30%-yksikköä koko puolangan asukasluvusta ja työikäisestä väestöstä laskettuna ainakin 50%-yksikköä.
Näin maahanmuuttajat näyttävät paikallisille joutilaille mallia oikeanlaisesta tahtotilasta sekä, riskien alla elämisestä.
Edellisen nojalla, tarpeetonta perustaa työryhmää sen pohtimiseksi, miksi huostaanottotilastoissa juuri Puolanka keikkuu tilastohuippuna suomessa.
Sen sijaan paikallisesta kantaväestöstä on n. 200 taloutta jatkuvan toimeentuotuen varassa, mikä tarkoittaa noin 800- 1000 puolankalaista. Tämä määrä vastaa n. 30%-yksikköä koko puolangan asukasluvusta ja työikäisestä väestöstä laskettuna ainakin 50%-yksikköä.
Näin maahanmuuttajat näyttävät paikallisille joutilaille mallia oikeanlaisesta tahtotilasta sekä, riskien alla elämisestä.
Edellisen nojalla, tarpeetonta perustaa työryhmää sen pohtimiseksi, miksi huostaanottotilastoissa juuri Puolanka keikkuu tilastohuippuna suomessa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Muuten hyvä, mutta eivät puolankalaiset siinä yksin ole. Sama tilanne ympäri Suomen, etenkin pikkukunnissa. Pelätään kaikkia mahdollisia muutoksia ja auta armias kun paikkakunnalle ilmestyy musta nainen tai mies. Huudetaan avuksi esi-isiä, jotka vuodattivat vertaan ja äänestetään persuja, joiden kuvitellaan sulkevan rajat. Suomessa on maahanmuuttajia muutenkin vähiten koko Euroopassa, ei muuta kun uutta verta kehiin ja onnea matkaan sille turkkilaiselle.
onnea matkaan. sinä siis toivottelet yrittäjän matkoihinsa....
paikkakuntalainen aikaisemmin riskinottajana ja kovan riskin ottikin taisi kotimökki mennä pakkohuutokaupassa viime viikolla ja riittiköhän edes. Mitäs näiltä nykyisiltä pystyy ulosmittaamaan?
Niinpä niin yhteistyöllä ja yhteisillä toiminnoilla se tulevaisuus,hyvinvointi rakennetaan,eikä millään kateellisuudella,valittamisella,nekatiivisella tominnalla,ettekö jo perkeleet ymmärrä. PS. Tehdäänpä POSITIIVINEN ILMAPIIRII KUNTIIN JA IHMISIIN KAINUUSA.
koko ajan täällä valitat (tai joku toinen yhtä kehnolla kirjoitustaidolla ja samoilla toistuvilla virheillä). Tekisit itse jotakin. Käynnistä joku yhteistyöhanke tai yhteisiä toimintoja kun niitä perään kuulutat. Taidat olla niitä jotka katsoo sivusta ja mollaa kun muut tekevät. Kaikkien pitäisi osallistua kansan tuotteen kasvattamiseen eikä yhteisestä kuormasta syömiseen.
oli kerran yks ukkeli yhtä firmaa johtamassa,sitä oikein naureskeltiin kun se joskus joutui maksamaan pakosta omasta pussistaan jonkin pikku ostoksen,siinä oli naama rutussa ja nokka kippurassa paria kahvikupposta maksaessa.
Myö syöään kinnkua,
ulukomuoalaiset juoskoot ulukona.
ku myö heitä tarvitaan
Ni sitten vaativana soitellaan
Come on, jos ei muuten ruokatavara liiku ku ählyjen kantamana, ni ei kannata mehmetellä. Kyllä yhteiskunta osaa tuet kohdistaa.........
No niin siinä sitä on rapsehtimisen mallia Puolangan joutilaille! Onko tosiaan noin suuri osa kuntalaisista yhteiskunnan tuen varassa. Ja ilman rapsehtimisvelvoitetta.
Kiireesti Puolangallekin -kespitäjääni- Paltamon malli pystyyn! Kaikki rapsehtimaan saamiaan tukia vastaan!
myös kaikkia ansiosidonnaista pv rahaa ja asumistukea saavat?!!
Seuraavat lainaukset kunnat.net sivuilta:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;63;375;93889;93890;95254
"Uudeksi perusteeksi tulee lastensuojelukerroin (perustuu huostaan otettujen lasten määrään), jolla korvataan lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä "
Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden uutena määräytymisperusteena on lastensuojelukerroin, joka korvaa lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän. Lastensuojelukertoimesta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain uudessa 15 b §:ssä.
Lastensuojelukerroin lasketaan jakamalla kunnassa tehtyjen lastensuojelulain (683/1983) mukaisten lasten huostaanottojen määrä kunnan asukasluvulla ja jakamalla saatu osamäärä koko maan vastaavalla osamäärällä. Kerrointa laskettaessa kunnan huostaanottojen määränä on 2, jos huostaanottoja on ollut enintään 4. Kerrointa määriteltäessä käytetään kaksi vuotta ennen toimintavuotta alkavan vuoden huostaanottotietoja. Vuoden 2006 valtionosuus on siis laskettu vuoden 2004 tilastotietojen perusteella.
Tiedot lasketaan vuosittain 31.12. tilanteen mukaisina. Huostaanotoksi lasketaan huostaan otetut ja vastentahtoisesti huostaan otetut, mutta mukaan ei lasketa kiireellisesti huostaan otettuja lapsia. Lapsi on luvuissa kertaalleen.
Laskennallisen kertoimen käyttö on herättänyt keskustelua. Kerroin määrittyy huostaanottojen määrän perusteella. Ratkaisun on pelätty vaikuttavan kuntien päätöksentekoon lastensuojeluasioissa ja lisäävän huostaanottojen määrää avohuollon tukitoimien kustannuksella. Kerroin perustuu kuitenkin luotettaville tilastotiedoille huostaanottojen määrästä. Lastensuojelulain mukaisesta avohuollosta ei vastaavanlaista tarkkaa tilastotietoa toistaiseksi ole saatavissa. Myös lastensuojelun suurten kustannusten tasauksessa suurin osa kustannuksista (yli 80 %) on syntynyt laitoshuollon menoista, joissa on huostaanottojen lisäksi jossain määrin mukana avohuollon sijoituksia. Yhtenä kertoimeen liittyvänä ongelmana on nostettu esiin tilanne, jossa kunta A on tehnyt huostaanoton, mutta sen kustannukset siirtyvät lastensuojelunlain 45 §:n nojalla aikaisemman kotikunnan B maksettaviksi. Näiden tapausten määrä on kokonaisuudessa suhteellisen vähäinen eikä niitä voida ottaa erillisesti perusteen laskemisessa huomioon myöskään saatavissa olevien tilastotietojen perusteella.
Eduskunta on asian käsittelyn yhteydessä antanut lausuman, jossa hallituksen edellytetään lastensuojelulain uudistamisen yhteydessä kiireellisesti selvittävän lastensuojelukertoimen toimivuutta ja ottavan huomioon kertoimen kehittämisen niin, että siihen voidaan sisällyttää huostaanottomäärän ohella valtionosuuskriteerit täyttävä avohuollon määräytymisperuste ja että tilastointia tähän liittyen kehitetään."
Ettei siellä pelattaisi kunnankassaan rahaa tälläpelillä?
Tuolla tavallako Puolangan kunnan tilannetta on korjattu?
Asiasta oli taannoin jossain blogissa keskustelua.
Sieltä jäi mieleen, ettei raha ole korvamerkittyä.
Ja, että työntekijät saisivat palkanlisää huostaanottojen myötä.
Kovia asioita. Jos ovat totta.
Katsoin kerran Rienapoikien esityksen netistä. Halvalla pistivät asioita.
Silti näytti ihmisiä naurattavan.
terveisin muualta Ylä-Kainuusta
esitystä tarkoitit...
http://www.youtube.com/watch?v=2b17JIOWIDc
tuollalaillako paikataan mahdollisesti hyvinkin väärintehtyjä asioita?
samaahan lienee yleensä kuntatasolla koko maassa?
ja sitten vielä ihmiset nauraa höröttävät
entäpä jos asetelma olisi ollutkin toisinpäin?
yleisö näyttelijöinä ja nämä näyttelijät yleisönä?
verran
http://www.puolankainfo.fi/?page=1&mode=uutinen&id=2304
on tainnut kunta rahoittaa tämän porukan toimintoja aprillipilaa enemmänkin jo aiemmin.